2018 syyskuun tilannekatsaus

Syksyllä on Litsalla seuranta- ja hoitotoimien osalta melkoinen kuhina, ja nyt siihen oman lisänsä ovat tuoneet syysmyräkät. Ne työnsivät ainakin Ristikallion rannalle runsaasti elodeaa (vesiruttoa), jota talkoolaiset ovat Puhakan Antin aloitteesta koonneet uimarannan rantavedestä rannalle kekoihin odottamaan poiskuljetusta. Vesi on erityisen kirkasta ja matalalla vedenkorkeudella vesikasvillisuus runsastunut. Viimeisessä seurantaraportissa pH pompsahti jo reilusti yli kahdeksan – tyypillinen ilmiö runsaiden elodea-esiintymien aikana ja varsinkin nyt kun sateet eivät ole olleet laskemassa pH:ta vähääkään. Korkean pH:n myötä fosforia vapautuu mahdollisesti veteen, mutta 13.9. otetuissa näytteissä siitä ei näy merkkiäkään: fosforipitoisuus on hyvin alhainen, joten joko fosfori pysyy sitoutuneena tai kasvusto käyttää liuenneen fosforin heti.

Fosforin pidättymistä sedimentin kerroksiin arvioidaan sedimenttianalyysillä ja sen jälkeen pohditaan jatkotoimenpiteitä, jotta fosforia saataisiin poistettua pohjasedimentistä – Litsan ennallistaminen on siis vasta alussa – valitettava tosiasia, josta jo kemiallisen saostuksen alkuaikoinakin muistuteltiin… No, vedenlaatu on kuitenkin kohdallaan, eikä sinilevästä ole tullut havaintoja.

Jokasyksyiset vieraat murkinalla Littoistenjärvellä, kuvassa kanadanhanhia, mutta samoissa parvissa valkposkihanhia, metsähanhia, merihanhia ja risteymiä.

Mitä vesirutolle voi tehdä?

Yhdeksänkymmentäluvun kokemusten mukaan vesirutto esiintyy Littoistenjärvessä kuuden vuoden sykleissä, eikä sille oikein voi mitään, vaan sen kanssa on opittava elämään. Niittäminen vaan lisää versoista lisääntyvää vesiruttoa – siemenistä sen ei tiedetä Suomessa lisääntyvän, vaikka tänä kesänä se kukkikin runsaasti (mutta lajilleen vaatimattomasti) Litsalla. Massiivisiin vesiruton poistotalkoisiin ei siis olla ryhtymässä, vaan ensin selvitetään massaesiintymän kasvupotentiaali ja -vaihe. Hyvää vesirutossa on nimittäin se, että ne sitovat kasvustoonsa runsaasti fosforia. Annetaanko vesiruton tukahtua talven aikana jään alle, jolloin fosfori palautuu takaisin pohjaan vai korjataanko se pois parhaan kasvun aikaan? Siinäpä pohdittavaa, johon arvokasta osviittaa saatiin neuvottelukunnan kokouksessa.

Aiheesta siis enemmän, kun tietoa karttuu, mutta tällä hetkellä vain uimarantojen alueet on tarkoitus pitää puhtaana. Ja siinäkin on riittävästi puuhaa: viikonloppuna lauantaina kokoamistalkoot Ristikallion rannalla, jonne myrskyt ovat kasanneet reilusti irronnutta pohjakasvillisuutta (paikallisena seuraa facebook ryhmää Littoinen City (=suljettu ryhmä, liittyminen vaatii hyväksynnän ylläpitäjältä, mutta sitten pysyy hyvin selvillä Littoisten tapahtumista).

Myrskyn irrottamaa ja tuulen tuomaa pohjakasvillisuutta Ristikallion rannalla 27.9.2018, pääosin elodeaa. (kuva: Antti Puhakka)

Tilannekatsaus elokuulta 2018 ja hulevesiselvityksen osa 2/3

Elokuun lopussa vesi oli kirkasta ja näkyvyys kauttaaltaan pohjaan saakka, kun mittaajat ottivat samalla myös planktonnäytteet ja sukeltajat keräsivät kasvinsa kahdellakin erilaisella määritysmenetelmällä. Tätä toki edesauttaa se, että vesi on myös poikkeuksellisen alhaalla kuivan kesän jälkeen.

Erittäin runsaan kasvillisuuden ansiosta happikatoja ei kesähelteilläkään ole ilmeisesti suuremmin ollut. Vesiruton yleistyminen näkyy mm. pH:n nousuna. Sukeltajien ja pinnalta tehtyjen arvioiden perusteella vesirutto (Elodea canadensis) kattaa järvestä 30-50%, joka on osittain nähtävissä myös ilmavalokuvista. Myös muuta kasvillisuutta on paljon.

Tulevassa neuvottelukunnan kokouksessa 12.9. projektipäällikkö Anneli Wichmann esittelee vaihtoehtoisia tapoja tulevan vesiruton yleistymisen varalle.

Hulevesiselvityksen numero 2/3 tulokset on lisätty myös tutkimussivuille. Keväällä Kesällä hulevesiselvitystä ei ole tehty, kun laskuvesiä ei ole järveen virrannut. Jo talvella havaitut kolibakteerit ovat ilmeisesti aidosti hulevesien mukana tulevia, sillä Kaarinan kaupunki ei ole löytänyt etsimällä eikä mittaamalla länsirannalla jätevesivuotoja. Keväisten hulevesien fosfori- ja typpipitoisuudet ovat päätulo-ojissa korkeita.

Velvoitetarkkailun 2.8. tulokset ja vuoden 2012 sedimenttitutkimusraportti nyt tutkimussivuilla

Järven vedenlaatu on säilynyt edelleen hyvänä. Puskurointikyky on palautunut ja enää kloridit ovat odotettua korkeammalla tasolla. Vettä on haihtunut järvestä edelleen kesän aurinkoisten ja tuulisten säiden ansiosta reippaasti ja veden pinta on poikkeuksellisen alhaalla. Tämä on kiihdyttänyt kirkkaassa vedessä kasvustoja, jotka ovat pitäneet järven happitilanteen helteisiin nähden hyvänä ja mainittavilta vesieliöiden menehtymisiltä on vältytty. Toisaalta Väriojan vesiarvot olivat kuun vaihteessa poikkeuksellisen rehevät ja täysin poikkeavat järvivedestä. Asia on Kaarinan ja Liedon ympäristötoimien tiedossa ja selvityksessä.

Vuoden 2012 Eila Varjon/Turun yliopisto tutkimus sedimentin pintakerroksesta on nyt tutkimussivun lopussa. Syksyllä 2018 on tarkoitus tehdä noin puolitoista vuotta kemiallisen käsittelyn jälkeen vastaava selvitys sedimentin pintakerroksesta jatkohoitotoimenpiteiden varalle. Tarjouspyyntöjä ollaan lähettämässä.

Kaarinan kaupunngin hulevesiselvitys jatkuu syksyllä, sillä kesällä hulevesiä ei juuri ollut. Viimeisessä selvityksessä tarkistetaan myös vesien kloridipitoisuus.

Tilannekatsaus 2.8.2018

Vedenlaatu oli heinäkuun puolivälissä edelleen hyvä, typpi- ja fosforipitoisuudet ovat pysyneet hyvin kurissa. Helteet koettelevat eliöstöä, mutta kasvillisuus näyttäisi voivan hyvin. Ounasteltua elodean (vesiruton) massaesiintymistä ei ole vesiarvojen perusteella näköpiirissä – nopea runsastuminen näkyy pH:n nousussa, mutta nyt pH oli aavistuksen laskenut heinäkuun alusta. Syanobakteerikukintoja ei ole esiintynyt, mutta uimarantojen hygieninen laatu puhuttaa edelleen. Pitoisuudet Järvelässä ja Ristikallion koulun rannalla nousivat heinä-elokuun vaihteessa, mutta myös ilmeisesti putosivat yhtälailla nopeasti.

2.8. ilmavalokuvissa näkyy elodean runsastuminen tummanvihreiden kasvillisuusalueiden laajenemisina. Järven eteläpäässä otetuissa kuvissa näkyy pintaan nousseita viherlevämöykkyjä, jotka muistuttavat ilmasta katsoen pintakiviä.

Tilannekatsaus heinäkuulta 27.7.2018

Vuosisadan kuumimmasta ja vähäsateisesta heinäkuusta huolimatta järviveden laatu on pysynyt hyvänä. Typpitasot ovat edelleen karun ja fosforin arvot lievästi rehevän rajamailla, vaikka järvellä oli varsinkin kesäkuun lopulla myrskyisiä päivä, jotka sotkivat pohjan hötön vesimassaan. Tämä näkyi lisääntyneenä sameutena ja raudan ja alumiinin määrän normaalia suurempana määränä näytteissä. Järviveden puskurointikyky (alkaliniteetti) on toisaalta palautunut kunnostusta edeltävällä tasolle, mutta pH on heinäkuun alun tulosten perusteella nousussa (pH 7.4).

Koska veden lämpötila on huidellut jo viikkoja 25 celsius-asteen yläpuolella, tämä tulee väistämättä aiheuttamaan nilviäis- ja simpukkakuolemia, mahdollisesti myös kalojen kuolemia, kun helteessä happi saattaa paikallisesti vähentyä vedessä. Samalla riski fosforin liukenemiseen kasvaa, joten seuraavia mittauksia jännityksellä odotelemme. Lisäksi C&R kalastajilta toivotaan pidättyvyyttä, kalat eivät kestä näissä lämpötiloissa minkäänlaista retuutusta.

Uimarantojen suosio näkyy yllättävän vähän veden laadussa, joskin Ristikallion rannasta 24.7. tehdyssä mittauksessa ilmeni enterobakteeria, noin kymmenen prosenttia yli tarkkailurajan (440 vs. 400). Kuntien viranomaiset eivät ole pyytäneet vähentämään saatika kieltäneet Ristikallion rannan käyttöä uimiseen. Varotoimena vettä ei sovi niellä lasten eikä aikuisten, kunnes uusintamittauksella vahvistetaan bakteerin poistuminen.

Tilannekatsaus juhannukselta 2018

Vedenlaatu on pysynyt hyvänä (fosforia ja typpeä on vähän; vesi on kirkasta, väritöntä ja hajutonta, pH vähän yli 7) ja näkösyvyyttä on pohjaan asti siellä, missä rihmaleviä ei esiinny. Järvisyyhykin on hiekkarannan puolelta tulleiden raporttien mukaan palannut entisten vuosien tapaan Littoistenjärvelle, mutta siitä selviää pontevasti pyyhkeellä kuivaten.

Vesi jäähtyi kovien tuulten ja pilvisten ja viileiden ilmojen vuoksi, mutta on taas lämpenemään päin. 7.6.2018 tulokset tutkimussivulla. Myös ilmavalokuvaus parin viikon välein on käynnissä ja kuvat ovat nähtävissä täältä.

Järven tilanne ja tapahtumia

16.5. vedenlaatunäytteiden perusteella järvivesi on vakaasti mainiossa kunnossa. Ennustetun mukaisesti vesikirput & co pistelivät kasviplanktonin poskeensa ja tyyninä päivinä näkösyvyyttä on pohjaan asti. Surviaisia, päivänkorentoja ja vesiperhosia on näkynyt ilahduttavan paljon (silmämääräisesti) ja myös isoja vesiperhosia jokunen.

Rihmalevätyynyjä esiintyy viimevuoden malliin, mutta uposkasvusto on pysynyt aisoissa ainakin vielä. Reviiririitojen repimiä haukia havaitaan silloin tällöin, mutta muuten kalastosta ei ole uutta kerrottavaa.

Kuvassa ruskoärviää, ulpukoita ja rihmalevää. Kuvaajana Matti Pyykkö.

27.5. järjestetyssä kalatalousalueen tapahtumassa kävi mukavasti porukkaa viime syksyn malliin. Ahti antoi antimia ja sukeltajat tekivät havaintoja järvestä. Iloiset sukeltajakuomat kuvassa ja raportti perässä.

Kuva: Marko Ahde

”Hoitokalastusta toteutti yhteensä 12 kokenutta sukelluskalastajaa.

  • 10 sukeltajaa kertoi nähneensä haukia
  • 2 suk. ruutanoita
  • 4 suk. ahvenia
  • 5 suk. Järvisimpukoita (eläviä ja kuolleita) 
  • 1 suk. Limakotelon
  • 4 suk. Lahnoja

Lahnoja saalistettiin kaksi (2) kpl 59 cm 2,21 kg ja 53 cm 1,44 kg

Sukeltajat kertoivat näkyvyyksien vaihdelleen. 0-6 metriä

Vesi 22 astetta, ilma 25 astetta

Sukeltajat käyttivät aikaa yhteensä 32,5 tuntia hoitokalastamiseen. (Veteen ja vedestä pois ajat vaihtelivat)”

5.-6.6. Outi Sillanpää järjesti kahden päivän talkoot yhdessä Järvelän ja Kalttassuo-Kultanummen omakotiyhdistyksen Kauko Pihlavan kanssa. Suurkiitokset  kymmenille roskia ja lasinsirpaleita keränneille talkoolaisille ja myös sponsoreille!

Poikkeuslupa harppuuna-, keihäs- ja atrainkalastukseen kalastuslain 46§ mukaisena rauhoitusaikana

Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt 18.5.2018 Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunnalle poikkeusluvan lahnan hoitokalastukseen otsikoissa mainituin välinein myös 15.4.-31.5. välisenä aikana vuosina 2018-2020. Kalastuksen voivat järjestää hoitokunnan tekemin sopimuksin Saaristomeren sukeltajat tai Maakaston Erästäjät (Seppo Linkinen), joiden kanssa hoitokunta uusi sopimukset vuodelle 2018-2019. Jos olet kiinnostunut em. kalastusmuodoista, löydät ohjeet sivulta Kalastus ja luvat.

Osakaskuntien kokouksesta

Osakaskuntien pidettiin kokouksessa valittiin uudet jäsenet erovuoroisten tilalle (ks. hoitokunnan jäsenet). Lisäksi osakaskunnat velvoittivat hoitokunnan selvittämään vesijättömailla tapahtuneet luvattomat puunkaadot ja järvellä mahdollisesti tehdyt ilmoittamattomat ruoppaukset.