Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelmaan järven tilasta ja tulevista toimista Kotimäen koululle klo 18-20. Kaffetarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan tästä linkistä, jossa myös ohjelma kaikessa tiiviydessään.

Littoistenjärven kemiallisen käsittelyn vesistöntarkkailu on päättymässä. Käsittelyn valvoja ELY-keskus laati toimenpiteistä ja tarkkailusta laajan määraikaistarkastuksen mukaisen tarkastuskertomuksen (VARELY/5815/2019). Puutteita ei todettu, mutta vähäisiä poikkeamia havaittiin ja nämä on jo enimmäkseen korjattu/täydennetty. Hoitokunta pitää edelleen ELY-keskuksen informoituna mittauksista ja toimista ja jatkaa velvoittettua kalastonseuranta edelleen.

Vahanen environment Oy laati ympäristöministeriölle LITSAISTUS-projektin väliraportin ajalta 23.5.-31.10.2019. Kuten tarkastuskertomuksen myös sen voit lukea tutkimussivulta.

Väriojassa oli Littoistenjärven säännöstely-yhtiön mukaan tukos, joka on saatu poistettua 7.12. ja veden virtaus palautettua ennalleen. Noin 40mm päivässä pitäisi veden pinnan laskea, jos uutta ei tule tilalle (vesitilanne ja ennuste).

Vedenlaatu on hyvä, mutta kasvukauden päättyminen alkaa näkyä heikkenevänä happitilanteena syvimmissä kohdissa järveä.

Vedenpinta on sateiden jälkeen korkealla. Tieto siitä on mennyt Väriojan välppää hoitavalle Littoistenjärven säännöstely-yhtiölle.

Rami ja Petri keräävät taas sedimenttinäytteet ensi sunnuntaina sukeltamalla, jotta nähdään miten viimekesän korkea pH vaikutti fosforin pysyvyyteen pohjasedimentissä. Työssä käytetään moottorivenettä, niinkuin viimeaikoina myös vesinäytteiden keräämisessä riitteen seassa.

Jääkausi on taas alkamassa ja siihen liittyen pari tärkeää asiaa:

1) jäällä liikut aina omalla vastuullasi. Videon joutsenet (Aimo Heikkilä) kelluvat hyvin, mutta mieluummin nekin lekuttavat pinnalle kuin humpsahtavat jäihin.

Ihmisillä kun ei ole siipiä, jäillä liikkuessa pitää olla pelastusvälineet ja kuivat vaatteet mukana jääkauden alussa ja lopussa. Moottoriajoneuvojen käyttökielto-/rajoitukset ovat voimassa myös talvella (LTU ja kunnat saavat ylläpitää latuja ja luistelubaanoja koneellisesti, sillä se on koneiden käyttöä järvellä tehtävissä töissä).

2) Avantojen tekijä vastaa avannoista ja niiden merkitsemisestä siten, että pienet avannot merkitään salolla, jossa on heijastin ja suuret talviuintipaikkojen tavoin (ks.yksityskohdat linkistä).

3) Hoitokunta on sopinut neuvottelukunnan kanssa, että ilmastuslaitteet pidetään tänä talvena päällä. Perusteluna tähän on se, että jos ja kun hapettamalla pystytään vähentämään talven aikana kuolevaa vesikasvillisuutta, niin keväällä on vähemmän siivottavaa ja kuolleesta kasvillisuudesta liukenee ravinteita vähemmän kevätkesällä ja näin selvittäneen pienemmällä sinileväkasvustolla, kuin viime vuonna. Koska 2019 biomassa on noin kaksinkertaistunut viime vuodesta (ks. kasvillisuusseuranta), korjattavaa tulisi todennäköisesti hapettamatta huomattavasti enemmän kuin keväällä 2019. Talven aikana saadaan selvitettyä myös se, kuinka hyvin happi leviää jään alla eri puolille järviä laitteen sijaintipaikoista nyt kun kasvillisuutta on enemmän. Tämän selvittämiseksi laitteet on pidetty entisillä paikoillaan.

Neuvottelukunta on kunnostanut hapetuslaitteet ja on käynnistänyt ne ennen jäiden tuloa, sillä jäätyneiden laitteiden käynnistämisessä on omat kommervenkkinsa, varsinkin näin rospuuton aikaan. Ilmastuslaitteisiin lisätään tänä talvena avannon rajoittimet. Ne on tarkoitettu pienentämään avantojen kokoa, mutta kuinka paljon ne näin matalassa järvessä pienevät, se jää nähtäväksi. Siksipä ilmastuslaitteiden lähistöllä liikkuessa pitää noudattaa erityistä varovaisuutta läpi talven.

Vedenlaatu näyttää olevan taas mittaustenkin perusteella hyvä, reaaliaikainen mittaus lopetettiin lokakuun puolivälissä.

Tämän vuoden kartoituksissa kasvillisuuden biomassa on kaksinkertaistunut viimevuodesta sekä ranta- että ulappa-alueilla. Kasvillisuuden perusteella määritetty laatuluokka on edelleen hyvä.

Kalastoraportti on myös tutkimussivuilla, mutta sen analyysi on kesken.

Hoitokunta on uusinut sopimukset tuulastuksesta Seppo Linkisen ja sukelluskalastuksesta Saaristomeren sukeltajien kanssa, molemmat vuodelle 2019-2020.

Runsaiden sateiden ja kehätietyömaan valuma-aluetöiden seurauksena Järvelän kosteikko on täynnä vettä ja kosteikon vettä voidaan joutua tyhjentämään Littoistenjärveen. Seuraamme tilannetta.

Revontulia Littoistenjärvellä

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna Littoistenjärvelläkin loimusi.’

Kasvillisuudesta

Järvellä on tehty myös vesikasvillisuuden kartoitus sekä perinteisellä Litsan menetelmällä että päävyöhykemenetelmällä. Kartoitusta täydennettiin ilmakuvauksilla, jotka ovat jo nähtävillä pilvipalvelusta. Ilmakuvien perusteella näyttää siltä, että vesirutto ei sittenkään levinnyt oletetulla vauhdilla, vaan vähäisemmässä määrin. Biomassa on kuitenkin yli kaksinkertaistunut ja se koostuu paitsi enimmäkseen tiheästä vesiruttokasvustosta, myös ruskoärviästä ja erilaisista vidoista (mm. poimuvita). Tulokset odottavat kuitenkin vahvistusta varsinaisesta kasvillisuuskartoituksesta vielä tänä syksynä.

LITSAISTUS-projekti

Projektin konsultiksi valittiin kilpailutuksen jälkeen Vahanen Environment Oy (tiedote Vahasen verkkosivuilla). Kunnostuksen projektipäällikkönä toimii FT Anne Liljendahl, ja tiimiin kuuluvat myös Petrina Köngäs sekä Teija Kirkkala. Teija tunnetaan toiminnastaan mm Pyhäjärvi-instituutissa. Projektin vastuullinen johtaja, hoitokunnan puheenjohtaja Jukka Heikkilä kutsui projektin ohjausryhmäksi kaavaillut ihmiset koolle 17.9. Lietoon ja esitti ministeriölle, että hankkeelle perustetaan virallisesti ohjausryhmä.

Veden laatu

Viimeisimmät tulokset (28.8. ja 19.9.) osoittavat veden lähestyvän taas karumpaa tilaa. Syyskuun runsaat sateet antavat aihetta epäillä valuma-alueen kuormituksen lisääntyneen.

Järvelän uusi laituri

on nyt valmis. Se soveltuu melojille ja myös liikuntaesteisille (ks. mm. Turkulainen, 18.9.2019, tai Turun Tienoo)

Vedenottamon suoja-alueen poistaminen

Littoistenjärven säännnöstely-yhtiön lupahakemus, diaarinumero ESAVI/21502/2019 on nyt lausuntokierroksella aluehallintoviraston lupapalvelussa 25.10.2019 saakka.

Huomenna Ritvasen Vesa kuvaa sään salliessa Littoistenjärven kasvillisuuslinjat ilmasta tulevia suunnitelmia varten.

Mikäli rantaan on kertynyt runsaasti ajelehtivaa tai kelluvaa kasvillisuutta, siirtolavaa voi pyytää Kaarinan kaupungilta: Kaarinan kaupungin viheraluemestari Tiina Ranki tai Petri Pihlava kierrättävät siirtolavoja ja pystyvät jossain määrin auttamaan myös suurten määrien siirrossa ranta-alueilla.

Kesä- heinäkuun vaihteen sinileväkukinnot ovat muisto vain – vesi on taas erittäin kirkasta. Hoitokunnan ja asiantuntijoiden kesken on pohdittu juhannuksen tilanteen johtuneen sinileville suotuisisesta ravinnesuhteista – fosforia oli alkuun paljon ja typpeä suhteellisen vähän, joten typpeä sitomaan kykenevät syanobakteerit pääsivät suotuisaan asemaan. Myöhemmin veden runsas typpipitoisuus puolestaan suosii muita leviä. Teoria se on tämäkin, mutta kunhan saamme pohdittua 1.8.2019 ja elokuun puolivälin analyysit, palaamme asiaan.

Sinilevien toksiineja on hyvin vähän ja ne ovat edelleen vähenemään päin:

• 27.7.2019 Littoistenjärvi hiekkaranta: 0,26 µg/L
• 31.7.2019 Littoistenjärvi hiekkaranta: 0,19 µg/L
• 9.8.2019, Littoistenjärvi hiekkaranta: ~ 0,2 μg/L
• 14.08.2019, Littoistenjärvi hiekkaranta: alle 0,2 μg/L

Kuva: Marikka Heikkilä

Kala on käynyt hyvin verkkoihin, kun Nablabs on tehnyt järvellä koekalastuksia. Seuraavaksi vuorossa kasvillisuuskartoitukset.

Verkkomerkit ja pappi

Vesi ehti lämmitä taas lähemmäs kolmikymmenasteiseksi, mutta sinilevää ei ole aistinvaraisesti havaittavissa – ravinteet sitoutuvat muihin leviin ja kasvillisuuteen. Näkösyvyyskin on taas parin metrin hujakoilla, mutta uimarannoilla on havaittu 23.7. näytteissä bakteereita sinne ilmestyneiden ilmoitusten mukaisesti. Järvelän tilanteesta hoitokunnalla ei ole tietoa, Ristikallio täytti hyvän uimaveden kriteerit, mutta Hiekkarannalla oli runsaasti enterokokkia – se häviää noin viikossa, joten tätä kirjoittaessa tilanne lienee normalisoitunut.

Heinäkuun alussa (4.7.) otetuissa vedenlaadun seurantanäytteissä oli runsaasti klorofylliä, fosforia ja typpeä, ja sinileväpitoisuudet olivat korkeita ja vesi sameaa.

11.7. sinilevä oli jo vähenemässä ja eri puolilta järveä otetuissa näytteissä syanobakteerien peptidihepatotoksiinien määrät vaihtelivat Turun yliopiston Bioteknologian laitoksen analyyseissä seuraavasti:

• Eteläranta: 3,4 mikrog/l
• Ristikallion uimaranta: 2,9 mikrog/l
• Kuoviluodon laituri: 3,8 mikrog/l
• Hamppukallion laituri: 4,2 mikrog/l
• Littoistejärven hiekkaranta 3,4 mikrog/l
• Pirtanrannan venelaituri 4,4 mikrog/l

Viikkoa myöhemmin 18.7 otetussa Littoistenjärven hiekkarannan näytteissä oltiin jo hyvän alhaisessa 1,3 mikrog/l lukemassa. 23.7. järviwikin havaintopisteessä ei ollut sinilevää. Uimaritkin alkavat palailla rannoille.

Ensimmäinen fosforiravinnelisä taitaa alkaa olla käytetty, mutta samalla pohjakasvit ovat taas voimakkaassa kasvussa veden kirkastuessa ja veden lämmetessä.