Tilannekatsaus 2.8.2018

Vedenlaatu oli heinäkuun puolivälissä edelleen hyvä, typpi- ja fosforipitoisuudet ovat pysyneet hyvin kurissa. Helteet koettelevat eliöstöä, mutta kasvillisuus näyttäisi voivan hyvin. Ounasteltua elodean (vesiruton) massaesiintymistä ei ole vesiarvojen perusteella näköpiirissä – nopea runsastuminen näkyy pH:n nousussa, mutta nyt pH oli aavistuksen laskenut heinäkuun alusta. Syanobakteerikukintoja ei ole esiintynyt, mutta uimarantojen hygieninen laatu puhuttaa edelleen. Pitoisuudet Järvelässä ja Ristikallion koulun rannalla nousivat heinä-elokuun vaihteessa, mutta myös ilmeisesti putosivat yhtälailla nopeasti.

2.8. ilmavalokuvissa näkyy elodean runsastuminen tummanvihreiden kasvillisuusalueiden laajenemisina. Järven eteläpäässä otetuissa kuvissa näkyy pintaan nousseita viherlevämöykkyjä, jotka muistuttavat ilmasta katsoen pintakiviä.

Tilannekatsaus heinäkuulta 27.7.2018

Vuosisadan kuumimmasta ja vähäsateisesta heinäkuusta huolimatta järviveden laatu on pysynyt hyvänä. Typpitasot ovat edelleen karun ja fosforin arvot lievästi rehevän rajamailla, vaikka järvellä oli varsinkin kesäkuun lopulla myrskyisiä päivä, jotka sotkivat pohjan hötön vesimassaan. Tämä näkyi lisääntyneenä sameutena ja raudan ja alumiinin määrän normaalia suurempana määränä näytteissä. Järviveden puskurointikyky (alkaliniteetti) on toisaalta palautunut kunnostusta edeltävällä tasolle, mutta pH on heinäkuun alun tulosten perusteella nousussa (pH 7.4).

Koska veden lämpötila on huidellut jo viikkoja 25 celsius-asteen yläpuolella, tämä tulee väistämättä aiheuttamaan nilviäis- ja simpukkakuolemia, mahdollisesti myös kalojen kuolemia, kun helteessä happi saattaa paikallisesti vähentyä vedessä. Samalla riski fosforin liukenemiseen kasvaa, joten seuraavia mittauksia jännityksellä odotelemme. Lisäksi C&R kalastajilta toivotaan pidättyvyyttä, kalat eivät kestä näissä lämpötiloissa minkäänlaista retuutusta.

Uimarantojen suosio näkyy yllättävän vähän veden laadussa, joskin Ristikallion rannasta 24.7. tehdyssä mittauksessa ilmeni enterobakteeria, noin kymmenen prosenttia yli tarkkailurajan (440 vs. 400). Kuntien viranomaiset eivät ole pyytäneet vähentämään saatika kieltäneet Ristikallion rannan käyttöä uimiseen. Varotoimena vettä ei sovi niellä lasten eikä aikuisten, kunnes uusintamittauksella vahvistetaan bakteerin poistuminen.

Tilannekatsaus juhannukselta 2018

Vedenlaatu on pysynyt hyvänä (fosforia ja typpeä on vähän; vesi on kirkasta, väritöntä ja hajutonta, pH vähän yli 7) ja näkösyvyyttä on pohjaan asti siellä, missä rihmaleviä ei esiinny. Järvisyyhykin on hiekkarannan puolelta tulleiden raporttien mukaan palannut entisten vuosien tapaan Littoistenjärvelle, mutta siitä selviää pontevasti pyyhkeellä kuivaten.

Vesi jäähtyi kovien tuulten ja pilvisten ja viileiden ilmojen vuoksi, mutta on taas lämpenemään päin. 7.6.2018 tulokset tutkimussivulla. Myös ilmavalokuvaus parin viikon välein on käynnissä ja kuvat ovat nähtävissä täältä.

Järven tilanne ja tapahtumia

16.5. vedenlaatunäytteiden perusteella järvivesi on vakaasti mainiossa kunnossa. Ennustetun mukaisesti vesikirput & co pistelivät kasviplanktonin poskeensa ja tyyninä päivinä näkösyvyyttä on pohjaan asti. Surviaisia, päivänkorentoja ja vesiperhosia on näkynyt ilahduttavan paljon (silmämääräisesti) ja myös isoja vesiperhosia jokunen.

Rihmalevätyynyjä esiintyy viimevuoden malliin, mutta uposkasvusto on pysynyt aisoissa ainakin vielä. Reviiririitojen repimiä haukia havaitaan silloin tällöin, mutta muuten kalastosta ei ole uutta kerrottavaa.

Kuvassa ruskoärviää, ulpukoita ja rihmalevää. Kuvaajana Matti Pyykkö.

27.5. järjestetyssä kalatalousalueen tapahtumassa kävi mukavasti porukkaa viime syksyn malliin. Ahti antoi antimia ja sukeltajat tekivät havaintoja järvestä. Iloiset sukeltajakuomat kuvassa ja raportti perässä.

Kuva: Marko Ahde

”Hoitokalastusta toteutti yhteensä 12 kokenutta sukelluskalastajaa.

  • 10 sukeltajaa kertoi nähneensä haukia
  • 2 suk. ruutanoita
  • 4 suk. ahvenia
  • 5 suk. Järvisimpukoita (eläviä ja kuolleita) 
  • 1 suk. Limakotelon
  • 4 suk. Lahnoja

Lahnoja saalistettiin kaksi (2) kpl 59 cm 2,21 kg ja 53 cm 1,44 kg

Sukeltajat kertoivat näkyvyyksien vaihdelleen. 0-6 metriä

Vesi 22 astetta, ilma 25 astetta

Sukeltajat käyttivät aikaa yhteensä 32,5 tuntia hoitokalastamiseen. (Veteen ja vedestä pois ajat vaihtelivat)”

5.-6.6. Outi Sillanpää järjesti kahden päivän talkoot yhdessä Järvelän ja Kalttassuo-Kultanummen omakotiyhdistyksen Kauko Pihlavan kanssa. Suurkiitokset  kymmenille roskia ja lasinsirpaleita keränneille talkoolaisille ja myös sponsoreille!

Poikkeuslupa harppuuna-, keihäs- ja atrainkalastukseen kalastuslain 46§ mukaisena rauhoitusaikana

Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt 18.5.2018 Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunnalle poikkeusluvan lahnan hoitokalastukseen otsikoissa mainituin välinein myös 15.4.-31.5. välisenä aikana vuosina 2018-2020. Kalastuksen voivat järjestää hoitokunnan tekemin sopimuksin Saaristomeren sukeltajat tai Maakaston Erästäjät (Seppo Linkinen), joiden kanssa hoitokunta uusi sopimukset vuodelle 2018-2019. Jos olet kiinnostunut em. kalastusmuodoista, löydät ohjeet sivulta Kalastus ja luvat.

Osakaskuntien kokouksesta

Osakaskuntien pidettiin kokouksessa valittiin uudet jäsenet erovuoroisten tilalle (ks. hoitokunnan jäsenet). Lisäksi osakaskunnat velvoittivat hoitokunnan selvittämään vesijättömailla tapahtuneet luvattomat puunkaadot ja järvellä mahdollisesti tehdyt ilmoittamattomat ruoppaukset.

Vedenlaatu keväällä 2018 ja yhteenveto 2017 ekologisesta tilasta

Vedenlaadusta tehtiin mittaukset jääpeitteen aikana (ks tutkimussivut). Jään alla happitilanne pysyi ilmastuksen lopettamisesta huolimatta hyvänä, eikä kalakuolemia esiintynyt. Jäänlähdön jälkeen 21.4. vesi näytti syksyistä sameammalta. Maaliskuusta huhtikuun puoliväliin mennessä fosfori- ja typpipitoisuudet jatkoivat laskuaan, mikä viittaisi kasviplankonin lähteneen kasvamaan ja käyttäneen vedessä olleet ravinteet ja samalla pienentäneen näkösyvyyttä. Järvi alkaa kirkastua, kun kasviplanktonia laiduntava eläinplankton alkaa runsastua kesää kohti. Viimeksi järven tilanne on ollut samanlainen emeritusprofessori Jouko Sarvalan mukaan 1980 luvulla, jolloin järven tilanne oli hyvä tai erinomainen. Myös järven happamuudenpuskurointikyky (=alkaliteetti) on palautumassa käsittelyä edeltävälle tasolle.

Jouko Sarvala on analysoinut vuoden 2017 ekologisen tilan tiiviissä raportissaan Littoistenjärven ekologinen seuranta 2017 – tulosten tulkintaJulkaistava.

Pohjaeläintutkimuksen tulokset

Littoistenjärven pohjaeläimistö tutkittiin normaalia perusteellisemmin vuonna 2017. Syvännealueen tutkimuksen lisäksi myös rantavyöhykkeen pohjaeläimistö arvioitiin (lajit, määrät, koko). Tulokset osoittavat, että syvännealueen pohjaeläimistöä on erittäin runsaasti, ennätyksellisesti Littoistenjärven pohjaeläintutkimushistoriassa. Tämä tarkoittaa sitä, että järvi on toisaalta erittäin rehevässä tilassa pohjaeläimistön määrän perusteella ja toiaasalta sitä, että pohjaeläimistö ei kärsinyt järven käsittelystä.

Ranta-alueita ei ole aiemmin tutkittu, joten vertailukohtana on käytetty vastaavia järviä. Niiden perusteella rantavyöhykkeiden pohjaeliöstön tila on välttävä tai tyydyttävä. Hoitokunta ja neuvottelukunta harkitsevat laajennetun pohjaeläintutkimuksen tekemistä myös vuonna 2018. Tutkimusraportti on luettavissa järven kunnostukseen liittyvän tutkimuksen sivulla.

Puunajoa Littoistenjärvellä ja puunkaatoluvista yleensä

Ensinnäkin, lääninhallituksen päätös löytyi: Littoistenjärvellä liikkuminen moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla on kielletty kesät talvet, muutamin poikkeuksin (työajo, pelastusviranomaiset, poliisi ja puolustusvoimat). Hoitokunta ja neuvottelukunta ovat sopineet ELYn kanssa, että ne voivat yksimielisellä päätöksellä myöntää luvan myös muuhun moottorikulkuneuvoliikenteeseen, kuten latujen ja luistelu-urien ylläpitoon ja – niinkuin tässä tapauksessa – tilapäiseen puunajoon.

Marjaniemessä kaadetaan Kaarinan kaupungin puisto-osaston luvalla ainakin yksi suuri tyvestä laho kuusi järven jäälle. Puut ajetaan hoitokunnan ja neuvottelukunnan luvalla jäätä pitkin ja maastossa ensi viikon aikana (5.-11.3.2018) Marjaniemestä Rullakadulle. Moottorisahassa on käytettävä biohajoavaa ketjuöljyä. Luvanhaltija on Marja-Leena Sivuranta, puhelin +358 50 351 7779.

Kaarinan kaupunki pyysi muistuttamaan että puunkaato asemakaava-alueilla on luvanvaraista Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 128§:n mukaan. Tähän tarvitaan puunkaato- ja usein myös maisematyölupa kaupungin hortonomilta/puutarhurilta. Kaarinassa puunkatolupia myöntävät Sirkka Laitinen (jonka varalla tällä hetkellä Ossi Vesalainen tai Tiina Ranki). Hallittu puuston poisto on erityisen tärkeää Littoistenjärvellä, sillä puut ovat keskeisiä ravinteiden pidättäjiä Litsan valuma-alueella ja lisäksi suuri osa rannoista on luonnonsuojelualuetta.

P.S. hiekkaa on ajettu kevättä odottamaan Ristikallion koulunrantaan sekä Schnittin linnan edustalle ruopatun rannan kohdalle.