20.9.2022 Loppukauden sinileväesiintymä ei ollut myrkyllistä

Lähes reaaliaikainen sinilevämäärän mittaus osoitti elokuun puolivälissä kohonneita lukemia. Sinilevämyrkkyjä ei kuitenkaan havaittu.

Järvellä käynyt moottorivene oli kasvillisuusnäytteitä ottamassa. Tulosten mukaan vesiruton biomassa on vähenyt kolmannekseen edellisestä vuodesta. Tämä vastaa hyvin silmä- ja kosketushavaintoja; rannoille vesiruttoa ajautui vain muutamia pätkiä, eikä vesirutto suuremmin uimistakaan enää haitanneet. Kalastajien vieheisiin tarttui todennäköisesti aiempaa enemmän karvalehteä, mutta kaikkiaan kasvillisuus väheni ulapalla samean veden vuoksi. Ravinteita oli riittävästi ja niitä meni vettä samentaneiden levien käyttöön.

Liekö syynä onnsitunut järven lepyttely. Kuvassa hoitokunnan puheenjohtaja polvistuu antamaan järvelle jokavuotisen huikan.

Kuva: Jouko Sarvala

Sinilevät vähissä, uimarantojen vesi kunnossa

ja ne vähätkin sinilevät eivät olleet viime mittauksessa.myrkyllisiä.

Viranomaisten tekemä uimarantojen uimarantojen vedenlaatuseuranta näyttää myös hyvältä: bakteereita on vain vähän. Kävijämääriin nähden tilanne on hyvä. Täydelliset dokumentit liitteineen ovat tutkimussivuilla.

Lidon di Litsan tulokset

Ristikallion uimarannan tulokset

Järvelän uintikeskuksen tulokset

Niin, ja kioskikin on taas ollut avoinna.

28.6.2022 Valo ja lämpö lisäävät sinilevien määrää

Sinilevien määrä on edelleen vähäinen ja niiden ilmaantuminen. on viikon-parin myöhässä aiempiin vuosiin verrattuna. Lämpötila ja sinilevien määrät näkyvät lähes reaaliaikaisena tässä verkko-osoittessa.

Allaolevassa kuvassa näkyy sinilevien erittämien maksamyrkkyjen määrä ja rajat. Vielä ollaan maltillisissa lukemissa, sillä ne seuraavat levien määrää muutamien päivien viiveellä. Tilanne voi muuttua paikallisesti hyvinkin nopeaseti veden lämmetessä. Mittarien lisäksi on syytä käyttää silmiään ja älliä näiden ohjeiden mukaiseti.

Osakaskuntien kokous pidettiin juhannuksen alla 21.6.2022. Osakaskunnat myönsivät hoitokunnalle tili- ja vastuvapauden. Hoitokunta tiedottaa jatkossakin ensisijaisesti näiden sivujen kautta, ja valmistelee nykyistä paremmin osakkaat tavoittavat kokoonkutsumisen kanavat. Uusi hoitokunta järjestäytyi heti kokouksen jälkeen. Hoitokunta alkaa valmistella sääntöjä ja menettelytapoja katiskapyynnin sallimiseksi Littoistenjärvellä osakaskuntien päätöksen mukaisesti. Lisäksi osakkaat ja hoitokunta tarjoavat neuvottelukunnalle apua syanotoksiinien tihennettyyn seurantaan 2022. Hoitokunta on yhteydessä neuvottelukuntaan niinikään osakaskuntien kokouksen päätöksen mukaisesti.

12.6.2022 Osakaskuntien kokous 21.6.2022 17:30 lähestyy, korjatut mittaustulokset

Littoistenjärven osakaskuntien kokouskutsu julkaistiin Turun Sanomissa  6.6.2022:

Littoistenjärven Littoisten, Loukinaisten ja Vanhalinnan osakaskuntien vuosikokous pidetään tiistaina 21.6. klo 17:30  Oskarintalossa, h375, Oskarinkatu 4, Kaarina. Valtakirjojen tarkastus aloitetaan klo 17:00. Kokouksessa käsitellään osakaskuntien sääntöjen mukaan kokoukselle kuuluvat asiat ja esitetään päätettäväksi katiskapyynnin salliminen. Kokouksesta laadittu tarkistettu pöytäkirja tulee nähtäväksi kaupunkikehityspalveluiden toimistoon /Sami Kääriäinen.

Sameuslukutulosten uudelleentarkastus

Jouko Sarvala huomasi edellisten säännönmukaisten vedenlaadun seurantatulosten näyttävän merkillisen korkeita sameuslukuja, vaikka silmämääräisesti vesi oli kohtalaisen kirkasta. Korjatut tulokset ovat nyt tutkimussivulla – uudelleen mitattu tulos FNU = 1.9 vastaa näköhavaintoa varsin hyvin.

Suomessa vesistöjen sameusluvut voi luokitella esim näin:

  • alle 1 FTU, kirkasta
  • 1–5 FTU, lievästi sameaa (ei erotu paljain silmin)
  • 5–10 FTU, sameahko vesi

Sadan kieppeille sameus nousee esim. tulvivassa Aurajoessa.

Tulosyksikkö FTU (Formazine Turbidity Unit) on suunnilleen yksi yhteen FNU:n (Formazine Nephelometric Unit) kanssa. Nefelometrinen mittaus on vähemmän herkkä valon absorption mittavirheelle värillisessä nesteessä. Se mittaa sivulle sironneen valon määrää, kun taas standardin (ISO 7027) perusteena oleva FTU mittaa siroamisen jälkeen nesteen läpäisseen valon määrää. Veden sameus vaihtelee myös syvyyksittäin, ja siksi se mitataan näytteistä, kun taas näkösyvyys vilkaistaan pinnalta alaspäin.

Sinilevää vieläkin hyvin vähän

Sinilevää on hyvin vähän, ja sinilevämyrkkyjen on esiintynyt tuskin mitattavissa määrin:

11.5.2022
A_Saarten taus: below 0.2 µg/L
B_Koilliselkä: below 0.2 µg/L
C_Luoteisselkä: below 0.2 µg/L
A’_Hiekkaranta: below 0.2 µg/L
D’_Ristikallion Uimaranta: below 0.2 µg/L

24.5.2022
A_Saarten taus: below 0.2 µg/L
B_Koilliselkä: below 0.2 µg/L
C_Luoteisselkä: below 0.2 µg/L
A’_Hiekkaranta: below 0.2 µg/L
D’_Ristikallion Uimaranta: below 0.2 µg/L

9.6.2022
A_Saarten taus: 0.4 µg/L
B_Koilliselkä: 0.55 µg/L
C_Luoteisselkä: 0.7 µg/L
A’_Hiekkaranta:0.51 µg/L
D’_Ristikallion Uimaranta: 0.25 µg/L

 

 

31.5.2022 Sinileväseuranta käynnissä, vesi jo viidentoista asteen kieppeillä.

Viileä kevät on pitänyt vedenlaadun kohtalaisen hyvänä. Typpeä oli jäiden lähdön jälkeen runsaasti, mutta fosforitasot varsin maltilliset. Silmämääräisesti tarkastellen vesiruttoa on ajautunut rannoille vain vähäisessä määrin. Neuvottelukunta on sopinut irtoavan vesikasvillisuuden keräämisestä, mikäli sitä alkaa ilmaantua suuremmissa määrin.

Kevään aikana uimarannoille on tuotu uutta hiekkaa, niin Lidolle kuin Ristikallin rannallekin. Lidolla on uusi kioski kesävieraita varten. Sinilevän määrää mittaava laitteisto on taas käynnissä ja lähes reaaliaikaisen tilanteen näet tästä linkistä! Säännönmukaisen vedenlaatuseurannan näytteistä neuvottelukunta on sopinut Turun ylilopiston biotekniikan tekevän levän myrkyllisyydestä. Ne raportoidaan ainakin näillä sivuilla parin viikon välein uimakaudella. Hoitokunta puolestaan kaavailee täydentävänsä kenttämittauksia kerran-pari viikossa.

Järvellä piipahti kevätmuuton aikana pari harvinaisuutta: mustakaulauikku ilmeisesti ensi vierailulla ja mustatiirakin muutaman vuoden tauon jälkeen.

Mustatiira Litsalla 20.5 2015

 

 

28.3.2022 Katsaus viimevuoden plankton- ja levätilanteeseen

Viime kesänä Littoistenjärven vesi oli pitkästä aikaa sameaa. Kesällä rannoille ajautui myös runsaasti vesikasvillisuutta keväällä ja vielä pitkin kesääkin, pääasiassa vesiruttoa. Kasvillisuus harveni ulappa-alueilla ja tähän nyt arvellaan olevan muutama syy: jäätalvi tukahduttaa kasvustoa, joka jäidenlähdön jälkeen ajautuu rannoille. Kuuma alkukesä ja samea kesä huonontavat uposkasvien kasvuolosuhteita. Tämä selittänee kesällä pohjasta kirvonnutta uposkasvillisuutta.

Kun uposkasvillisuus vähenee, jää vastaavasti kasviplanktonille enemmän ravinteita. Ensimmäisenä lähtivät kasvuun sinilevät – kuten viimevuosina – kun ravinteista ei ole pulaa. Sinilevien kukinnan loputtua tilalle tulivat runsain mitoin panssarilevät ja sitten myös piilevät ja viherlevät toisen sinileväkukinnon kanssa. Syksy sujuikin sitten aika mukavissa merkeissä (datat ovat tutkimussivuilla).

Neuvottelukunnan kokouksessa professori emeritus Jouko Sarvala esitteli eläinplanktonin mittaustuloksia viime kesältä. Ilahduttavasti eläinplanktonin määrä on kasvussa, mutta se koostuu enimmäkseen lajeista, jotka eivät laidunna kasviplanktonilla.

Eläinplanktonin populaatiot ovat runsaimmillaan keväällä ja uudelleen syksyllä. Tämä viittaa vahvasti siihen, että Litsan runsas kevätkutuinen kalasto tuottaa runsaasti poikasia, jotka käyttävät ravinnokseen eläinplanktonin alku- ja keskikesällä. Näitä pikkusinttejä on käytännössä mahdoton pyytää. Niiden vähentäminen on tehokkainta vähentämällä kutukypsiä kaloja jo syksyllä.

Siksipä hoitokunta puntaroi vakavasti ensi syksylle hoitokalastustalkoita. Stoltin Timon ja Askalan Ainon työryhmä pohtii myös katiskakalastuksen sallimista ja kalojen kierrätystä hyötykäyttöön tänä keväänä.

13.3.2022 (päivitys 17.3.) Jäätä on, mutta se alkaa haurastua

Järvellä on ollut koko talven poikkeuksellisen paksu jääpeite. Koska Lions-club Littoinen arvuuttaa jäänpaksuuden 15.3. perinteiseen tapaan, emme vielä paljasta omia mittaustuloksiamme. Happitilanne on parantunut välttävästä, vesi kirkasta ja hajutonta.

Pari viikkoa sitten teräsjäätä oli vielä suurin osa jään paksuudesta, mutta nyt sunnuntaina jää oli läpeensä kohvaa (60-70cm). Kierto on alkamassa: pohjassa on yli neljäasteista ja heti jään alla jo kolme asteista vettä. Jos sää jatkuu lämpimänä, niin viikon, korkeintaan parin päästä jäälle ei ole asiaa ilman naskaleita, köyttä ja/tai pelastuspukua. Ja kuten aina muistutamme, jokainen liikkuu jäällä omalla vastuullaan.

6.2.2021 Jäätalvi jatkuu

Littoistenjärvellä kävijöitä hemmoteltiin jäiden tultua  mahtavilla luisteluolosuhteilla. Joulukuun pakkaskauden ansiosta teräsjää vahveni nopeasti, mutta silti virtauskehittimien ja ojansuiden lähistöllä oli pitkään heikkoja jäitä. Lähes kaikki avannot ovat tätä kirjoitettaessa asiallisesti merkittyjä; merkitsemättä jättäminenhän voidaan tulkita vaaran aiheuttamiseksi. Se ei kuitenkaan poista jäälläkulkijan omaa vastuuta valppauteen ja varovaisuuteen.

Joulun jälkeen järvellä oli parhaimmillaan baanat luistelijoille, hiihtäjille ja käveilijöille. Luistelijoiden ja hiihtäjien kiirtosuunnaksi näyttää vakiintuneen vastapäivä, mutta kyllähän Littoistenjärvelle mahtuvat kaikki kulkivatpa mihin suuntaan tahansa, maastopyörillä tai koiravaljakoilla tai leijalaudoilla, muut pitää ottaa huomioon. Muutamana päivänä järvellä onkin jo hanki kantanut, ja vapaasti siellä pääsee kulkemaan (varovaisuus muistaen).

Ja miten kävi hiekkarannan ojan pikkukalojen marraskuussa? Miksi niitä siellä oli, spekuloidaan tässä  (https://www.ts.fi/uutiset/5493926/Littoistenjarven+pikkukalat+kokoontuvat+syksyisin+ojaan+kutuharjoitusten+merkeissa++ilonpito+voi+jatkua+viikkokausia). Hoitokunta on taipuvaineen uskomaan kalojen hakeutuneen suojaan saalistajia – nyt kun kasvillisuus on vähentynyt, piilopaikkoja on vähemmän. Niin tai näin, olisivat varmaan jäätyneet sinne ojaan, jos kalastalousalueen kalastajat eivät olisi peräkärryllistä hakeneet.