Elokuun lopussa vesi oli kirkasta ja näkyvyys kauttaaltaan pohjaan saakka, kun mittaajat ottivat samalla myös planktonnäytteet ja sukeltajat keräsivät kasvinsa kahdellakin erilaisella määritysmenetelmällä. Tätä toki edesauttaa se, että vesi on myös poikkeuksellisen alhaalla kuivan kesän jälkeen.

Erittäin runsaan kasvillisuuden ansiosta happikatoja ei kesähelteilläkään ole ilmeisesti suuremmin ollut. Vesiruton yleistyminen näkyy mm. pH:n nousuna. Sukeltajien ja pinnalta tehtyjen arvioiden perusteella vesirutto (Elodea candensis) kattaa järvestä 30-50%, joka on osittain nähtävissä myös ilmavalokuvista. Myös muuta kasvillisuutta on paljon.

Tulevassa neuvottelukunnan kokouksessa 12.9. projektipäällikkö Anneli Wichmann esittelee vaihtoehtoisia tapoja tulevan vesiruton yleistymisen varalle.

Hulevesiselvityksen numero 2/3 tulokset on lisätty myös tutkimussivuille. Keväällä Kesällä hulevesiselvitystä ei ole tehty, kun laskuvesiä ei ole järveen virrannut. Jo talvella havaitut kolibakteerit ovat ilmeisesti aidosti hulevesien mukana tulevia, sillä Kaarinan kaupunki ei ole löytänyt etsimällä eikä mittaamalla länsirannalla jätevesivuotoja. Keväisten hulevesien fosfori- ja typpipitoisuudet ovat päätulo-ojissa korkeita.

Järven vedenlaatu on säilynyt edelleen hyvänä. Puskurointikyky on palautunut ja enää kloridit ovat odotettua korkeammalla tasolla. Vettä on haihtunut järvestä edelleen kesän aurinkoisten ja tuulisten säiden ansiosta reippaasti ja veden pinta on poikkeuksellisen alhaalla. Tämä on kiihdyttänyt kirkkaassa vedessä kasvustoja, jotka ovat pitäneet järven happitilanteen helteisiin nähden hyvänä ja mainittavilta vesieliöiden menehtymisiltä on vältytty. Toisaalta Väriojan vesiarvot olivat kuun vaihteessa poikkeuksellisen rehevät ja täysin poikkeavat järvivedestä. Asia on Kaarinan ja Liedon ympäristötoimien tiedossa ja selvityksessä.

Vuoden 2012 Eila Varjon/Turun yliopisto tutkimus sedimentin pintakerroksesta on nyt tutkimussivun lopussa. Syksyllä 2018 on tarkoitus tehdä noin puolitoista vuotta kemiallisen käsittelyn jälkeen vastaava selvitys sedimentin pintakerroksesta jatkohoitotoimenpiteiden varalle. Tarjouspyyntöjä ollaan lähettämässä.

Kaarinan kaupunngin hulevesiselvitys jatkuu syksyllä, sillä kesällä hulevesiä ei juuri ollut. Viimeisessä selvityksessä tarkistetaan myös vesien kloridipitoisuus.

Vedenlaatu oli heinäkuun puolivälissä edelleen hyvä, typpi- ja fosforipitoisuudet ovat pysyneet hyvin kurissa. Helteet koettelevat eliöstöä, mutta kasvillisuus näyttäisi voivan hyvin. Ounasteltua elodean (vesiruton) massaesiintymistä ei ole vesiarvojen perusteella näköpiirissä – nopea runsastuminen näkyy pH:n nousussa, mutta nyt pH oli aavistuksen laskenut heinäkuun alusta. Syanobakteerikukintoja ei ole esiintynyt, mutta uimarantojen hygieninen laatu puhuttaa edelleen. Pitoisuudet Järvelässä ja Ristikallion koulun rannalla nousivat heinä-elokuun vaihteessa, mutta myös ilmeisesti putosivat yhtälailla nopeasti.

2.8. ilmavalokuvissa näkyy elodean runsastuminen tummanvihreiden kasvillisuusalueiden laajenemisina. Järven eteläpäässä otetuissa kuvissa näkyy pintaan nousseita viherlevämöykkyjä, jotka muistuttavat ilmasta katsoen pintakiviä.

Vuosisadan kuumimmasta ja vähäsateisesta heinäkuusta huolimatta järviveden laatu on pysynyt hyvänä. Typpitasot ovat edelleen karun ja fosforin arvot lievästi rehevän rajamailla, vaikka järvellä oli varsinkin kesäkuun lopulla myrskyisiä päivä, jotka sotkivat pohjan hötön vesimassaan. Tämä näkyi lisääntyneenä sameutena ja raudan ja alumiinin määrän normaalia suurempana määränä näytteissä. Järviveden puskurointikyky (alkaliniteetti) on toisaalta palautunut kunnostusta edeltävällä tasolle, mutta pH on heinäkuun alun tulosten perusteella nousussa (pH 7.4).

Koska veden lämpötila on huidellut jo viikkoja 25 celsius-asteen yläpuolella, tämä tulee väistämättä aiheuttamaan nilviäis- ja simpukkakuolemia, mahdollisesti myös kalojen kuolemia, kun helteessä happi saattaa paikallisesti vähentyä vedessä. Samalla riski fosforin liukenemiseen kasvaa, joten seuraavia mittauksia jännityksellä odotelemme. Lisäksi C&R kalastajilta toivotaan pidättyvyyttä, kalat eivät kestä näissä lämpötiloissa minkäänlaista retuutusta.

Uimarantojen suosio näkyy yllättävän vähän veden laadussa, joskin Ristikallion rannasta 24.7. tehdyssä mittauksessa ilmeni enterobakteeria, noin kymmenen prosenttia yli tarkkailurajan (440 vs. 400). Kuntien viranomaiset eivät ole pyytäneet vähentämään saatika kieltäneet Ristikallion rannan käyttöä uimiseen. Varotoimena vettä ei sovi niellä lasten eikä aikuisten, kunnes uusintamittauksella vahvistetaan bakteerin poistuminen.

Vedenlaatu on pysynyt hyvänä (fosforia ja typpeä on vähän; vesi on kirkasta, väritöntä ja hajutonta, pH vähän yli 7) ja näkösyvyyttä on pohjaan asti siellä, missä rihmaleviä ei esiinny. Järvisyyhykin on hiekkarannan puolelta tulleiden raporttien mukaan palannut entisten vuosien tapaan Littoistenjärvelle, mutta siitä selviää pontevasti pyyhkeellä kuivaten.

Vesi jäähtyi kovien tuulten ja pilvisten ja viileiden ilmojen vuoksi, mutta on taas lämpenemään päin. 7.6.2018 tulokset tutkimussivulla. Myös ilmavalokuvaus parin viikon välein on käynnissä ja kuvat ovat nähtävissä täältä.

16.5. vedenlaatunäytteiden perusteella järvivesi on vakaasti mainiossa kunnossa. Ennustetun mukaisesti vesikirput & co pistelivät kasviplanktonin poskeensa ja tyyninä päivinä näkösyvyyttä on pohjaan asti. Surviaisia, päivänkorentoja ja vesiperhosia on näkynyt ilahduttavan paljon (silmämääräisesti) ja myös isoja vesiperhosia jokunen.

Rihmalevätyynyjä esiintyy viimevuoden malliin, mutta uposkasvusto on pysynyt aisoissa ainakin vielä. Reviiririitojen repimiä haukia havaitaan silloin tällöin, mutta muuten kalastosta ei ole uutta kerrottavaa.

Kuvassa ruskoärviää, ulpukoita ja rihmalevää. Kuvaajana Matti Pyykkö.

27.5. järjestetyssä kalatalousalueen tapahtumassa kävi mukavasti porukkaa viime syksyn malliin. Ahti antoi antimia ja sukeltajat tekivät havaintoja järvestä. Iloiset sukeltajakuomat kuvassa ja raportti perässä.

Kuva: Marko Ahde

”Hoitokalastusta toteutti yhteensä 12 kokenutta sukelluskalastajaa.

• 10 sukeltajaa kertoi nähneensä haukia
• 2 suk. ruutanoita
• 4 suk. ahvenia
• 5 suk. Järvisimpukoita (eläviä ja kuolleita) 
• 1 suk. Limakotelon
• 4 suk. Lahnoja

Lahnoja saalistettiin kaksi (2) kpl 59 cm 2,21 kg ja 53 cm 1,44 kg

Sukeltajat kertoivat näkyvyyksien vaihdelleen. 0-6 metriä

Vesi 22 astetta, ilma 25 astetta

Sukeltajat käyttivät aikaa yhteensä 32,5 tuntia hoitokalastamiseen. (Veteen ja vedestä pois ajat vaihtelivat)”

5.-6.6. Outi Sillanpää järjesti kahden päivän talkoot yhdessä Järvelän ja Kalttassuo-Kultanummen omakotiyhdistyksen Kauko Pihlavan kanssa. Suurkiitokset  kymmenille roskia ja lasinsirpaleita keränneille talkoolaisille ja myös sponsoreille!

Su 27.5.2018 Kalatalousalueen järjestämä koko perheen kalastus- ja luontopäivä.

La-Su 5.-6.6. Putsplankkia -siivoustalkoot kautta Litsan rantain

Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt 18.5.2018 Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunnalle poikkeusluvan lahnan hoitokalastukseen otsikoissa mainituin välinein myös 15.4.-31.5. välisenä aikana vuosina 2018-2020. Kalastuksen voivat järjestää hoitokunnan tekemin sopimuksin Saaristomeren sukeltajat tai Maakaston Erästäjät (Seppo Linkinen), joiden kanssa hoitokunta uusi sopimukset vuodelle 2018-2019. Jos olet kiinnostunut em. kalastusmuodoista, löydät ohjeet sivulta Kalastus ja luvat.

Osakaskuntien pidettiin kokouksessa valittiin uudet jäsenet erovuoroisten tilalle (ks. hoitokunnan jäsenet). Lisäksi osakaskunnat velvoittivat hoitokunnan selvittämään vesijättömailla tapahtuneet luvattomat puunkaadot ja järvellä mahdollisesti tehdyt ilmoittamattomat ruoppaukset.

Vedenlaadusta tehtiin mittaukset jääpeitteen aikana (ks tutkimussivut). Jään alla happitilanne pysyi ilmastuksen lopettamisesta huolimatta hyvänä, eikä kalakuolemia esiintynyt. Jäänlähdön jälkeen 21.4. vesi näytti syksyistä sameammalta. Maaliskuusta huhtikuun puoliväliin mennessä fosfori- ja typpipitoisuudet jatkoivat laskuaan, mikä viittaisi kasviplankonin lähteneen kasvamaan ja käyttäneen vedessä olleet ravinteet ja samalla pienentäneen näkösyvyyttä. Järvi alkaa kirkastua, kun kasviplanktonia laiduntava eläinplankton alkaa runsastua kesää kohti. Viimeksi järven tilanne on ollut samanlainen emeritusprofessori Jouko Sarvalan mukaan 1980 luvulla, jolloin järven tilanne oli hyvä tai erinomainen. Myös järven happamuudenpuskurointikyky (=alkaliteetti) on palautumassa käsittelyä edeltävälle tasolle.

Jouko Sarvala on analysoinut vuoden 2017 ekologisen tilan tiiviissä raportissaan Littoistenjärven ekologinen seuranta 2017 – tulosten tulkintaJulkaistava.