Littoistenjärvelle ympäristöministeriön rahoitusta!

Ympäristöministeriö on myöntänyt toukokuun lopussa Littoistenjärven hoitokunnalle harkinnanvaraista valtionavustusta maksimissaan 46% hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 100.000€ (alv 0%) ajalle 23.5.2019-30.11.2020. Litsaistus-hankkeen välittömiä tavoitteita ovat:
Hankkeelle nimitetään ohjausryhmä ja omarahoituksesta on alustavasti sovittu Littoistenjärven neuvottelukunnan kanssa.
Käytännön toteutus alkaa heti. Talvenjälkeistä ja kesänmittaan kasvavaa vesikasvustoa poistetaan hallitusti ja vähitellen, jotta järvestä pystyvien ravinteiden määrä pystytään määrittämään. Laajamittaisiin kasvillisuuden poistoihin ei ole tarkoitus ryhtyä, mutta rannoille kerääntyvän kasviaineiksen keräämiseksi uimarantojen läheisyyteen on tuotu siirtolavoja.

16.5.2019 Tilannekatsaus – viime syksyn elodea on noussut pintaan

Hoitokuntaa ovat talvella pitännet kiireisenä päättyneen hallituksen kärkihankkeen loppuraportointi ja -tilitykset sekä talven mittaan saatujen tutkimustulosten tulkinta. Vajaa kuukausi pitkäperjantaisen jäidenlähdön jälkeen rannoille ja pintaan alkoi nousta heikkokuntoista vesiruttoa, joka ilmeisesti on talvella kärsinyt vähäisestä pohjanläheisestä hapesta. Rannoille ajautuneen vesiruton keräämistä varten voi olla yhteydessä Kaarinan kaupungin viheraluemestari Tiina Rankiin tai Petri Pihlavaan, jotka kierrättävät siirtolavoja ja pystyvät jossain määrin auttamaan myös suurten määrien siirrossa ranta-alueilla. Pyyntöjä on kätevintä välittää sähköpostitse ja liittää mukaan kartta ja ohjeita lavaa varten.

Kuva: Antti Puhakka

Kuten aiemminkin on asiasta opastettu, elävän kasvuston silppumista tulee välttää, sillä se vain pahentaa ongelmaa. Massiivisia kasvustoja esiintyy keväisin ja syksyisin. Niistä korjataan talteen kuolleet ja rannoille ajautuvat kasvit, ja pidetään uimarantojen alueet puhtaana. Jo näillä tavoilla saadaan kerättyä kasvillisuuden mukana järvestä ravinteita vähitellen vähemmäksi. Littoistenjärvelle parhaiten soveltuvaa korjuumenetelmää selvitellään neuvottelukunnan ja SYKEn kanssa.

Kuva: Antti Puhakka

Tutkimussivuille on lisätty hankkeen loppuraportin lisäksi myös sedimenttianalyysin tulokset ja tulkintaa. Tulokset olivat odotettua paremmat: alumiiniin sitoutuneen fosforin määrä on kaksinkertaistunet (kuten pitikin) ja se sekoittunut sedimenttiin tasaisesti aina liki kolmenkymmenen sentin syvyyteen asti.

Kasviplanktonin kesän 2018 kuukausitilastot ovat myös valmistuneet ja näyttävät nekin varsin hyviltä – sinilevää esiintyi vain hyvin pienessä määrin keskikesällä. Runsas kasvusto käyttää vähän vapautuvan fosforin, joten sinileväkukintojen ennustetaan pysyvän vähäisenä/erittäin vähäisenä myös kesällä 2019. Lajisto vaihtelee kesän mittaan, mutta määrät pysyvät keskimäärin maltillisina.

 

10.3.2019 happitilanne ja vedenlaatumittausten tulokset

Vesi edelleen kirkasta, hajutonta ja väritöntä. Jäätä on 30-40cm ja lähestulkoon läpeensä kohvaa. Happitilanne on parantunut runsaiden sateiden myötä. Klorofylliä on jo vedessä jonkin verran ja se ottaa vähäisenkin fosforin, jos sitä nyt yleensä sedimentistä on edes liuennut. Ravinteiden määrä on hyvin alhainen 19.2.2019 mittausten mukaan.

23.2.2019 happitilanne

Happitilanne on pysynyt suht’ vakaana, joka tarkoittaa, että eteläselän pohja on edelleen hapetonta, metrissä happea on hyvin. Tulokset tutkimussivulla.

Jäätä oli neljän mittauspisteen kohdalla 30-50cm ja kohvaa siitä oli 10-20 cm.

Vesi on kirkasta, väritöntä ja hajutonta.

Vuoden 2018 kalastontarkkailuraportti valmis – allikkosalakka käy edelleen pyydyksiin

Kalataloudellisen tarkkailu toteutettiin kuten vuonna 2017. Stanardoiduillakin pyyntimentelmillä tulokset vaihtelevat vuosittain paljon ja vuoden 2018 erityispiirteet ja saalisjakauma huomioon ottaen voitaneen todeta, että Littoistenärven kalatiheydessä ja biomassassa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Lisäksi raportissa todetaan, että: ”… ekologisen tilan muuttujien saamat arvosanat olivat hieman parempia kuin edellisvuonna, joskin samalla tulee huomioida tuloksiin liittyvä epävarmuus. Vuonna 2018 biomassayksikkösaalis ilmensi välttävää, lukumääräyksikkösaalis tyydyttävää ja särkikalojen biomassaosuus erinomaista (vertailujärviä parempaa) tilaa (Aroviita ym. 2012). Myös petoahvenia esiintyi runsaasti.”

Allikkosalakkaa kävi pyydyksiin aiempaa vähemmin, mutta ikäjakauman perusteella sitä on ollut järvessä jo ennen vuotta 2017. Tulokset ovat tutkimussivuilla.

Ajankohtaisia muutoksia ja 2018 tuloksia

Hulevedet kartoitettiin joulukuussa kolmatta kertaa, nyt analyysissä ovat mukana myös kloridimittaukset. Länsirannalla selviteltiin tuloksetta viime kevään kohonneita kolibakteeripitoisuuksia, mutta näiden tulosten perusteella selvittelyä on tarvetta jatkaa.

Äyriäisplanktonin massa- ja pituusjakaumat viime kesältä ovat nyt tutkimussivuilla.

Helmikuun alun happimittaukset näyttävät, että voimakkaan kasvillisuuden alueilla järven eteläpäässä ja luoteiskulmalla järven pohjalla on hapetonta – sekä elossa oleva että henkiin jäänyt kasvillisuus käyttää nyt syksyllä veteen liuenneen hapen sedimentin pinnan tuntumassa. Pintakerroksissa happea on hyvin, mutta niin on talveakin vielä jäljellä ja jääkannen alla happi jatkaa vähenemistään. Keväällä näemme onko alumiiniin sitoutunut fosfori vapautunut hapettomissa oloissa.

Kalatalousalueet korvaavat entiset kalastusalueet 1.1.2019 voimaan astuvan kalastuslain myötä. Hoitokuntaa on strategiakokouksissa edustanut Tuumas Mikkola. Kalatalousalueet tulevat olemaan suurempia kuin entiset kalastusalueet, Littoistenjärvi kuuluu jatkossa Lounais-Suomi – Salonseudun kalatalousalueeseen, jonka pinta-ala on kaikkineen 5975km2 ja vesiala noin 25 000 hehtaaria. Tästä pääseekin aasinsiltaa tammikuun pilkkikisoihin, joissa näytti saalista tulleen mukavasti. Ahven oli syönnillään ja isompiakin näytti tarttuneen morreihin ja tasareihin.

Hoitokunnalta on pyydetty lausunto 28.2.2019 mennessä Littoistenjärven suoja-alueen poistamisesta. Lausunto ilmestyy samalle sivulle, kunhan hoitokunta saa sen valmiiksi – huomioita ja näkemyksiä otetaan mielellään vastaan hoitokunnan sähköpostiin (ks. yhteystiedot).

Littoistenjärven hoitokunta on myös liittynyt Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkostoon, josta lisätietoja antaa vesiasiantuntija Jarkko Leka (ks. Valonian sivu).

Kaarinan alueen partiolippukunnat järjestivät L-S partiopiirin yli 12 vuotiaitten talvimestaruuskisat Littoisissa 2.2.2019. Turvallista jäällä liikkumistakin harjoiteltiin naskaleiden ja köysien kanssa.

Avannot Littoistenjärvellä

Järven lisääntyneen talvikäytön ja viime talven läheltä piti tilanteen vuoksi hoitokunta ja neuvottelukunta sopivat, että avannot tulee merkitä kunnolla, olipa niissä tarkoitus uida tai ei:

  • Halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä vähintään 2 cm korkea heijastin.
  • Yli 3m * 5m avainnot pitää merkitä talviuintipaikkojen edellyttämällä tavalla

Jäällä kukin liikkuu omalla vastuullaan. Paikalliset tietävät Verkatehtaan edustan ja Järvelän avantouintipaikan edessä olevat avannot, mutta virtaukset ja pohjalähteet voivat heikentää paksun lumpeitteen alla olevaa jäätä yllättävästkin.

Loppuvuoden 2018 tilannekatsaus

Ohessa on emeritusprofessori Jouko Sarvalan yhteenveto Littoistenjärven kunnostusta seuranneen kahden kesän vedenlaadun ja ekosysteemin muutoksista. Hoitokunnan puheenjohtajan Jukka Heikkilän 28.11.2018 Lahdessa pitämässä esityksessä on täydennetty kunnostusvuoden tuloksia vuoden 2018 tuloksilla ja pohdittu jatkotoimenpiteitä. Vesiruton (l. elodean) kasvupotentiaali vaikuttaisi olevan normaali, joten käsitys siitä, että vesirutto pystyy ottamaan ravinteita saostuskerroksen läpi saa vahvistuksen. Aiemman kokemuksen ja 2018 kasvillisuuskartoituksen perusteella kasvillisuutta ja vesiruttoa voi esiintyä tulevina vuosina jopa 20-30 kertaisesti vuoteen 2018 verrattuna, kuten 1990-luvun kiihkeän kasvun vuosina tapahtui. Ravinteet, isot vesilinnut ja kasvillisuuden kilpailu saattaa kuitenkin rajoittaa elodean kasvua. Järvellä oli syksyllä 2018 poikkeuksellisen paljon laulujoutsenia (>100) ja hanhiakin parhaiden vuosien tapaan (>400) keräämässä ruokavarastoja muuttomatkalle.

Huomattakoon, että analyyseistä puuttuvat vielä määritettävänä olevat kasvi- ja eläinplankton-, pohjaeläinmääritykset sekä koekalastuksen saalismäärät ja kalaston ikärakennelaskelmat. Ne raportoidaan näillä sivuilla tammikuussa kärkihankeloppuraportin yhteydessä.

Tutkimussivuilla ovat viimeisimmät vedenlaatuportit mukaan lukien myös Turun yliopiston tekemät sinileväanalyysit vuodelta 2018. Vuonna 2017 toksista sinilevää ei havaittu lainkaan ja vuonna 2018 muutamassa näytteessä heinäkuussa ja silloinkin selvästi turvallisen juomavesirajan alle. Hoitokunta olettaa määrien olevan hitaasti lisääntymään päin. mutta veden vähäinen ravinnemäärä ennakoi sinilevien jäävän vähäisiksi ensi vuonnakin. Kasvillisuuskartoitus tehtiin tänä vuonna myös standardoidulla päävyöhykemenetelmällä ensimmäistä kertaa ja sen tulosten (ks. tutkimussivut 30.10.2018) perusteella Littoistenjärvi olisi luokassa hyvä, uimavesiluokitukseltaan erinomainen. Vedenlaadun hyvä-erinomainen tila ja kasvillisuusluokitus yhdessä tulevat todennäköisesti parantamaan Littoistenjärven ekologista luokitusta vesipuitedirektiivin ja -asetuksen tavoitetta vastaavaksi.

Väriojassa havaittiin poikkeuksellisen korkeita ravinnepitoisuuksia alkusyksystä 2018 lähtien. Ne eivät voi tulla järvestä, vaan jostain alavirran valuma-alueelta. Asiaa selvitellään.

Sedimenttinäytteenotto kilpailutettiin ja saatiin tehtyä suunnitellusti. Rami ja Petri Varsinais-Suomen vesistösaneeraus Oy:stä saivat otettua näytteet sukeltamalla juuri ennen järven toista jäätymistä torstaina 13.12.2018. Näytteet lähetettiin Ruotsiin, jossa analyysit tekee tammikuussa 2019 Sveriges lantbruksuniversitet i Uppsala, Institutionen för vatten och miljö, Sektionen för geokemi och hydrologi.

Järvi näyttäisi siis olevan hyvässä kunnossa. Kiitos siitä kuuluu kaikille toimijoille ja talkoolaisille! Yhteistyö Littoistenjärven neuvottelukunnan kanssa on sujunut mallikkaasti ja jatkuu samaan malliin ensi vuonnakin. Viime kokouksessa neuvottelukunta ja hoitokunta päättivät yksissä tuumin muun muassa seuraavaa:

  • Ilmastus: tarkkaillaan talvista happitilannetta säännöllisesti ja ryhtyä hapettamiseen vain tilanteen niin vaatiessa. Ilmastuslaitteet ovat edelleen järvessä, toinen Järvelän ja toinen hiekkarannan tienoilla.
  • Avannot: Järven lisääntyneen talvikäytön ja viime talven läheltä piti tilanteen vuoksi avannot tulee merkitä kunnolla:
    • Halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä vähintään 2 cm korkea heijastin.
    • Yli 3m * 5m avainnot pitää merkitä talviuintipaikkojen edellyttämällä tavalla

Littoistenjärven hoitokunta päättää hallituksen kärkihankeohjelmaan kuuluvan LITSA-projektin vuoden 2018 lopussa. Järven vedenlaadun huononemisen perimmäinen syy on sedimentin runsaassa fosforivarannossa eikä se ole kemiallisen saostuksen myötä vielä muuttunut miksikään. Siksipä Littoistenjärven hoitokunta pohtii fosforin keräys- ja kierrätysideoiden selvittämiselle rahoitusvaihtoehtoja ympäristöministeriön kanssa. Neuvotteluissa ovat mukana myös Suomen ympäristökeskus ja luonnonvarakeskus.

2018 syyskuun tilannekatsaus

Syksyllä on Litsalla seuranta- ja hoitotoimien osalta melkoinen kuhina, ja nyt siihen oman lisänsä ovat tuoneet syysmyräkät. Ne työnsivät ainakin Ristikallion rannalle runsaasti elodeaa (vesiruttoa), jota talkoolaiset ovat Puhakan Antin aloitteesta koonneet uimarannan rantavedestä rannalle kekoihin odottamaan poiskuljetusta. Vesi on erityisen kirkasta ja matalalla vedenkorkeudella vesikasvillisuus runsastunut. Viimeisessä seurantaraportissa pH pompsahti jo reilusti yli kahdeksan – tyypillinen ilmiö runsaiden elodea-esiintymien aikana ja varsinkin nyt kun sateet eivät ole olleet laskemassa pH:ta vähääkään. Korkean pH:n myötä fosforia vapautuu mahdollisesti veteen, mutta 13.9. otetuissa näytteissä siitä ei näy merkkiäkään: fosforipitoisuus on hyvin alhainen, joten joko fosfori pysyy sitoutuneena tai kasvusto käyttää liuenneen fosforin heti.

Fosforin pidättymistä sedimentin kerroksiin arvioidaan sedimenttianalyysillä ja sen jälkeen pohditaan jatkotoimenpiteitä, jotta fosforia saataisiin poistettua pohjasedimentistä – Litsan ennallistaminen on siis vasta alussa – valitettava tosiasia, josta jo kemiallisen saostuksen alkuaikoinakin muistuteltiin… No, vedenlaatu on kuitenkin kohdallaan, eikä sinilevästä ole tullut havaintoja.

Jokasyksyiset vieraat murkinalla Littoistenjärvellä, kuvassa kanadanhanhia, mutta samoissa parvissa valkposkihanhia, metsähanhia, merihanhia ja risteymiä.

Mitä vesirutolle voi tehdä?

Yhdeksänkymmentäluvun kokemusten mukaan vesirutto esiintyy Littoistenjärvessä kuuden vuoden sykleissä, eikä sille oikein voi mitään, vaan sen kanssa on opittava elämään. Niittäminen vaan lisää versoista lisääntyvää vesiruttoa – siemenistä sen ei tiedetä Suomessa lisääntyvän, vaikka tänä kesänä se kukkikin runsaasti (mutta lajilleen vaatimattomasti) Litsalla. Massiivisiin vesiruton poistotalkoisiin ei siis olla ryhtymässä, vaan ensin selvitetään massaesiintymän kasvupotentiaali ja -vaihe. Hyvää vesirutossa on nimittäin se, että ne sitovat kasvustoonsa runsaasti fosforia. Annetaanko vesiruton tukahtua talven aikana jään alle, jolloin fosfori palautuu takaisin pohjaan vai korjataanko se pois parhaan kasvun aikaan? Siinäpä pohdittavaa, johon arvokasta osviittaa saatiin neuvottelukunnan kokouksessa.

Aiheesta siis enemmän, kun tietoa karttuu, mutta tällä hetkellä vain uimarantojen alueet on tarkoitus pitää puhtaana. Ja siinäkin on riittävästi puuhaa: viikonloppuna lauantaina kokoamistalkoot Ristikallion rannalla, jonne myrskyt ovat kasanneet reilusti irronnutta pohjakasvillisuutta (paikallisena seuraa facebook ryhmää Littoinen City (=suljettu ryhmä, liittyminen vaatii hyväksynnän ylläpitäjältä, mutta sitten pysyy hyvin selvillä Littoisten tapahtumista).

Myrskyn irrottamaa ja tuulen tuomaa pohjakasvillisuutta Ristikallion rannalla 27.9.2018, pääosin elodeaa. (kuva: Antti Puhakka)