18.6.2019 Järvisyyhyä ja hulevesitutkimuksen 4/4 tulos, näytteet otettu 25.-26.3.2019

Järvisyyhyä on havaittu kesäkuun toisella viikolla ainakin Littoistenjärven hiekkarannan uimavedessä. Limakotiloa väli-isäntänään lisääntymiseen käyttävät lintujen imumadot kiinnittyvät hetkeksi ihmiseen ja aiheuttaa joillakin – lapsilla herkemmin kuin aikuisilla – allergisia reaktioita. Kuivaamisen karkealla pyyhkeellä tai huuhtelulla välittömästi uinnin jälkeen tiedetään ehkäisevän tai estävän oireita. Toukkien määrä on suurimmillaan aamulla ja kaislikoissa tai kasvillisuuden seassa rantavedessä, joissa kotiloita esiintyy paikoitellen runsaasti. Oireitten ilmetessä antihistamiini lievittää kutinaa ja hydrokortisonivoide lyhentää jonkin verran iho-oireiden kestoa (mukaellen Hannuksela, Duodecim, 15.1.2019).

Viimeinen hulevesitutkimusraportti osoittaa, että suurin osa järven valuma-vedestä tulee neljästä ojasta. Lisäksi yhdessä pisteessä on toistuvasti havaittu mitä ilmeisemmin viemärivuoto järveen. Toimenpiteet vuodon selvittämiseksi ja korjaamiseksi tulevat esille seuraavassa neuvottelukunnan kokouksessa kesäkuun lopulla.

15.6.2019 Kiinalaisvieraita Littoistenjärvellä

Kiinalaisvieraita Littoisissa

Lauantaiaamuna 15.6.2019 Ristikallion rannasta Littoistenjärveltä saattoi yhyttää harvinaisia vieraita. Kuusi Yangtze-joen jokikomission edustajaa Kiinasta oli tutustumassa Littoistenjärven kunnostukseen, jonka vaiheita esitteli Turun yliopiston emeritusprofessori Jouko Sarvala. Vierailu oli osa Pyhäjärvi-instituutin vuodesta 2012 lähtien tekemää vesiensuojeluyhteistyötä Suomen ja Kiinan välillä. Kiinassa kaikille vesistöalueille on nimetty jokikomissio, joka vastaa vesien laadusta. Vesien rehevöityminen on Kiinassa akuutti ongelma, joka mm vaikeuttaa puhtaan juomaveden saantia. Kokemuksien vaihto toimivista kunnostusmenetelmistä hyödyttää molempia osapuolia, sillä vesiensuojeluongelmat ovat paljolti samanlaisia kaikkialla – vaikkakin kuormituspaineet ovat valtavan väestömäärän vuoksi Kiinassa paljon suurempia kuin Suomessa. Kuvassa kiinalaisryhmä sekä suomalaisedustajat, emeritusprofessori Jouko Sarvala ja Pyhäjärvi-instituutin tutkimuspäällikkö, dosentti Anne-Mari Ventelä, Littoistenjärven rannassa.

 

8.6.2019 Littoistenjärvi-esitelmä Kemiaa Kaikille -päivillä Turussa

Ohessa päivitetty esitys Littoistenjärven tilasta. Nyt mukana myös viimeisimmän sedimenttitutkimuksen tulokset. Hyvät uutiset ovat, että käsittely onnistui jopa yli odotusten ja vaikeastiliukoista alumiiniin sitoutunutta fosforia on sekoittunut kolmenkymmenen sentin syvyyteen asti sedimentissä. Vanhimman tutkimuksen mukaan fosforia esiintyy runsaasti aina kuudenkymmenen senttimetrin syvyyteen asti sedimentissä, ja päällimmäisten kerrosten määrät ovat yhteviä viimeisimmän tutkimuksen kanssa.

LakeLittoistenjärviRemediation2019MVEJSAWJupsUpdate

Littoistenjärvelle ympäristöministeriön rahoitusta!

Ympäristöministeriö on myöntänyt toukokuun lopussa Littoistenjärven hoitokunnalle harkinnanvaraista valtionavustusta maksimissaan 46% hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 100.000€ (alv 0%) ajalle 23.5.2019-30.11.2020. Litsaistus-hankkeen välittömiä tavoitteita ovat:
Hankkeelle nimitetään ohjausryhmä ja omarahoituksesta on alustavasti sovittu Littoistenjärven neuvottelukunnan kanssa.
Käytännön toteutus alkaa heti. Talvenjälkeistä ja kesänmittaan kasvavaa vesikasvustoa poistetaan hallitusti ja vähitellen, jotta järvestä pystyvien ravinteiden määrä pystytään määrittämään. Laajamittaisiin kasvillisuuden poistoihin ei ole tarkoitus ryhtyä, mutta rannoille kerääntyvän kasviaineiksen keräämiseksi uimarantojen läheisyyteen on tuotu siirtolavoja.

16.5.2019 Tilannekatsaus – viime syksyn elodea on noussut pintaan

Hoitokuntaa ovat talvella pitännet kiireisenä päättyneen hallituksen kärkihankkeen loppuraportointi ja -tilitykset sekä talven mittaan saatujen tutkimustulosten tulkinta. Vajaa kuukausi pitkäperjantaisen jäidenlähdön jälkeen rannoille ja pintaan alkoi nousta heikkokuntoista vesiruttoa, joka ilmeisesti on talvella kärsinyt vähäisestä pohjanläheisestä hapesta. Rannoille ajautuneen vesiruton keräämistä varten voi olla yhteydessä Kaarinan kaupungin viheraluemestari Tiina Rankiin tai Petri Pihlavaan, jotka kierrättävät siirtolavoja ja pystyvät jossain määrin auttamaan myös suurten määrien siirrossa ranta-alueilla. Pyyntöjä on kätevintä välittää sähköpostitse ja liittää mukaan kartta ja ohjeita lavaa varten.

Kuva: Antti Puhakka

Kuten aiemminkin on asiasta opastettu, elävän kasvuston silppumista tulee välttää, sillä se vain pahentaa ongelmaa. Massiivisia kasvustoja esiintyy keväisin ja syksyisin. Niistä korjataan talteen kuolleet ja rannoille ajautuvat kasvit, ja pidetään uimarantojen alueet puhtaana. Jo näillä tavoilla saadaan kerättyä kasvillisuuden mukana järvestä ravinteita vähitellen vähemmäksi. Littoistenjärvelle parhaiten soveltuvaa korjuumenetelmää selvitellään neuvottelukunnan ja SYKEn kanssa.

Kuva: Antti Puhakka

Tutkimussivuille on lisätty hankkeen loppuraportin lisäksi myös sedimenttianalyysin tulokset ja tulkintaa. Tulokset olivat odotettua paremmat: alumiiniin sitoutuneen fosforin määrä on kaksinkertaistunet (kuten pitikin) ja se sekoittunut sedimenttiin tasaisesti aina liki kolmenkymmenen sentin syvyyteen asti.

Kasviplanktonin kesän 2018 kuukausitilastot ovat myös valmistuneet ja näyttävät nekin varsin hyviltä – sinilevää esiintyi vain hyvin pienessä määrin keskikesällä. Runsas kasvusto käyttää vähän vapautuvan fosforin, joten sinileväkukintojen ennustetaan pysyvän vähäisenä/erittäin vähäisenä myös kesällä 2019. Lajisto vaihtelee kesän mittaan, mutta määrät pysyvät keskimäärin maltillisina.

 

10.3.2019 happitilanne ja vedenlaatumittausten tulokset

Vesi edelleen kirkasta, hajutonta ja väritöntä. Jäätä on 30-40cm ja lähestulkoon läpeensä kohvaa. Happitilanne on parantunut runsaiden sateiden myötä. Klorofylliä on jo vedessä jonkin verran ja se ottaa vähäisenkin fosforin, jos sitä nyt yleensä sedimentistä on edes liuennut. Ravinteiden määrä on hyvin alhainen 19.2.2019 mittausten mukaan.

23.2.2019 happitilanne

Happitilanne on pysynyt suht’ vakaana, joka tarkoittaa, että eteläselän pohja on edelleen hapetonta, metrissä happea on hyvin. Tulokset tutkimussivulla.

Jäätä oli neljän mittauspisteen kohdalla 30-50cm ja kohvaa siitä oli 10-20 cm.

Vesi on kirkasta, väritöntä ja hajutonta.

Vuoden 2018 kalastontarkkailuraportti valmis – allikkosalakka käy edelleen pyydyksiin

Kalataloudellisen tarkkailu toteutettiin kuten vuonna 2017. Stanardoiduillakin pyyntimentelmillä tulokset vaihtelevat vuosittain paljon ja vuoden 2018 erityispiirteet ja saalisjakauma huomioon ottaen voitaneen todeta, että Littoistenärven kalatiheydessä ja biomassassa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Lisäksi raportissa todetaan, että: ”… ekologisen tilan muuttujien saamat arvosanat olivat hieman parempia kuin edellisvuonna, joskin samalla tulee huomioida tuloksiin liittyvä epävarmuus. Vuonna 2018 biomassayksikkösaalis ilmensi välttävää, lukumääräyksikkösaalis tyydyttävää ja särkikalojen biomassaosuus erinomaista (vertailujärviä parempaa) tilaa (Aroviita ym. 2012). Myös petoahvenia esiintyi runsaasti.”

Allikkosalakkaa kävi pyydyksiin aiempaa vähemmin, mutta ikäjakauman perusteella sitä on ollut järvessä jo ennen vuotta 2017. Tulokset ovat tutkimussivuilla.

Ajankohtaisia muutoksia ja 2018 tuloksia

Hulevedet kartoitettiin joulukuussa kolmatta kertaa, nyt analyysissä ovat mukana myös kloridimittaukset. Länsirannalla selviteltiin tuloksetta viime kevään kohonneita kolibakteeripitoisuuksia, mutta näiden tulosten perusteella selvittelyä on tarvetta jatkaa.

Äyriäisplanktonin massa- ja pituusjakaumat viime kesältä ovat nyt tutkimussivuilla.

Helmikuun alun happimittaukset näyttävät, että voimakkaan kasvillisuuden alueilla järven eteläpäässä ja luoteiskulmalla järven pohjalla on hapetonta – sekä elossa oleva että henkiin jäänyt kasvillisuus käyttää nyt syksyllä veteen liuenneen hapen sedimentin pinnan tuntumassa. Pintakerroksissa happea on hyvin, mutta niin on talveakin vielä jäljellä ja jääkannen alla happi jatkaa vähenemistään. Keväällä näemme onko alumiiniin sitoutunut fosfori vapautunut hapettomissa oloissa.

Kalatalousalueet korvaavat entiset kalastusalueet 1.1.2019 voimaan astuvan kalastuslain myötä. Hoitokuntaa on strategiakokouksissa edustanut Tuumas Mikkola. Kalatalousalueet tulevat olemaan suurempia kuin entiset kalastusalueet, Littoistenjärvi kuuluu jatkossa Lounais-Suomi – Salonseudun kalatalousalueeseen, jonka pinta-ala on kaikkineen 5975km2 ja vesiala noin 25 000 hehtaaria. Tästä pääseekin aasinsiltaa tammikuun pilkkikisoihin, joissa näytti saalista tulleen mukavasti. Ahven oli syönnillään ja isompiakin näytti tarttuneen morreihin ja tasareihin.

Hoitokunnalta on pyydetty lausunto 28.2.2019 mennessä Littoistenjärven suoja-alueen poistamisesta. Lausunto ilmestyy samalle sivulle, kunhan hoitokunta saa sen valmiiksi – huomioita ja näkemyksiä otetaan mielellään vastaan hoitokunnan sähköpostiin (ks. yhteystiedot).

Littoistenjärven hoitokunta on myös liittynyt Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkostoon, josta lisätietoja antaa vesiasiantuntija Jarkko Leka (ks. Valonian sivu).

Kaarinan alueen partiolippukunnat järjestivät L-S partiopiirin yli 12 vuotiaitten talvimestaruuskisat Littoisissa 2.2.2019. Turvallista jäällä liikkumistakin harjoiteltiin naskaleiden ja köysien kanssa.