Voisiko vesiruttoa korjata hallitusti ja poistaa samalla ravinteita Littoistenjärvestä?

Kunnostuksen jälkeen on pohdiskeltu, miten pohjasedimenttiin saostettua fosforia saataisin vähennettyä ainakin saman verran kuin järveen sitä vuosittain tulee lisää (ei paljon, joitakin kymmeniä kiloja vuodessa). SYKEn aikanaan Koillismaalla tekemästä ansiokkaassa elodea-tutkimuksessa jäi hoitokuntaan itämään ajatus, että mitäs jos uposkasvillisuuden hallitulla poistolla saataisiinkin ravinteita pohjasta ja vedestä pois? Sopisiko vesirutto tähän tarkoitukseen – meillähän sitä on.

Ari ja Rami virittelevät pienelle järvelle ajateltua jokamiehen keräintä.

Rannalta kerääminen on raskasta ja lisäksi kasvin ravinteista osa ehtii ilmeisesti liueta kasvimassasta. Siksipä nyt kokeiltiin kasvien niittoa ja keruuta suoraan leikkuun jäljiltä järvestä.

Vehmaan Rantaparturien Tero virittelee ruotsalaista niiitotekniikkaa på Littois träsk.

Niittokoneella saadaan lähinnä pintaa kovimman kasvun vaiheessa olevat silmut katkaistua siististi ja juuret jäävät ehjäksi tuottamaan uutta kasvustoa. Vähän syvemmälle olisi tosin pitänyt päästä – tiheitä kasvustoja oli harvahkosti. GPS ja etäkaukoluotain ovat oiva apu silloin, kun aurinko ei paista (tai vesi jos vesi olisi sameaa).

Niitossa kasvi katkeaa nätisti, mutta nousee pintaan vasta minuuttien päästä.

Hitaassa vauhdissa säkki kelluu, kovemmassa sukeltaa. 5hv moottori riittää hyvin, mutta sähköperämoottori hyötyy rivakasta soutajasta – ja päinvastoin.

Kasvillisuutta uitettiin säkkeihin ja säkkejä käsipelillä ja konevoimalla rantaan. Kumpikin oli odotettua työläämpää ja hitaampaa, muttei mahdotonta. Tekniikkaa saatiin hiottua päivän mittaan, taidettiin saada 2/3 niitetystä kasvillisuudesta säkkeihin.

Jokamiehen menetelmässä pärjättäisiin käsipelillä ja peräkärryllä poiskuljetuksessa. Vedestä valutettu 1,5m3 säkillinen elodeaa painanee noin 40-80kg.

Kaarinan viheryksikkö näyttää mallia.

Kasvillisuudesta otetaan näytteitä, joista otetaan analyysit tuore- ja kuivamassasta sekä fosfori- ja typpipitoisuudesta. Näitä voidaan sitten verrata eri aikoina mitattuihin elodean ravinnepitoisuuksiin. Järveen jätettiin säkkeihin kerättyä vesiruttoa Ristikallion rannan liepeille, jotta nähdään voidaanko säkkejä käyttää välivarastoina. Niitä tullaan keräämään vähitellen pois tulevina päivinä ja viikkoina.

Rapsakan aamun jälkeen ilma lämpeni nollasta 7 asteeseen, pintavesi 6:sta yhdeksään asteeseen auringonpaisteessa ja muutaman metrin pohjoistuulessa. Merikotkakin kävi paikalla lokkeja nostattamassa.

Odottelemamme uposkasvien kasvu näyttää kiihtyvän syksyä kohti. Kasvillisuuskartoituksessa havaittiin silmämääräisesti kasvillisuuden levinneen laajemminkin ulappa-alueelle, mutta elodean pohjaversot ovat vielä pieniä. Samalla havaittiin uusia nilviäisiä, joten odottelemme kasvillisuus- ja pohjaeläinkartoitusten tuloksia mielenkiinnolla.

Järvellä on taas laiduntamassa runsaasti hanhia ja aiemmista vuosista poiketen satoja nokikanoja. Vedenpinta on talvea vasten alhaalla ja runsaan kasvillisuuden vyöhykkeeltä (suunnilleen talvisen hiihtoladun paikalta) on helppo tankata muuttomatkalle särvintä. Samoille apajille menee hoitokunta perjantaina 16.10. klo 9:00 alkaen kokeilemaan uusia korjuumenetelmiä parilta sään sallimalta koealalta. Samalla saadaan mitattua, josko vesiruton suunnitelmallisella poistolla saataisiin fosforia sedimentistä. Työtä tekevät Rantaparturit Oy:n Tero Almi ja Terco Oy:n Ari Saari yhdessä hoitokunnan puheenjohtajan Jukka Heikkilän kanssa. Työssä käytetään perämoottoriveneitä ja polttomoottorikäyttöistä niittokonetta ja nostellaan kokeeksi vesiruttoa poisvietäväksi Kaarinan kaupungin kanssa.

Myös hoitokalastussuunnitelma on toteutumassa. Ilkka Sammalkorpi ja Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskukselta valmistelevat pienten särkikalojen syysnousuun kohdistettua pyyntiä Rullakadun saostusaltaan, Pirtan saostusaltaan ja uimarannan viereisellä ojalla. Laskuojien suita muokataan kaloille houkettelevimmiksi ja pyynti samoille alueille nousun alkaessa. Hoitokunnasta toimiin osallistuu varapj. Timo Stolt.

Osakaskuntien kokous käsitteli ti 24.9. Liedossa pidetyssä kokouksessaan sääntömääräiset asiat ja lisäksi se valtuutti hoitokunnan neuvottelemaan säännöstely- ja vedenotto-oikeuden siirrosta Kaarinan kaupungille ja Liedon kunnalle kustannuksineen. Kokouksen pöytäkirja on osakkaiden nähtävillä Kaarinan kaupungin maankäytön toimistossa. Sovi näytöstä paikkatietopäällikkö Sami Kääriäisen kanssa (https://kaarina.fi/fi/yhteystiedot/sami-kaariainen); Sami on myös hoitokunnan jäsen.

Hoitokunta järjestyi kokouksen jälkeen ja vuoden 2020-2021 hoitokunta on: http://www.littoistenjarvi.fi/jasenet/