Neuvottelukunnan hulevesitutkimus 2017-2018 käynnissä

Littoistenjärven neuvottelukunta on aloitti hulevesitutkimukset syksyllä 2017  Littoistenjärveen johtavissa uomissa. Näytteet ottaa Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ja analysoi L-SVYT Oy. Tarkoitus on ottaa näytteet yhteensä neljä kertaa 2017-2018 ja julkaista raportit myös täällä hoitokunnan tutkimussivuilla.

Ensimmäinen raportti saatiin neuvottelukunnan joulukuun kokoukseen. Runsaan sadannan seurauksena näytteet olivat laimeahkoja. Fosforia ei ollut valumavesissä ongelmaksi asti, mutta yhdessä kohdassa valumavedessä oli jätevesivuotoon viittaava pitoisuus kolibakteereita – Kaarinan kaupunki selvittää asiaa. Eteläiseen hulevesialtaaseen oli kertynyt suuria määriä pikkukaloja samean valumaveden suojiin ja altaasta lähtevässä vedessä oli enterokokkibakteereita.

Sorsarannan avanto merkittävä, pumppu suljettava

Littoistenjärven hoitokunta on saanut tänään tiedoksi, että poliisi on määrännyt Rauhaniemen Sorsarannan kohdalla Vanhan Littoistentien vieressä olevan avannon merkittäväksi ja pumpun suljettavaksi 12.2. – 31.3.2018 tai siihen asti kun jäällä liikutaan. Pelastuslaitos on tänään sukeltamalla selvittänyt ja merkinnyt erittäin ohuen ja hauraan jään alueen, joka on kooltaan tällä hetkellä noin 80x20m.

Hoitokunta ottaa vastaan ja välittää littoislaisten kannanotot avantojen pelisäännöiksi ensi viikon kokouksessaan käsiteltäväksi ja neuvottelee viranomaisten kanssa avantoasialle ratkaisun. Seuraamme keskustelua facebookissa (https://www.facebook.com/search/top/?q=Littoinen%20City) tai laittakaa ehdotukset suoraan sähköpostiin littoistenjarvenhoitokunta@gmail.com.

Littoisten järven kasvi- ja äyriäisplankton 2017

Littoistenjärven 2017 plankton on saatu analysoitua. Aineisto kerättiin vedenlaadun seurannan yhteydessä hoitokunnan ja neuvottelukunnan yhteistyössä.

Leviä on vähemmän kuin aiempina vuosina. Plankton alkoi siis toipua käsittelystä muutaman viikon päästä, mutta alustavan analyysin perusteella lajisto on muuttunut karumman vesistön lajistoksi. Sinilevää ei juurikaan näy näissäkään mittauksissakaan kevään jälkeen.

Äyriäisplankton lajisto näyttäisi muuttuneen samaan suuntaan kuin kasviplankton, mutta sen lisääntyminen kesti viikkoja kauemmin.

Yksityiskohtaiset tulokset ovat tutkimussivustolla.

Littoistenjärvi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden luetuimpia uutisia

Helsingin Sanomien 2. luetuin uutinen 2017 oli käsittelystä kertonut uutinen. Uutisten tekijät kävivätkin useaan otteeseen Littoisissa sekä järvellä että kylällä ja toivotetaan Litsan tyyliin ensi kesäkaudenkin tapahtumiin. Uikkarit mukaan meni sitten avantoon tai hiekkarannalle.

Myös Iltalehden muistiinpainuvimpiin uutisiin kuului MTV:llä paitsi järven kunnostus, myös jo käsitteeksi muodostunut Zombie-, myöhemmin vesihomehauki. Eikä siinä ollut paiseita tai hajuja, jonka toimittajatkin joutuivat nuuhkimaan. Oireiden perusteella tutkijat ja hauenkalastajat arvasivatkin, mutta JPJuuso värvättiin talkoisiin etsimään lisää homekaloja, jotta asiaa saatiin tutkittua. Oli muuten Eestin pääuutisia Tallinnassa pidetyn EU pääministerikokouksen rinnalla.

 

Littoistenjärven koekalastusten tulokset ja tutkitut kalat

Hoitokunta on ahkeroinut tilinpäätöksen ja ensi vuoden suunnitelmien kanssa. Tutkimustuloksia on talven mittaan tullut ja niitä aletaan nyt julkaista sivuilla.

Koekalastuksien tulokset valmistuivat vuoden vaihteessa. Oheisessa graafissa on kuvaus tuloksista, joista näkee kalaston olevan normaalilla tasolla kappaleina mitattuna. Koska isoja lahnoja ei ole saatu aiemmissa koekalastuksissa juurikaan, niin vuonna 2017 pyydettiin yksi verkkoyö riimuverkoilla, jonka tuloksena saatiin (peräti) neljä suurta lahnaa. Lisäksi suuria lahnoja havaittiin edelleen pitkin syksyä.

Aikasarja Littoistenjärven koekalastuksista: Jouko Sarvala, 2018.

Lehdistössä ja näilläkin sivuilla huomiota saanut ulkoisesti vaurioitunut vesihomeinen hauki sai seuraa kahdesta lahnasta, joista hitaasti matavan #2:n pyydysti JPJuuso 19.10. ja vikkelän #3:n harppuunoivat Saaristomeren sukeltajat 20.10. (kuvassa). Vähäinenkin vesihome erottuu kirkkaahkossa vedessä siis erinomaisen hyvin. Lahna #3:lla oli runsaasti hihnamatojaja vähän vesihometta ja runsaasti vesihomeitiöitä. Åbo Akademin Akvaattisen patobiologian laboratorion raportti on tutkimussivulla.

Lahna #3 ennen pyydystämistä ja välittömästi pyydystämisen jälkeen 20.10.2017. Kuva: Saaristomeren sukeltajat.

Lahna #2 diagnosoitiin Evirassa: Sillä havaittiin jonkin verran lahnan (särkikalojen) läikkätautia, jota järvessä on todettu esiintyneen aiemminkin. Kalassa oli ulkoisia vaurioita, joiden alkuperästä ei voida sanoa varmuudella mitään, mutta ne ovat mahdollisesti aiheuttaneet myös siinä esiintyneitä sisäisiä muutoksia, joita lahnoilla silloin tällöin esiintyy. Hoitokunta arvioi lahnaa riepotelleen ainakin hauen ja lisäksi jonkun nokkaniekan. Eviran raportti on sekin tutkimussivuilta saatavissa.

Lahna #2. Kuva: JPJuuso

Yhteenveto syksyn 2017 kalaston tilanteesta:

Kaikkiaan järvestä saatiin tutkittavaksi 1 hauki, jolla todettiin olevan vesihometta. Muita vesihomeisia haukia ei löydetty, mutta evistään vaurioituneita haukia sen sijaan pitkin vuotta.

Tutkittavaksi pyydystettyjen 2 lahnan lisäksi havaittiin 2 muuta haavoittunutta lahnaa, todennäköisimmin lintujen hyökkäysten jäljiltä. Toinen niistä nostettiin vedestä ja kompostoitiin, kun mitään muita oireita ei havaittu, ja toista ei saatu kiinni, vaikka sillä oli suuri vaurio pyrstön ja selkäevän välissä. Vesihomeen kaltaisia oireita ilmoitettiin nähdyn yhteensä 5 lahnassa ja yhdessä särjessä. Vesihomehavainnot tehtiin järven pohjoispäässä ja itärannalla Kuoviluodosta pohjoiseen.

Koekalastusten ja havaintojen perusteella voidaankin todeta, että järven kalasto on aiempia vuosia vastaavassa tilassa. Myös pientä kalaa (ns. nollikkaita) havaittiin runsaasti, joten kalojen lisääntyminen on onnistunut keväällä 2017. Kemiallisella käsittelyllä ei siten ole ollut havaittavaa vaikutusta kalastoon ensimmäisten viikkojen kalakuolemien lisäksi.

Järvelän uimaportaiden ahvenistoa syyskuussa 2017. Kuva: Mikko Rantanen, Saaristomeren sukeltajat ry

Seuranta jatkuu ympäristöluvan kalastontarkkailuohjelman mukaisesti tulevina vuosina. Järvellä kalastavia ja liikkuvia pyydetään ilmoittamaan poikkeavista havainnoistaan hoitokunnalle.

Luistelukausi alkanut – jää ohutta

Tänään lauantaina järvellä on jo kymmeniä luistelijoita. Jäätä on tuumasta neljään (2,5 – 10cm) ja se paksunee näillä pakkasilla hitaasti, jos ollenkaan. Retkiluistelijoilla näytti olevan kunnon varustukset (jääpiikki, reppu, naskalit, köydet), mutta paikalliset olivat jäällä kovin kevein varustein.

Jäällä liikutaan omalla vastuulla. Jos jäälle menee, pelillä millä tahansa, kannattaa ottaa retkiluistelijoiden varustuksesta mallia.

Moottoriajoneuvojen käyttö Littoistenjärvellä on kielletty, poikkeuksena luistelu- ja hiihtolatujen ylläpitäjät, heillä siihen on lupa.

Hoitokunnan ja neuvottelukunnan yhteispäätöksellä Välperannan ja Järvelän tuntuman ilmastimet eivät ole käytössä tänä talvena. Verkatehtaan välpän edustan ja Järvelän avantouimalan edustan virtauskehittimet sen sijaan ovat päällä – lisäksi Kallen laiturinnokkaan näytti ilmestyneen ilmeisesti zombie-uimarin toivossa oma pulputin.

Littoistenjärven kunnostus – Hallituksen kärkihanke

Tervetuloa Littoistenjärven hoitokunnan sivuille! Näiltä sivuilta löydät suunnitelmat, viimeaikaiset tutkimustulokset ja -raportit sekä tapahtumien myötä päivittyvän tilannekatsauksen liittyen Littoistenjärven kunnostusta tukevaan hallituksen kärkihankkeeseen, joka on osa ympäristöministeriön vesien ja merenhoidon ohjelmaa.

Järvi kunnostettiin toukokuussa 2017 kemikaalikäsittelyllä. Kunnostuksen tavoitteena on parantaa Littoistenjärven tilaa ja virkistyskäyttöä pysyvästi luontoarvoja vaarantamatta. Kemikaalikäsittely on menetelmänä tunnettu, mutta sillä saavutettaviin tuloksiin on liittynyt epävarmuutta. Littoistenjärven pitkäaikaisten seurantojen ja kunnostuksen jälkiseurannan tulosten avulla pystytään todentamaan järven kemiallisessa ja ekologisessa tilassa tapahtuneet muutokset. Kunnostushankkeessa kertyvä tieto tukee myös jatkossa muiden järvikunnostushankkeiden toteutustavan arviointia.

Hankkeessa ovat mukana mm. Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunta ja neuvottelukunta, järven suurimmat omistajat Kaarinan kaupunki ja Liedon kunta sekä AquaEN Oy ja ympäristöministeriön asiantuntijat. Näiden lisäksi hankkeseen on vuonna osallistunut satoja talkoolaisia ja kymmeniä muita toimijoita.

Kemikaalikunnostuksen ympäristöluvan mukaisuutta valvoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristöpalvelut ja kalataloudellista tarkkailua samaisen ELY:n kalastuspalvelut.

Tilannekatsaus 1.11.2017

Littoistenjärven hoitokunnan Jukka Heikkilä ja Seija Pinnioja esittelivät hankkeen tilannetta 1.11.2017 Turussa pidetyssä Ruovikosta ruokapöytään -seminaarissa. Valtion Virastotalolla oli parisensataa osallistujaa. Ohessa vielä tämänpäiväisillä alustavilla tuloksilla päivitetty esitys.

Järven vedenlaatu on talvea kohti mennessä kerrassaan mainio: pH neutraali, happitilanne erinomainen, vesistö lievästi rehevä fosforiarvojen mukaan, muuten karu. Vesi on hajutonta, väritöntä ja lähes kirkasta. Näkösyvyys on 2-3m, sinilevää ei ole. Alustavat 15.10. mittausten tulokset ovat tutkimussivulla, luokittelujen vertailuluvut esimerksi YM:n julkaisusta http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B8A7CACB5-3A30-4443-8470-E612AEBCF5FA%7D/91995.