11.6.2021 Osakaskuntien kokous Littoisissa ti 22.6.2021

Kokouskutsu Turun Sanomissa 9.6.2021

Littoistenjärven osakaskuntien vuosikokous pidetään Kotimäen koululla (Littoistentie 525
20660 Kaarina) 22.6.2021. Tänä vuonna päätösasiana ovat sääntömääräiset asiat.

Lisäksi tietoa säännöstely- ja vedenotto-oikeuden siirrosta, järven korkeusjärjestelmän päivityksestä ja järven tilasta ja hoitotoimista.

Koronarajoitukset: Lounais-Suomen aluehallintovirasto L-SAVI tulkitsee yhtiöiden ja yhdistysten kokouksien olevan yksityisiä tilaisuuksia ja siksi ne voi järjestää paikalla läsnäollen terveysturvallisuus huomioonottaen. Sosiaali- ja terveysministeriö STM suosittaa, että yksityistilaisuuksissa noudatetaan vastaavia omaehtoisia rajoituksia kuin yleisötilaisuuksissa ja yleisissä kokouksissa (= maski, turvavälit, käsihygienia).

7.6.2021 Kelluvan vesiruton keruuta viimeistellään

Maanantaina vielä jatketaan

Hyvässä säässä kelluvaa kasvustoa saatiin kerättyä suunnitelman mukaisesti, mutta Rantaparturit tulevat viimeistelemään tänään maanantaina Kuoviluodon/Verkatehtaan urakkaa. Eräät ranta-asukkaat ovat olleet suoraan yhteydessä Rantapartureihin, jotka neuvottelukunnan urakan päätyttyä voivat eri sopimuksesta auttaa nostamaan kelluvan kasvillisuuden rannalle.

Rantaparturien Villeä kävi moni jelppimässä nykäisemällä tiiviin lastin odottamaan kuljetusta rannalta. Tyylinäytettänä antaa Kaarinan kaupungin Pasi Saario, joka katsasti korjuuta perjantaina.

Vapaasti irrallaan kelluvan vesikasvillisuuden poistoon hoitokunta on myötämielinen, samoin pienimuotoinen laiturin ympäristön ja uimareittien niittäminen maksimissaan aarin alueelta on mahdollista ilman lupaa. Suurempi niitto vaatii aina naapuruston kuulemisen ja hoitokunnan luvan, useimmiten myös ELY-keskukselle tehtävän lupahakemuksen – viisainta olla siis varhaisessa vaiheessa yhteydessä ainakin hoitokuntaan (ks. yhteystiedot).

Mikäli kasvillisuutta poistetaan juurineen, se rinnastetaan ilmoituksen- ja luvanvaraiseen ruoppaamiseen.

Runsas uposkasvillisuus on kuitenkin avain kirkkaaseen ja levättömään veteen Litsan kaltaisessa vesistössä.

Mitä tapahtuu kerätylle kasvimassalle?

Nykymääräysten mukaan sen voi kompostoida omalla tontilla, mutta ei aivan vesirajassa. Jos kunta ottaa sen vastaan puutarhajätteenä, se viedään nykyisten ympäristömääräysten mukaan Topinojan biojätteiden käsittelyyn.

Tämänvuotiset rannoille nostetut kasat ovat niin suuria, että niiden poiskuljettaminen on perusteltua, kuntien ympäristö- tai viheryksiköt ovat auttaneet asiassa.

 

3.6.2021 Kelluvan vesikasvillisuuden keruuta

Neuvottelukunnan kokouksessa ti 1.6.2021 päätettiin tilata Rantaparturit Oy:ltä Kuoviluodon kainaloon (järven kaakkoisreunalle) kertyneen kuolleen ja irtonaisena kelluvan vesikasvillisuuden poisto. Hoitokunta kiittää. Tänään ja huomenna Tero (kuvassa) on keruukalustoineen paikalla. Kuvassa näkyy myös Kotimäen 5A ja 5B:läisiä sekä Ristikallion päiväkotilaisia, jotka ovat aloittaneet uimakauden silmämääräisesti arvioiden hyvälaatuisessa vedessä.

Kaarinan viheryksikkö ehti jo kerätä Ristikallion uimarannalle kasautuneen kasvillisuuden viime lauantaina, mutta Kuoviluodon ja Verkatehtaan edustalle kertynyt kasvillisuus on niin laajalla alueella, että sen saa kerättyä käytännössä vain ulapan puolelta. Keruulla vältetään fosforin liukeneminen kuolleesta kasvimassasta sinilevien rakennusaineeksi.

Runsaan kasvillisuuden ansiosta sinilevätilanne näyttää tällä hetkellä rauhalliselta (= sitä ei näy). Reaaliaikainen sinilevän määrää osoittava mittalaitteisto viivästyy, kun jäät olivat rikkoneet Pirtan venelaiturin.

19.4.2021 Kasvillisuuden korjuuseen varautuminen ja osakaskuntien kokouksen siirto

Hoitokunta on päättänyt siirtää osakaskuntien sääntömääräisen kokouksen alustavasti pidettäväksi kesäkuussa. Poikkeuslain tulkintaa on muutettu siten, että osakaskuntien kokoukset ovat yksityisiä tilaisuuksina, jotka voidaan pitää fyysisinä kokouksina AVIen määräämien kokoontumisrajoitusten mukaisesti. Hoitokunta ilmoittaa tarkan päivän seuraavan kokouksensa jälkeen näillä sivuilla.

Hoitokunta on varautunut Littoistenjärven neuvottelukunnan kanssa kuolleen kasvuston keräämiseen, jos se nousee toukokuussa pintaan, kuten vuoden 2019 toukokuussa kävi. Kuollut uposkasvillisuus on tarkoitus kerätä pois, ennen kuin se ehtii vajota pohjaan hajomaan ja vapauttamaan ravinteita. Parin viikon takaiset myräkät toiva paikoitellent runsaasti hyvin talvehtinutta vihreää vesiruttokasvustoa rannoille ja samensivat veden. Aiempina vuosina Kaarinan viheryksikkö on auttanut kasvuston kuljettamisessa pois, joten olkaa heihin yhteydessä.

LIttoistenjärven hoitokunta on tehnyt osakaskuntien kokouksen 2020 valtuuttamana sopimuksen järven säännöstelmisestä sen aiemman haltijan, Littoistenjärven säännöstely-yhtiö Oy:n omistajien Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan kanssa. Sopimuksessa Liedon kunta ottaa säännöstelläkseen järven vedenpinnan korkeutta. Vedenotto- ja säännöstelyoikeuden siirron yksityiskohdat neuvotellaan vielä viranomaisten kanssa kevään 2021 aikana. Vedenpinnan säännöstelyrajoja ei olla muuttamassa aiemmasta, joskin mittajärjestelmä muuttuu vastaamaan nykyistä tapaa ilmaista korkeutta.

29.3.2021 Valunta lisääntynyt, jää sulaa ja happitilanne on parantunut

Maaliskuun 10. pv otetuissa näytteissä happipitoisuus oli jo selvästi paranemaan päin – hapekkaammat sulamisvedet lienee helpotuksen syynä, tuolloin jäätä oli 30cm. Fosfori- ja typpipitoisuudet ovat ajankohtaan nähden korkeampia kuin vuosiin ja antavat aihetta tarkkailuun.

Littoistenjärvi helmikuun lopulla 2021

Littoisten Lions Club mittasi virallisessa mittauksessaan jään paksuudeksi 43cm pakkasjakson jälkeen 15.3.2021. Jää kesti viime päiviin asti, mutta 28.-29.3. se muuttui tummaksi, joka on merkki läpipuikkoontumisesta. Samasta kertovat myös järvelle kertyvät muuttolintuparvet.

9.3.2021 Neuvottelukunnan kokouksesta: säännöstely, avannot ja järven tila

Littoistenjärven osakaskunnat valtuuttivat kokouksessaan syksyllä 2020 hoitokunnan sopimaan järven säännöstelystä Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan kanssa. Sopimuksella säännöstelyoikeus siirtyy osakaskunnille ja säännöstelyrakenteiden kunnossapito ja vedenpinnankorkeuden säännöstely kunnille. Koska säännöstely- ja vedenotto-oikeuden käsittely on vasta AVIssa, sopimus kuvaa osapuolten tahtotilan ja otetaan käyttöön oikeuksien siirtyessä.

Kokouksessa keskusteltiin myös järven avannoista. Pienet avannot ja ilmastimet ovat  hyvin merkityt, mutta isommat sulat Järvelän talviuintipaikalla ja Verkarannassa eivät. Hoitokunta, neuvottelukunta ja Kaarinan kaupunki ja Liedon kunta muistuttavat, että avannon tekijä merkitsee avannot näin: Avannot Littoistenjärvellä. Vaikka jäällä liikutaankin aina omalla vastuulla, eivät avantojen tekijät saa aiheuttaa vaaraa jäällä liikkujille. Vaaran aiheuttamista valvoo poliisi ja pelastuslaitos.

Emeritusprofessori Jouko Sarvalan pitämä esitelmä kuvaa kattavasti Littoistenjärvellä tapahtuneita muutoksia ja se sisältää myös tuoreimmat analyysit järven tilasta. Littoistenjärven ekologinen tila vuonna 2020 nettiversio

 

28.2.2021 Järvi alkaa lämmetä

Mittauspisteissä on 28.2. vielä 25cm jäätä, josta 5-7 päällimmäistä senttiä vettynyttä kohvaa. Aavistuksen verran sameuttakin näyttää vedessä olevan ja veden lämpötila on jo noussut puolisen astetta. Happipitoisuudesta ja matalammilla alueilla pilkkijöiden kairan mukana nouseesta kasvillisuudesta päätelleen vesirutto näytti talvehtineen hyvin.

14.2.2021 Kunnon jäätalvi

Pitkän pakkasjakson seurauksena Litsalla on nyt jäätä 35-40cm näytteenottopaikoissa. Jään alla happitilanne on pohjan lähellä kehno (ks. tutkimussivulla), muuten tyydyttävä.

Vuonna 2020 leviä ja erityisesta sinileviä (syanobakteereita) esiintyi vain lyhyen aikaa, kuten alla olevasta kuvasta näkyy. Reaaliaikaisen sinilevämittarin syksyn mittausten huippuarvot olivat virheellisiä sekä allaolevan kasviplankton- että syanotoksiinimittauksiin verrattuna. Syytä selvitetään.

LJ2020 kp fig

6.1.2021 Loppuraportti valmis ja järvi jäässä

LITSAISTUS-projektin loppuraportti kattaa aikajakson 2019-2020 ja siihen on koottu järven aikasarjat, josta näkyy kemiallisen käsittelyn suotuisa vaikutus suhteessa 2000-luvun alkupuolen kehnoon tilanteeseen. Raportti on nähtävillä tutkimussivuilla ja siinä on esitelty myös tulevia toimenpiteitä.

30.11.2020 Vesiruton koekorjuun tuloksia

Tulokset ovat tutkimussivulla. Koekorjuu osoitti sen, että vesiruton pitkäaikaissäilytys on mahdollista järvessä ja vedestä nostamisella ei ole kiire, ravinteita ei poistu kahdenkaan viikon säilytyksessä (ne kuuluisat verkkosäkit Ristikallion rannan liepeillä). Kasvit voivat olla jopa rannalla tämän aikaan syksyn viileissä olosuhteissa. Rannalla säilytyksen ansiosta niistä poistuva vesi vähentää kuljetustarvetta. Kuljetuksessa muutaman kilometrin päähän ei myöskään näytä poistuvan ravinteita.

Elodean pitoisuuksien perusteella päättelemme, sen että kasvillisuuden korjuu on parhaita ekologisia tapoja poistaa fosforia järvestä – sekä sedimentistä että vedestä. Tässä parhaassakin tapauksessa järvestä pitäisi poistaa satoja tonneja vesikasvillisuutta vuodessa, jos pyrittäisiin korjuulla vähentämään ulkoista fosforikuormitusta. Näin paljon vesiruottoa järvessä ei tällä hetkellä ole (eikä mielellään haluta). Onneksi huomattavasti pienempikin korjuumäärä ilmeisesti riittää, sillä osa kasvillisuudesta ajautuu syysmyrskyissä rantaan (esim. vuonna 2019 arviolta rannoilta kuljetettiin 40 tonnia, pääasiassa elodeaa puutarhajätteenä pois). Jos tämän lisäksi korjataan aktiivisesti muutama kymmenen tonnia pitkin kesää, fosforin kertymistä järveen saadaan huomattavasti hidastettua ja se näkyy veden kirkkautena: pienenä fosforipitoisuutena ja klorofyllin vähäisyytenä.

Keväällä kasvukauden alussa ja aikana hoitokunta käy vielä katsastamassa leikkuualat: kuinka hyvin leikattu elodea talvehtii verrattuna leikkaamattomaan alueeseen, onko leikatun alueen kasvuvauhdissa eroa jne.

Summa summarum: niitto sujuu hyvin ja nopeasti pienemmilläkin laitteilla, vedestä niitetyn kasvimassan kerääminen taas kehnosti ja kuljetus taas puolestaan hyvin kevyelläkin kalustolla. LITSAISTUS-hankkeessa on luonnosteltu keräämiseen soveltuvan laitteiston proton piirustuksia, ja tositoimiin päästäneen jo ensi keväänä.

Hoitokunta kiittää kokeiluun ja tulosten analysointiin osallistuneita ja lukuisista yhteydenotoista erilaisten korjuumenetelmien ja -laitteiden kehittäjiltä ja toimittajilta.