15.4.2020 Osakaskuntien kokous siirretään syyskuun alkuun

Littoistenjärven osakaskuntien vuosikokous on pidetty yleensä toukokuun alussa. Hoitokunta päätti 7.4.2020 kokouksessaan siirtää kokouksen pidettäväksi tiistaina 1.9.2020 klo 17:00 alkaen Littoisten koululla. Valtakirjojen tarkastus aloitetaan klo 16:30.

Syitä siirtoon on kaksi: Ensinnäkin valmiuslain antamin valtuuksin Aluehallintovirasto on 17.3. ja 8.4.2020 antamillaan määräyksillä kieltänyt yli 10 hengen yleiset kokoukset ja yleisötilaisuudet. Kiellon tarkoituksena on välttää lähikontakteissa tarttuvan koronaviruksen leviäminen. Hallitus on 31.3. jatkanut kokoontumisrajoituksen voimassa oloa 13.5.2020 saakka. Hoitokunta arvioi näissä olosuhteissa olevan mahdotonta järjestää osakaskuntien kokous perinteiseen tapaan osakkaille turvallisella tavalla toukokuussa tai lain edellyttämällä tavalla tasavertaisesti etäjärjestelyin.

Toiseksi: hoitokunnan tietoon on tullut osakaskuntien vesialueen hallinnointia yhteisesti koskeva merkittävä asia, joka on viranomaisvalmistelussa kevään ja kesän aikana. Merkittävyytensä vuoksi asia on käsiteltävä osakaskuntien kokouksessa ja se on ajallisesti mahdollista tehdä vasta syksyllä. Tämäkin puoltaa kokouksen siirtämistä.

Näillä perusteilla hoitokunta päätti siirtää Littoistenjärven osakaskuntien (Littoinen, Vanhalinna, Loukinainen) kokouksen syyskuun alkuun.

Päätöstä edesauttoi myös se, että Oikeusministeriö tekee yhtiökokousten ja vuosikokousten järjestämistä poikkeustilanteessa koskevat lakiehdotukset eduskunnalle viikolla 16. Esityksistä tihkuneiden tietojen mukaan vuosikokousten järjestämisen aikaa jatketaan syyskuun loppuun. Näin ollen vuosikokouksen normaalista aikataulusta voidaan poiketa ilman sanktioita.

31.3.2020 Kevättä kohti

Littoistenjärvessä jäät lähtevät ja tulevat, mutta Lions Club Littoisten virallisen vuotuisen maaliskuun jäänmittauksen aikaan jään vahvuus oli 0 cm. Ero viime vuoteen oli 41,6cm.

Sulien kausien välissä järvi jäätyi välillä – linnut pakkaantuvat suliin ja sulien reunoille

Talven aikana hoitokunta, Vahasen Anne Liljendahl ja neuvottelukunta ovat koonneet ja analysoineet tietoja ja seuranneet järven tilaa. Säännöstely-yhtiö on pitänyt välpän ja padon puhtaana ja vettä on Väriojassa riittänyt. Neuvottelukunnan huollattamat ilmastuslaitteet ovat toimineet moitteetta talven ja myös avannonrajoittimet näyttivät toimivan silloin, kun jäätä on. Hoitokunnan tietojen mukaan tahattomat jään läpi pulahdukset evät sattuneet avantojen läheisyydessä.

Matti Jantunen esitteli neuvottelukunnassa yhteenvedon hulevesien mittauksista. Mittaukset vahvistavat päivitetyn VEMALA -valuma-alue -mallin tulokset – järveen tulevien ravinteiden määrä on vähentynyt kolmanneksella, kun Järvelän kosteikon vedet johdetaan Aurajokeen ja valuma-alueen pohjoispään vedet Kehätien parannustöiden myötä pohjoiseen Savijokeen.

Kaarinan kunta teetti linnustonselvityksen Ympäristökonsultointi Jynx Oy:llä sekä Littoistenjärvestä että Järvelän kosteikosta. Aiemmat selvitykset on tehty vuosina 1968, 1981, 2003 ja 2006 sekä pesimälinnustosta 2017. Lajisto ja lintumäärät ovat kasvaneet ja Littoistenjärvi on entistä suositumpi lintujen ja lintutarkkailijoiden vierailukohde. Tältä osin kunnostuksen tasapainoilu luonto- ja virkistysarvojen osalta on onnistunut jopa yli odotusten. Selvityksen suosituksena on rauhoittaa Lehtisaari pesimäaikaan Kalliosaaren tapaan, mutta tähän palataan laajemmalla keskustelulla.

Viime vuoden reaaliaikaisen sinilevämittauksen tulokset ovat nekin saatavilla. tutkimussivuilla. Aiemmin on rapotoitu toksiset sinileväkukinnot 2018-2019, joista on löytynyt sittemmin myös historiatietoja 2000-luvulta – niihinkin palaamme myöhemmin.

Kalastonhoitosuunnitelma on tekeillä, samoin kuin kasvillisuuden korjuun koealojen suunnittelu. Massiiviseen korjuuseen ei vielä olla ryhtymässä, koealojen avulla on tarkoitus tunnistaa korjutoimien kyky poistaa fosforia ja tunnistaa paras tai parhaat korjuuajat.

Lähiaikoina selviää myös se, onko alumiiniin sitoutunut fosfori edelleeen sedimentissä, kun syystalven 2019 sedimenttitutkimuksen tulokset saadaan Sveriges Lantbruksuniversitet i Uppsalan labrasta.

Viimeisenä mainittakoon, että Littoistenjärven vedenottamon suoja-alue on nyt purettu. Suojelun korkeasta tasosta vastaavat jatkossa ympäristöviranomaiset nykylainsäädännön puitteissa. Linkki AVIn päätökseen ja asian ESAVI/21502/2019 käsittelyyn on saatavilla Järven hoitosuunnitelmat ja luvat -sivulta.

Yleisötilaisuus ti 7.1.2019 Kotimäen koululla – ilmoittaudu mukaan!

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelmaan järven tilasta ja tulevista toimista Kotimäen koululle klo 18-20. Kaffetarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan tästä linkistä, jossa myös ohjelma kaikessa tiiviydessään.

Littoistenjärven kemiallisen käsittelyn vesistöntarkkailu on päättymässä. Käsittelyn valvoja ELY-keskus laati toimenpiteistä ja tarkkailusta laajan määraikaistarkastuksen mukaisen tarkastuskertomuksen (VARELY/5815/2019). Puutteita ei todettu, mutta vähäisiä poikkeamia havaittiin ja nämä on jo enimmäkseen korjattu/täydennetty. Hoitokunta pitää edelleen ELY-keskuksen informoituna mittauksista ja toimista ja jatkaa velvoittettua kalastonseuranta edelleen.

Vahanen environment Oy laati ympäristöministeriölle LITSAISTUS-projektin väliraportin ajalta 23.5.-31.10.2019. Kuten tarkastuskertomuksen myös sen voit lukea tutkimussivulta.

9.12.2019 juoksutus toimii taas

Väriojassa oli Littoistenjärven säännöstely-yhtiön mukaan tukos, joka on saatu poistettua 7.12. ja veden virtaus palautettua ennalleen. Noin 40mm päivässä pitäisi veden pinnan laskea, jos uutta ei tule tilalle (vesitilanne ja ennuste).

Vedenlaatu on hyvä, mutta kasvukauden päättyminen alkaa näkyä heikkenevänä happitilanteena syvimmissä kohdissa järveä.

1.12.2019 tilannekatsaus – vedenpinta korkealla, jää ei kanna vielä joutsentakaan

Vedenpinta on sateiden jälkeen korkealla. Tieto siitä on mennyt Väriojan välppää hoitavalle Littoistenjärven säännöstely-yhtiölle.

Rami ja Petri keräävät taas sedimenttinäytteet ensi sunnuntaina sukeltamalla, jotta nähdään miten viimekesän korkea pH vaikutti fosforin pysyvyyteen pohjasedimentissä. Työssä käytetään moottorivenettä, niinkuin viimeaikoina myös vesinäytteiden keräämisessä riitteen seassa.

Jääkausi on taas alkamassa ja siihen liittyen pari tärkeää asiaa:

1) jäällä liikut aina omalla vastuullasi. Videon joutsenet (Aimo Heikkilä) kelluvat hyvin, mutta mieluummin nekin lekuttavat pinnalle kuin humpsahtavat jäihin.

Ihmisillä kun ei ole siipiä, jäillä liikkuessa pitää olla pelastusvälineet ja kuivat vaatteet mukana jääkauden alussa ja lopussa. Moottoriajoneuvojen käyttökielto-/rajoitukset ovat voimassa myös talvella (LTU ja kunnat saavat ylläpitää latuja ja luistelubaanoja koneellisesti, sillä se on koneiden käyttöä järvellä tehtävissä töissä).

2) Avantojen tekijä vastaa avannoista ja niiden merkitsemisestä siten, että pienet avannot merkitään salolla, jossa on heijastin ja suuret talviuintipaikkojen tavoin (ks.yksityskohdat linkistä).

3) Hoitokunta on sopinut neuvottelukunnan kanssa, että ilmastuslaitteet pidetään tänä talvena päällä. Perusteluna tähän on se, että jos ja kun hapettamalla pystytään vähentämään talven aikana kuolevaa vesikasvillisuutta, niin keväällä on vähemmän siivottavaa ja kuolleesta kasvillisuudesta liukenee ravinteita vähemmän kevätkesällä ja näin selvittäneen pienemmällä sinileväkasvustolla, kuin viime vuonna. Koska 2019 biomassa on noin kaksinkertaistunut viime vuodesta (ks. kasvillisuusseuranta), korjattavaa tulisi todennäköisesti hapettamatta huomattavasti enemmän kuin keväällä 2019. Talven aikana saadaan selvitettyä myös se, kuinka hyvin happi leviää jään alla eri puolille järviä laitteen sijaintipaikoista nyt kun kasvillisuutta on enemmän. Tämän selvittämiseksi laitteet on pidetty entisillä paikoillaan.

Neuvottelukunta on kunnostanut hapetuslaitteet ja on käynnistänyt ne ennen jäiden tuloa, sillä jäätyneiden laitteiden käynnistämisessä on omat kommervenkkinsa, varsinkin näin rospuuton aikaan. Ilmastuslaitteisiin lisätään tänä talvena avannon rajoittimet. Ne on tarkoitettu pienentämään avantojen kokoa, mutta kuinka paljon ne näin matalassa järvessä pienevät, se jää nähtäväksi. Siksipä ilmastuslaitteiden lähistöllä liikkuessa pitää noudattaa erityistä varovaisuutta läpi talven.

20.11.2019 tilannekatsaus

Vedenlaatu näyttää olevan taas mittaustenkin perusteella hyvä, reaaliaikainen mittaus lopetettiin lokakuun puolivälissä.

Tämän vuoden kartoituksissa kasvillisuuden biomassa on kaksinkertaistunut viimevuodesta sekä ranta- että ulappa-alueilla. Kasvillisuuden perusteella määritetty laatuluokka on edelleen hyvä.

Kalastoraportti on myös tutkimussivuilla, mutta sen analyysi on kesken.

Hoitokunta on uusinut sopimukset tuulastuksesta Seppo Linkisen ja sukelluskalastuksesta Saaristomeren sukeltajien kanssa, molemmat vuodelle 2019-2020.

Runsaiden sateiden ja kehätietyömaan valuma-aluetöiden seurauksena Järvelän kosteikko on täynnä vettä ja kosteikon vettä voidaan joutua tyhjentämään Littoistenjärveen. Seuraamme tilannetta.

13.10.2019 Tilannekatsaus

Sinilevien määrä on pysynyt hyvin alhaisena elokuusta alkaen niin valtakunnallisen leväseurannan kuin Pirtanrannan mittarin mukaan:

Kuvakaappaus sivulta: https://vesidata.net/16

Myöskin TY:n mittaamat syanotoksiinit ovat loistaneet poissaolollaan:
29.8.2019 (hiekkaranta): <0,2 µg/L
10.9.2019 (hiekkaranta): <0,2 µg/L
20.9.2019 (hiekkaranta): <0,2 µg/L
20.9.2019 (Pirtan laituri): <0,2 µg/L

Tilannekatsaus 2.10.2019

Revontulia Littoistenjärvellä

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna Littoistenjärvelläkin loimusi.

Kasvillisuudesta

Järvellä on tehty myös vesikasvillisuuden kartoitus sekä perinteisellä Litsan menetelmällä että päävyöhykemenetelmällä. Kartoitusta täydennettiin ilmakuvauksilla, jotka ovat jo nähtävillä pilvipalvelusta. Ilmakuvien perusteella näyttää siltä, että vesirutto ei sittenkään levinnyt oletetulla vauhdilla, vaan vähäisemmässä määrin. Biomassa on kuitenkin yli kaksinkertaistunut ja se koostuu paitsi enimmäkseen tiheästä vesiruttokasvustosta, myös ruskoärviästä ja erilaisista vidoista (mm. poimuvita). Tulokset odottavat kuitenkin vahvistusta varsinaisesta kasvillisuuskartoituksesta vielä tänä syksynä.

LITSAISTUS-projekti

Projektin konsultiksi valittiin kilpailutuksen jälkeen Vahanen Environment Oy (tiedote Vahasen verkkosivuilla). Kunnostuksen projektipäällikkönä toimii FT Anne Liljendahl, ja tiimiin kuuluvat myös Petrina Köngäs sekä Teija Kirkkala. Teija tunnetaan toiminnastaan mm Pyhäjärvi-instituutissa. Projektin vastuullinen johtaja, hoitokunnan puheenjohtaja Jukka Heikkilä kutsui projektin ohjausryhmäksi kaavaillut ihmiset koolle 17.9. Lietoon ja esitti ministeriölle, että hankkeelle perustetaan virallisesti ohjausryhmä.

Veden laatu

Viimeisimmät tulokset (28.8. ja 19.9.) osoittavat veden lähestyvän taas karumpaa tilaa. Syyskuun runsaat sateet antavat aihetta epäillä valuma-alueen kuormituksen lisääntyneen.

Järvelän uusi laituri

on nyt valmis. Se soveltuu melojille ja myös liikuntaesteisille (ks. mm. Turkulainen, 18.9.2019, tai Turun Tienoo)

Vedenottamon suoja-alueen poistaminen

Littoistenjärven säännnöstely-yhtiön lupahakemus, diaarinumero ESAVI/21502/2019 on nyt lausuntokierroksella aluehallintoviraston lupapalvelussa 25.10.2019 saakka.

 

Kasvillisuuskartoitusta dronella to 26.9. ja pe 27.9.2019

Huomenna Ritvasen Vesa kuvaa sään salliessa Littoistenjärven kasvillisuuslinjat ilmasta tulevia suunnitelmia varten.

Mikäli rantaan on kertynyt runsaasti ajelehtivaa tai kelluvaa kasvillisuutta, siirtolavaa voi pyytää Kaarinan kaupungilta: Kaarinan kaupungin viheraluemestari Tiina Ranki tai Petri Pihlava kierrättävät siirtolavoja ja pystyvät jossain määrin auttamaan myös suurten määrien siirrossa ranta-alueilla.

15.8.2019 Kirkasta, ei sinilevää. Koekalastus tehty, heinä-elokuun vaihteen vedenlaatutuloksia

Kesä- heinäkuun vaihteen sinileväkukinnot ovat muisto vain – vesi on taas erittäin kirkasta. Hoitokunnan ja asiantuntijoiden kesken on pohdittu juhannuksen tilanteen johtuneen sinileville suotuisisesta ravinnesuhteista – fosforia oli alkuun paljon ja typpeä suhteellisen vähän, joten typpeä sitomaan kykenevät syanobakteerit pääsivät suotuisaan asemaan. Myöhemmin veden runsas typpipitoisuus puolestaan suosii muita leviä. Teoria se on tämäkin, mutta kunhan saamme pohdittua 1.8.2019 ja elokuun puolivälin analyysit, palaamme asiaan.

Sinilevien toksiineja on hyvin vähän ja ne ovat edelleen vähenemään päin:

  • 27.7.2019 Littoistenjärvi hiekkaranta: 0,26 µg/L
  • 31.7.2019 Littoistenjärvi hiekkaranta: 0,19 µg/L
  • 9.8.2019, Littoistenjärvi hiekkaranta: ~ 0,2 μg/L
  • 14.08.2019, Littoistenjärvi hiekkaranta: alle 0,2 μg/L

Kuva: Marikka Heikkilä

Kala on käynyt hyvin verkkoihin, kun Nablabs on tehnyt järvellä koekalastuksia. Seuraavaksi vuorossa kasvillisuuskartoitukset.

Verkkomerkit ja pappi