Tuore väitöstutkimus (Siqi Zhao, Helsingin yliopisto, 2025) tarkastelee sedimenttikerrosten merkitystä järvien fosforikuormituksessa.

Järven pohjalla on kerroksittain erilaista sedimenttiä. ylimpänä on noin 0–2(3) cm pehmeä ja höttöinen orgaaninen pintakerros, joka muistuttaa lietettä. Tämä kerros on täynnä mikrobeille helposti hajotettavaa ainesta – kuten kasvien, levien ja planktonin jäänteitä. Sen alla alkaa tiiviimpi, vanhempi sedimentti, joka on jo painunut kasaan ja sisältää vähemmän aktiivista ainesta.

Juuri tämä pintakerros on keskiössä sisäisen fosforikuormituksen kannalta. Zhao osoittaa väitöstutkimuksessaan, että suurin osa fosforin vapautumisesta tapahtuu tässä pehmeässä kerroksessa, erityisesti noin 1–2 cm syvyydessä, missä mikrobit hajottavat orgaanista ainesta (remineralisaatio) ja samalla rauta-fosfaattisidokset purkautuvat. Fosfori siirtyy ensin huokosveteen ja lopulta vesipatsaaseen – rehevöittäen järveä sisältäpäin ja kiihdyttäen levien ja erityisesti sinilevien eli syanobakteerien kasvua.

Väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin sedimentin sisäisiä (diageneettisia) prosesseja, jotka ohjaavat sisäistä fosforikuormitusta kahdessa rehevöityneessä eteläsuomalaisessa järvessä – Hiidenvedessä ja Kytäjärvessä. Tutkimus perustui sedimentin kiinteän aineksen ja huokosveden koostumusanalyysiin, sedimenttikeräinkokeisiin sekä reaktio-kuljetusmallinnukseen, jossa mallinnettiin fosforin käyttäytymistä sedimentin ja vesipatsaan välillä

Molemmissa järvissä havaittiin suuria fosforin diffuusiovirtoja sedimentistä vesipatsaaseen etenkin matalilla alueilla kesäaikaan, jolloin alusvedet ovat lämpimiä.. Tulokset osoittavat, että matalilla ja lämpötilakerrostumattomilla altailla – jollainen on myös Littoistenjärvi – resuspensio (=sedimentin sekoittuminen takaisin veteen) on hallitseva sisäisen fosforikuormituksen muoto.

Päätelmät Littoistenjärvelle:

1. Helle lisää sisäistä fosforikuormitusta:  Erityisesti hellejaksoilla mikrobien hajotustoiminta kiihtyy, mikä lisää fosforin vapautumista veteen.
2. Littoistenjärven kaltainen matala, lämpötilakerrostumaton järvi on herkkä resuspensiolle. Esimerkiksi tuuli voi nostaa pehmeää pohjasedimenttiä takaisin vesipatsaaseen, jolloin siihen sitoutunut fosfori vapautuu uudelleen käyttöön.
3. Sisäinen kuormitus voi ylläpitää rehevöitymistä, vaikka ulkoinen kuormitus vähenee. Fosforia vapautuu edelleen pohjasta etenkin kesällä.
4. Kunnostustoimet tulisi kohdentaa aktiiviseen pintasedimenttiin ja resuspension hallintaan.

16.6.2025 tulosten mukaan vesi on melko kirkasta – näkösyvyys 1.7 m,  kun viime vuonna vastaavaan aikaan 0,9 m. Sen sijaan muut mittaustulokset ovat huonommat kuin vuonna 2024:  Kokonaisfosfori (Kok. P) on 33-34 µg/L ( 25 vuonna 2024). Klorofyllä on 15 µg/L  (12 vuonna 2024),  Typpeä (kok. N)  on 760 – 780 µg/L (620 – 660 vuonna 2024).

Veden pH on korkea, melkein 10, joka kertoo uposkasvien voimakkaasta kasvusta. Kovat tuulet ovatkin viime aikoina ajaneet irrallista vesiruttoa eteläisille rannoille, joista sitä on kerätty pois jo pariin otteeseen.

Alla on vedenlaatua kuvaavat luokkarajat matalille vähähumuksisille järville (Aroviita et al., 2019 ) ja (boldattuna luokka viimeisimmän mittaustulosten perusteella.

Littoistenjärvi seurantatutkimus 0625 I (ID 69809)

Trust Alum -Interreg projekti

Heinäkuussa päättyvä TRUST ALUM -hanke keskittyi rehevöitymisen vähentämiseen Itämeren alueella, jossa monet järvet kärsivät edelleen korkeista fosforipitoisuuksista. Nämä fosforikuormat kuormittavat Itämerta ja aiheuttavat haitallisia leväkukintoja. Vaikka ALUM-menetelmää –  jossa käytetään fosforia sitovaa polyalumiinikloridia (samaa käytettiin Littoistenjärven käsittelyssä vuonna 2017) – on menestyksekkäästi käytetty Ruotsin järvissä jo yli 60 vuoden ajan, sitä ei ole otettu käyttöön Baltian maissa. Hankkeen tavoitteena olikin edistää ALUM-menetelmän käyttöönottoa Baltiassa.

Hankkeen tuotoksena on suositukset alumiinikäsittelyn vaiheista, tarvittavista analyyseistä ja karkea kustannusarvio (alla).

LIttoistenjärvestä meillä on paljon tutkimusdataa, ja syvyystiedot. Myös kolmannessa, pre-treatment monitoring, vaiheessa tarvittavat tiedot Littoistenjärvestä osin kerätään jo nyt kuukausittain, mutta esimerkiksi sedimentin analyysi vielä tulisi lisää.

Neljäntenä vaiheena on järven mallintaminen, joka auttaa fosforikuormituksen tasapainon arvioinnissa ja viidentenä vaiheena on ALUM-käsittelyn suunnitelman teko.

Varsinainen käsittely on kuudes vaihe. Sen hinta vaihtelee. Esimerkkeinä raportti antaa kaksi käsittelyä Ruotsista: 5 hehtaarin järven käsittelyn hinta oli 90 000 €  (18 000 eur/ha),  kun taas 432 hehtaarin järven käsittelykustannus oli 1 360 000 €  (3 148 eur/ha). Näiden perusteella Littoistenjärven, joka on kooltaan 147,5 hehtaaria, käsittelyn hinta olisi vähintään 460 000 eur.

Viimeinen vaihe on vähintään vuoden kestävä seurantajakso, joka sisältää vesi- ja sedimenttianalyysejä.

Valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto vieraili kesäkuussa Littoistenjärvellä, missä emeritusprofessori Jouko Sarvala esitteli viimeisimmät analyysitulokset järven tilasta.

– Ihan ensimmäiseksi katsoin, miltä näyttää kokonaisfosforin kehitys – fosforin sisäinen kuormitushan on rehevöitymisen ja syanobakteerikukintojen tärkein syy, kuten Gertrud Nürnberg ansiokkaassa kirjassaan Lake Functioning (2024) osoittaa, Sarvala kertoi.

– Nyt näyttää hyvältä! Kahdeksana alumiinikäsittelyä seuranneena vuotena kokonaisfosforin kesämaksimin keskiarvo on ollut vain 34 % käsittelyä edeltäneestä tasosta (48,8 vs. 145,7 µg/L). Kolmena kesänä (2019, 2021, 2022) fosforia oli yli 60 µg/L, mutta silloinkin pitoisuus aleni jo kesän aikana, hän jatkoi.

Sarvalan mukaan muina vuosina fosforitaso vastasi suunnilleen sitä, mitä valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen perusteella oli odotettavissa. – Klorofyllille vastaava prosenttiluku oli 30 %. Näyttää siltä kuin Littoistenjärven ekosysteemi olisi palautumassa sisäkuormitteisesta säätelystä ulkoisen kuormituksen säätelemään tilaan – ja se on erinomainen merkki järven palautumisesta, hän totesi.

Sarvala kiinnitti huomiota myös siihen, että korkeammat fosforitasot ja ohimenevät levähuiput näyttävät liittyneen tavallista lämpimämpiin hellejaksoihin. – Myös Gertrud Nürnberg on havainnut, että korkeat lämpötilat kiihdyttävät fosforin vapautumista pohjasta veteen eli sisäistä kuormitusta. Tällä tavalla ilmastonmuutos vaikeuttaa entisestään etenkin matalien järvien rehevöitymisen torjuntaa, Sarvala arvioi.

Littoistenjärven tila on tällä hetkellä hyvä. Viime viikolla, torstaina ja perjantaina, Rantaparturit Oy poisti talven jäljiltä veden pinnalle kertynyttä vesikasvillisuutta Littoisten ja Ristikallion uimarantojen edustalta. Kasvillisuutta kerättiin ja toimitettiin Topinojalle yhteensä 980 kiloa. Tänä vuonna kasvillisuutta on ollut merkittävästi vähemmän kuin viime kesänä, eli siltä osin tilanne näyttää hyvältä.

Vedenlaatu on ollut Littoistenjärvessä viime vuosina erinomainen, eikä viimeisimmissä mittauksissa ole havaittu huolestuttavaa leväkasvua. Tilanne on toistaiseksi rauhallinen.

Kelien lämmettyä ja veden lämpötilan noustua järvellä on jo nähty useita uimareita nauttimassa kesästä, mutta lämpö myös lisää sinilevän mahdollisuutta. Järven länsirannalla, Pirtan laiturilla, toimii jälleen automaattinen sinilevä- ja lämpötilamittaus. Mittaustuloksia voi seurata reaaliaikaisesti osoitteessa:

👉 luodedata.fi/littoistenjarvi

Littoistenjärven osakaskunnat päättivät huhtikuussa laatia järvelle hoitosuunnitelman. Suunnitelmassa määritellään konkreettiset toimet, aikataulut ja vastuut, joiden avulla järven hyvä tila voidaan turvata myös tulevaisuudessa.

Keväisestä järvestä voi jo nauttia monin tavoin. Umareita on havaittu jo muuallakin kuin Järvelässä, ja kalastajatkin ovat liikkeellä. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei lintujen pesintää saa häiritä.

Maihinnousu on KIELLETTY Kuoviluodon luonnonsuojelualueeseen kuuluvalle Kalliosaarelle ajalla 15.4.–31.7. Tänä keväänä saarella pesii jo noin 60 paria naurulokkeja  kaksi paria kalatiiroja, mahdollisesti muitakin lintuja.

Rauhoitetut lintulajimme, kuten naurulokki, nauttivat vahvaa lainsäädännöllistä suojaa. Niiden tappaminen, pesien vahingoittaminen ja tahallinen häiritseminen on kiellettyä. Kullekin lajille on määritelty ohjeellinen arvo, jonka perusteella määrätään korvaus, jonka pesän tuhoaja tai aikuisen linnun tappaja joutuu maksamaan valtiolle. Esimerkiksi yhden naurulokin pesän arvo on 101 euroa.

Tänään kolme kaverusta nousi Kalliosaarelle huolimatta selkeästä kieltotaulusta ja vietti siellä pitkän iltapäivän. Tänä aikana pesivät linnut joutuivat jättämään pesänsä, mikä saattaa johtaa pesinnän epäonnistumiseen.

Lintujen ja kaverusten onneksi linnut palasivat illalla takaisin saarelle ja vahingot jäivät toivottavasti vähäisiksi. Jos vastaava tilanne toistuu, hoitokunta tekee asiasta rikosilmoituksen ja liitteeksi toimitamme valokuvat, joista henkilöiden tunnistaminen on mahdollista.

LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNNAT eli Littoisten, Vanhalinnan ja Loukinaisten osakaskuntiin kuuluvat Littoistenjärven omistajat ovat lämpimästi tervetulleita sääntömääräiseen vuosikokoukseen Kaarinataloon  tiistaina 29.4.2025 klo 18. Kokous pidetään 2. kerroksessa Kuusistonsalmi-tilassa alkaen 17:30 valtakirjojen tarkastuksella.

Sääntömääräisten asioiden lisäksi keskustellaan vesiruton keruusta sekä järven kunnostuksen ja rahoituksen vaihtoehdoista.

Kokouksen jälkeen on uusi hoitokunta  järjestäytyy.

YLE julkaisi eilen jutun Liittoistenjärvestä https://yle.fi/a/74-20151700

14.3. Littoisten Lions Clubin Jäänpaksuuden arvauskilpailun lopputulokseksi mitattiin poliisin valvonnassa 97 mm. 

Lions Club Littoinen on mitannut ja arvuutellut jään paksuutta jo vuodesta 1979 lähtien ja vain kerran, vuonna 2020, ei jäätä ollut mittauspaikallamme yhtään. Parhaimmillaan sitä on ollut yli 70 cm. Mittauspaikkana on Ristikallion koulun edusta ja jäälle mennään niin pitkälle kuin se on turvallista, tavoite on järven puolivälissä.

Paikoitellen jäätä ei ole enää lainkaan. Saarten luona  ja pohjoisrannalla on jo avovesi. Vesilintuja tuntuu saapuvan joka päivä lisää – osa varailee pesäpaikkoja ja toiset jatkanevat matkaa pohjoiseen kunhan kevät etenee. Kaikkein näkyvimpiä ovat joutsenet, jotka viihtyvät samassa avannossa Järvelän uimareiden kanssa. Timo Haapasaari kuvasi dronella laulujoutseniien välistä kiistaa järven jäällä eilen:

Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy tutki  27.2.2025 Littoistenjärvestä ottamansa vesinäytteen. Näytteitä otettaessa järvi oli jäässä.

• Jään paksuus oli 18 cm, eikä jään päällä ollut lunta.
• Vesi oli kirkasta, sillä näkösyvyys oli pohjaan asti (>2,8 m).
• Happitilanne oli hyvä, sillä happea oli riittävästi lohensukuisille kaloille (7 mg/l) lukuun ottamatta pohjan läheistä kerrosta.
• Ravinnetulokset olivat (kuten talvella 2024) alempia kuin talvitutkimuksissa 2021–2023

Tarkemmat tulokset Littoistenjärvi-seurantatutkimus-0225-ID-68500.pdf