Jääkansi tuli varhain

Littostenjärvi jäätyi aikaisin – jäätä on 10-20 cm – paikoitellen vähemmän, joten lienee taas paikallaan antaa vakiovaroitus heikoista jäistä, tarpeellisest) muistutus rititävistä varoetäisyyksistä ja varustuksesta (naskalit, köysi nyt vähintään). Jäillä liikkuu kukin omalla vastuullaan.

Pilkkikisat loppiaisena, katiskalupia vielä myynnissä

Onki-86 järjestää pilkkikilpailut Littoistenjärvellä valoisaan aikaan. Yhteyshenkilö on seuran puheenjohtaja Jorma Jantunen.

Katiskalupia vuodelle 2023 on jäljellä vielä viitistentoista kappaletta.

Tulevan vuoden toimia

Sekä hoitokunta että neuvottelukunta kokoontuivat marras- joulukuun vaihteessa 2022. Ilmastus jatkuu talvella 2022-2023 ja hyväksi todetut avannorajoittimet ovat jälleen käytössä. Avannot merkitään kuten ennen. Mikäli jää kestää, tehdään jäälle taas kävely-, luistelu- ja hiihtourat mahdollisuuksien mukaan ja riittävän etäälle (= 30…50m) asutuista rannoista.

Vuonna 2023 neuvottelukunta otattaa vedenlaatu-, kasvillisuus-, eliöstönäytteet ja sinilevien myrkyllisyysmittaukset entiseen malliin pari kertaa kuukaudessa avoveden aikaan. Tulokset julkaistaan näilläkin sivuilla niiden valmistuttua. Uimakaudella sinilevien esiintymistä seurataan lähes reaaliajassa yhdellä mittarilla ja lisäksi viranomaiset valvovat vedenlaatua  uimapaikoilla noin kerran kuukaudessa otettavin näyttein.

Verkatehtaalle Väriojan laskuputken suulle on asennettu vedenkorkeusmittari auttamaan järven vedenpinnan ennakoinnissa ja sääntelyssä.

Hoitokunta esittää kevään 2023 osakaskuntien kokoukselle rahoituksen hakemista  vuosina 2023-2025 ELY-keskuksen meren- ja vesienhoidon ohjelmasta. Hakemus jätettiin marraskuussa 2022 ja sen omarahoitusosuuteen saatiin neuvottelukunnan suostumus käyttää järven hyväksi tehtäviä toimia.

Littoistenjärven tila 2022

Littoistenjärven sameuden vuonna 2022 aiheuttivat pääasiass muut kuin sinilevät. Vedenlaatu ja biologinen tila oli muuten hyvä – uposkasvillisuus ei runsastunut osoittanut runsastumisen merkkejä, joskin ruskoärviää ja vitoja esiintyi jonkin verran enemmän kuin aikaisempina vuosina. Koekalastusta ei tehty.

Raportissaan emeritusprofessori Jouko Sarvala ja Harri Helminen vertailivat Littoistenjärveä Rymättylän Kirkkojärveen, jossa vastaavanlainen kunnostus tehtiin kesäkuussa 2002 kahdesti. Vesistönt rehevöityvät kunnostuksen jälkeen vähitellen hyvin samalla tavalla – kuvissa se on esitetty kokonaisfosforipitoisuuden vuosikeskiarvolla) – mutta rehevöityminen ottaa vuosia, jos ei kymmeniäkin.

Englanninkielinen raportti kokonaisuudessaan on tutkimusivulla kuten myös yhteenveto kalvosarja neuvottelukunnan kokouksesta.

Katiskaluvat ovat nyt myynnissä Littoisissa ja Turussa. Liittoistenjärvelle myydään ajalle 2022-2023 enintään 20 kpl lupia 20€ hintaan/kpl. Yhdellä luvalla saa pitää kahta katiskaa pyynnissä. Tarkemmat ehdot ja ohjeet ovat kalastussivulla.

Lähes reaaliaikainen sinilevämäärän mittaus osoitti elokuun puolivälissä kohonneita lukemia. Sinilevämyrkkyjä ei kuitenkaan havaittu.

Järvellä käynyt moottorivene oli kasvillisuusnäytteitä ottamassa. Tulosten mukaan vesiruton biomassa on vähenyt kolmannekseen edellisestä vuodesta. Tämä vastaa hyvin silmä- ja kosketushavaintoja; rannoille vesiruttoa ajautui vain muutamia pätkiä, eikä vesirutto suuremmin uimistakaan enää haitanneet. Kalastajien vieheisiin tarttui todennäköisesti aiempaa enemmän karvalehteä, mutta kaikkiaan kasvillisuus väheni ulapalla samean veden vuoksi. Ravinteita oli riittävästi ja niitä meni vettä samentaneiden levien käyttöön.

Liekö syynä onnsitunut järven lepyttely. Kuvassa hoitokunnan puheenjohtaja polvistuu antamaan järvelle jokavuotisen huikan.

Kuva: Jouko Sarvala

Elokuun alussa ei mittauksissa havaittu sinilevien tuottamia maksamyrkkyjä lainkaan.

Ravinnemäärät ovat sen sijaan nousseet edellisestä kerrasta. Muut levät kasvavat ja samentavat vettä. Tulokset ovat tutkimussivuilla.

ja ne vähätkin sinilevät eivät olleet viime mittauksessa.myrkyllisiä.

Viranomaisten tekemä uimarantojen uimarantojen vedenlaatuseuranta näyttää myös hyvältä: bakteereita on vain vähän. Kävijämääriin nähden tilanne on hyvä. Täydelliset dokumentit liitteineen ovat tutkimussivuilla.

Lidon di Litsan tulokset

Ristikallion uimarannan tulokset

Järvelän uintikeskuksen tulokset

Niin, ja kioskikin on taas ollut avoinna.

Edellisten vuosien kaltainen viikon parin sinileväkukinto on antanut odotuttaa itseään – mahtaneeko sitä tulla ollenkaan, alla sinilevämyrkkyjen esiintymisen muutos. Tilannehan on uimareiden kannalta mainio.

Sinilevien määrä on edelleen vähäinen ja niiden ilmaantuminen. on viikon-parin myöhässä aiempiin vuosiin verrattuna. Lämpötila ja sinilevien määrät näkyvät lähes reaaliaikaisena tässä verkko-osoittessa.

Allaolevassa kuvassa näkyy sinilevien erittämien maksamyrkkyjen määrä ja rajat. Vielä ollaan maltillisissa lukemissa, sillä ne seuraavat levien määrää muutamien päivien viiveellä. Tilanne voi muuttua paikallisesti hyvinkin nopeaseti veden lämmetessä. Mittarien lisäksi on syytä käyttää silmiään ja älliä näiden ohjeiden mukaiseti.

Osakaskuntien kokous pidettiin juhannuksen alla 21.6.2022. Osakaskunnat myönsivät hoitokunnalle tili- ja vastuvapauden. Hoitokunta tiedottaa jatkossakin ensisijaisesti näiden sivujen kautta, ja valmistelee nykyistä paremmin osakkaat tavoittavat kokoonkutsumisen kanavat. Uusi hoitokunta järjestäytyi heti kokouksen jälkeen. Hoitokunta alkaa valmistella sääntöjä ja menettelytapoja katiskapyynnin sallimiseksi Littoistenjärvellä osakaskuntien päätöksen mukaisesti. Lisäksi osakkaat ja hoitokunta tarjoavat neuvottelukunnalle apua syanotoksiinien tihennettyyn seurantaan 2022. Hoitokunta on yhteydessä neuvottelukuntaan niinikään osakaskuntien kokouksen päätöksen mukaisesti.

Littoistenjärven osakaskuntien kokouskutsu julkaistiin Turun Sanomissa  6.6.2022:

Littoistenjärven Littoisten, Loukinaisten ja Vanhalinnan osakaskuntien vuosikokous pidetään tiistaina 21.6. klo 17:30  Oskarintalossa, h375, Oskarinkatu 4, Kaarina. Valtakirjojen tarkastus aloitetaan klo 17:00. Kokouksessa käsitellään osakaskuntien sääntöjen mukaan kokoukselle kuuluvat asiat ja esitetään päätettäväksi katiskapyynnin salliminen. Kokouksesta laadittu tarkistettu pöytäkirja tulee nähtäväksi kaupunkikehityspalveluiden toimistoon /Sami Kääriäinen.

Sameuslukutulosten uudelleentarkastus

Jouko Sarvala huomasi edellisten säännönmukaisten vedenlaadun seurantatulosten näyttävän merkillisen korkeita sameuslukuja, vaikka silmämääräisesti vesi oli kohtalaisen kirkasta. Korjatut tulokset ovat nyt tutkimussivulla – uudelleen mitattu tulos FNU = 1.9 vastaa näköhavaintoa varsin hyvin.

Suomessa vesistöjen sameusluvut voi luokitella esim näin:

• alle 1 FTU, kirkasta
• 1–5 FTU, lievästi sameaa (ei erotu paljain silmin)
• 5–10 FTU, sameahko vesi

Sadan kieppeille sameus nousee esim. tulvivassa Aurajoessa.

Tulosyksikkö FTU (Formazine Turbidity Unit) on suunnilleen yksi yhteen FNU:n (Formazine Nephelometric Unit) kanssa. Nefelometrinen mittaus on vähemmän herkkä valon absorption mittavirheelle värillisessä nesteessä. Se mittaa sivulle sironneen valon määrää, kun taas standardin (ISO 7027) perusteena oleva FTU mittaa siroamisen jälkeen nesteen läpäisseen valon määrää. Veden sameus vaihtelee myös syvyyksittäin, ja siksi se mitataan näytteistä, kun taas näkösyvyys vilkaistaan pinnalta alaspäin.

Sinilevää vieläkin hyvin vähän

Sinilevää on hyvin vähän, ja sinilevämyrkkyjen on esiintynyt tuskin mitattavissa määrin:

11.5.2022
A_Saarten taus: below 0.2 µg/L
B_Koilliselkä: below 0.2 µg/L
C_Luoteisselkä: below 0.2 µg/L
A’_Hiekkaranta: below 0.2 µg/L
D’_Ristikallion Uimaranta: below 0.2 µg/L

24.5.2022
A_Saarten taus: below 0.2 µg/L
B_Koilliselkä: below 0.2 µg/L
C_Luoteisselkä: below 0.2 µg/L
A’_Hiekkaranta: below 0.2 µg/L
D’_Ristikallion Uimaranta: below 0.2 µg/L

9.6.2022
A_Saarten taus: 0.4 µg/L
B_Koilliselkä: 0.55 µg/L
C_Luoteisselkä: 0.7 µg/L
A’_Hiekkaranta:0.51 µg/L
D’_Ristikallion Uimaranta: 0.25 µg/L

Viileä kevät on pitänyt vedenlaadun kohtalaisen hyvänä. Typpeä oli jäiden lähdön jälkeen runsaasti, mutta fosforitasot varsin maltilliset. Silmämääräisesti tarkastellen vesiruttoa on ajautunut rannoille vain vähäisessä määrin. Neuvottelukunta on sopinut irtoavan vesikasvillisuuden keräämisestä, mikäli sitä alkaa ilmaantua suuremmissa määrin.

Kevään aikana uimarannoille on tuotu uutta hiekkaa, niin Lidolle kuin Ristikallin rannallekin. Lidolla on uusi kioski kesävieraita varten. Sinilevän määrää mittaava laitteisto on taas käynnissä ja lähes reaaliaikaisen tilanteen näet tästä linkistä! Säännönmukaisen vedenlaatuseurannan näytteistä neuvottelukunta on sopinut Turun ylilopiston biotekniikan tekevän levän myrkyllisyydestä. Ne raportoidaan ainakin näillä sivuilla parin viikon välein uimakaudella. Hoitokunta puolestaan kaavailee täydentävänsä kenttämittauksia kerran-pari viikossa.

Järvellä piipahti kevätmuuton aikana pari harvinaisuutta: mustakaulauikku ilmeisesti ensi vierailulla ja mustatiirakin muutaman vuoden tauon jälkeen.

Mustatiira Litsalla 20.5 2015

Viime kesänä Littoistenjärven vesi oli pitkästä aikaa sameaa. Kesällä rannoille ajautui myös runsaasti vesikasvillisuutta keväällä ja vielä pitkin kesääkin, pääasiassa vesiruttoa. Kasvillisuus harveni ulappa-alueilla ja tähän nyt arvellaan olevan muutama syy: jäätalvi tukahduttaa kasvustoa, joka jäidenlähdön jälkeen ajautuu rannoille. Kuuma alkukesä ja samea kesä huonontavat uposkasvien kasvuolosuhteita. Tämä selittänee kesällä pohjasta kirvonnutta uposkasvillisuutta.

Kun uposkasvillisuus vähenee, jää vastaavasti kasviplanktonille enemmän ravinteita. Ensimmäisenä lähtivät kasvuun sinilevät – kuten viimevuosina – kun ravinteista ei ole pulaa. Sinilevien kukinnan loputtua tilalle tulivat runsain mitoin panssarilevät ja sitten myös piilevät ja viherlevät toisen sinileväkukinnon kanssa. Syksy sujuikin sitten aika mukavissa merkeissä (datat ovat tutkimussivuilla).

Neuvottelukunnan kokouksessa professori emeritus Jouko Sarvala esitteli eläinplanktonin mittaustuloksia viime kesältä. Ilahduttavasti eläinplanktonin määrä on kasvussa, mutta se koostuu enimmäkseen lajeista, jotka eivät laidunna kasviplanktonilla.

Eläinplanktonin populaatiot ovat runsaimmillaan keväällä ja uudelleen syksyllä. Tämä viittaa vahvasti siihen, että Litsan runsas kevätkutuinen kalasto tuottaa runsaasti poikasia, jotka käyttävät ravinnokseen eläinplanktonin alku- ja keskikesällä. Näitä pikkusinttejä on käytännössä mahdoton pyytää. Niiden vähentäminen on tehokkainta vähentämällä kutukypsiä kaloja jo syksyllä.

Siksipä hoitokunta puntaroi vakavasti ensi syksylle hoitokalastustalkoita. Stoltin Timon ja Askalan Ainon työryhmä pohtii myös katiskakalastuksen sallimista ja kalojen kierrätystä hyötykäyttöön tänä keväänä.