28.6.2019 Tilannekatsaus levätilanteeseen

Järven vesi on edelleen vaalean vihreän sameaa ja siinä on tuulen hajottamaa leväkasvustoa. Tuulen alapuolisella rannalla ei ole näkyvissä yhtenäisiä sinileväkasvustoja.

Uimaan mennessä on tarkistettava levätilanne edellisen artikkelin ohjeistuksen mukaan. Vedenlaatunäytteitä on alettu ottaa uimarannnoilta tehostetusti viikottain, ja niiden tulokset ja viranomaisten suositukset ovat nähtävillä paitsi ilmoitustauluilla myös näillä sivuilla.

Vedenlaadun seurantamittausten ja viimeisimpien tulosten tarkastelun perusteella todennäköisin levien ravinnelähde on hajoava uposkasvusto. Se on ottanut kasvuunsa sedimentistä ravinteita, ja ravinteet vapautuvat kasvin kuoltua takaisin veteen helppoliukoisessa muodossa. Levät ja syanobakteerit pystyvät hyödyntämään niitä nopeimmin. Kesäkuun alun näytteissä näkyy lievää kokonaisfosforitason nousua.

Ylikylläinen happisaturaatio kertoo erittäin voimakkaasta uposkasvien yhteyttämistoiminnasta, sillä klorofylliä on ollut vedessä vähän. Uposkasvillisuus lisääntyy nyt nopeasti ja nostaa veden pH:ta. Pitkän aikavälin katsannossa sedimentin pH on pysynyt Littoistenjärvessä vakaampana kuin rajustikin vaihdellut veden pH, joten ennuste fosforin pysymiselle sedimenttiin sitoutuneena on hyvä. Parhaassa tapauksessa kuolleesta kasvustosta vapautuva fosfori on kulutettu muutamassa viikossa, ja vesi kirkastuu. Tarkkailemme tilannetta ja arvion pitävyyttä järven eri osissa mielenkiinnolla.

Littoistenjärvessä vähän sinilevää 25.6.2019

Valtakunnallisen leväseurannan tarkkailupisteillä havaittiin runsaasti siitepölyä, mutta ei havaittu sinilevää ma 24.6. Hiekkarannan ja Ristikallion uimarannoilta otettiin tiistaina 25.6. näytteet. Niiden perusteella veden hygieeninen laatu on varsin hyvä, joskin erilaisia sinileviä havaittiin vähän (laboratorianalyysit ovat tukimussivuilla). Muita leviä ei näytteistä määritetty, vaan se tehdään säännönmukaisen ja velvoitetarkkailun myötä. Koska sinilevätilanne voi muuttua paikallisesti muutamassa tunnissa, niin runsaaseen sinilevään ei sovi mennä uimaan. Littoislaiset sen kyllä tunnistavat, mutta muille hyvää ohjeistusta on niinikään JärviWikissä ja lisäksi on syytä seurata Liedon ja Kaarinan kunnan ilmoituksia uimarannoilla.

Neuvottelukunnan kokouksessa maanantaina päätettiin myös tilata reaaliaikainen sinilevämittari Turun ammattikorkeakoululta Pirtan rannan venelaituriin. Senkään lukemat eivät ole tarkkoja, eivätkä koske järven eri paikkoja, mutta suuntaa antavia kuitenkin.

Näille sivuille jatketaan tietojen päivittämistä tiedon kertyessä. Myös YLE:llä aktiivista seurantaa.

 

Littoistenjärvellä runsasta leväkasvustoa

Littoistenjärvellä vesi alkoi samentua ensin runsaiden siitepölylaskeumien ja viime viikolla runsastuvien leväkukintojen myötä. Järvessä ilmeni leväkasvustoja noin viikko ennen juhannusta, jotka eivät viimevuoden tapaan vähenneet, vaan alkoivat runsastua nopeasti noin 17.-18.6. Tällä hetkellä järvi vihertää kauttaaltaan ja näkösyvyys oli 23.6. laskenut 50-100 cm:iin totutun parin metrin asemesta (kuvia esim. Facebookin Littoinen City-ryhmässä).
Ennen juhannusta otettu säännönmukaisen tarkkailun vesinäyte tarkastettiin ja siinä L-SVYT Oy totesi esiintyvän monenlaisten levien seassa myös sinilevää, syanobakteeri anabaena s.p.:tä, joka on vaivannut Littoistenjärveä kautta aikain.
Turun yliopiston aiemmassa mittauksessa 16.6. myrkyllistä sinilevää ei havaittu (< 0,2mikrog/l, eli alle raakajuomavesilähderajan). Nopean runsastumisen arvellaan johtuvan pitempiaikaisesta pH:n kohoamisesta kasvillisuuden voimakkaan runsastumisen myötä (poimuvita, ärviä, vesirutto). Runsas kasvusto tuottaa myös runsaasti happea, joka näkyi eilen veden ylikylläisessä happitilanteessa ja tukee arveluja.

Mitä seuraavaksi?

Liedon ympäristöterveysvalvonta ottaa huomenna näytteet uimarannoilta ja näytteiden levien päälajit analysoidaan nopeutetulla aikataululla L-SVYT Oy:ssä ja asettaa tarvittaessa käyttörajoituksia tai -ohjeita.
Huomenna kokoontuu myös Littoistenjärven neuvottelukunta ja pohtii seuraavia toimenpiteitä sekä hoitokunnan saaman ympäristöministeriön rahoituksen ja neuvottelukunnan rahoituksen yhteensovittamista Littoistenjärvellä.

Seuraa tilanteen kehittymistä näiltä sivuilta!

Seurantamittaukset jatkuvat suunnitellusti.

18.6.2019 Järvisyyhyä ja hulevesitutkimuksen 4/4 tulos, näytteet otettu 25.-26.3.2019

Järvisyyhyä on havaittu kesäkuun toisella viikolla ainakin Littoistenjärven hiekkarannan uimavedessä. Limakotiloa väli-isäntänään lisääntymiseen käyttävät lintujen imumadot kiinnittyvät hetkeksi ihmiseen ja aiheuttaa joillakin – lapsilla herkemmin kuin aikuisilla – allergisia reaktioita. Kuivaamisen karkealla pyyhkeellä tai huuhtelulla välittömästi uinnin jälkeen tiedetään ehkäisevän tai estävän oireita. Toukkien määrä on suurimmillaan aamulla ja kaislikoissa tai kasvillisuuden seassa rantavedessä, joissa kotiloita esiintyy paikoitellen runsaasti. Oireitten ilmetessä antihistamiini lievittää kutinaa ja hydrokortisonivoide lyhentää jonkin verran iho-oireiden kestoa (mukaellen Hannuksela, Duodecim, 15.1.2019).

Viimeinen hulevesitutkimusraportti osoittaa, että suurin osa järven valuma-vedestä tulee neljästä ojasta. Lisäksi yhdessä pisteessä on toistuvasti havaittu mitä ilmeisemmin viemärivuoto järveen. Toimenpiteet vuodon selvittämiseksi ja korjaamiseksi tulevat esille seuraavassa neuvottelukunnan kokouksessa kesäkuun lopulla.

15.6.2019 Kiinalaisvieraita Littoistenjärvellä

Kiinalaisvieraita Littoisissa

Lauantaiaamuna 15.6.2019 Ristikallion rannasta Littoistenjärveltä saattoi yhyttää harvinaisia vieraita. Kuusi Yangtze-joen jokikomission edustajaa Kiinasta oli tutustumassa Littoistenjärven kunnostukseen, jonka vaiheita esitteli Turun yliopiston emeritusprofessori Jouko Sarvala. Vierailu oli osa Pyhäjärvi-instituutin vuodesta 2012 lähtien tekemää vesiensuojeluyhteistyötä Suomen ja Kiinan välillä. Kiinassa kaikille vesistöalueille on nimetty jokikomissio, joka vastaa vesien laadusta. Vesien rehevöityminen on Kiinassa akuutti ongelma, joka mm vaikeuttaa puhtaan juomaveden saantia. Kokemuksien vaihto toimivista kunnostusmenetelmistä hyödyttää molempia osapuolia, sillä vesiensuojeluongelmat ovat paljolti samanlaisia kaikkialla – vaikkakin kuormituspaineet ovat valtavan väestömäärän vuoksi Kiinassa paljon suurempia kuin Suomessa. Kuvassa kiinalaisryhmä sekä suomalaisedustajat, emeritusprofessori Jouko Sarvala ja Pyhäjärvi-instituutin tutkimuspäällikkö, dosentti Anne-Mari Ventelä, Littoistenjärven rannassa.

 

8.6.2019 Littoistenjärvi-esitelmä Kemiaa Kaikille -päivillä Turussa

Ohessa päivitetty esitys Littoistenjärven tilasta. Nyt mukana myös viimeisimmän sedimenttitutkimuksen tulokset. Hyvät uutiset ovat, että käsittely onnistui jopa yli odotusten ja vaikeastiliukoista alumiiniin sitoutunutta fosforia on sekoittunut kolmenkymmenen sentin syvyyteen asti sedimentissä. Vanhimman tutkimuksen mukaan fosforia esiintyy runsaasti aina kuudenkymmenen senttimetrin syvyyteen asti sedimentissä, ja päällimmäisten kerrosten määrät ovat yhteviä viimeisimmän tutkimuksen kanssa.

LakeLittoistenjärviRemediation2019MVEJSAWJupsUpdate

Littoistenjärvelle ympäristöministeriön rahoitusta!

Ympäristöministeriö on myöntänyt toukokuun lopussa Littoistenjärven hoitokunnalle harkinnanvaraista valtionavustusta maksimissaan 46% hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 100.000€ (alv 0%) ajalle 23.5.2019-30.11.2020. Litsaistus-hankkeen välittömiä tavoitteita ovat:
Hankkeelle nimitetään ohjausryhmä ja omarahoituksesta on alustavasti sovittu Littoistenjärven neuvottelukunnan kanssa.
Käytännön toteutus alkaa heti. Talvenjälkeistä ja kesänmittaan kasvavaa vesikasvustoa poistetaan hallitusti ja vähitellen, jotta järvestä pystyvien ravinteiden määrä pystytään määrittämään. Laajamittaisiin kasvillisuuden poistoihin ei ole tarkoitus ryhtyä, mutta rannoille kerääntyvän kasviaineiksen keräämiseksi uimarantojen läheisyyteen on tuotu siirtolavoja.