Sinilevä tuli ja kuoli massoittain

Tämän kesän sinileväesiintymä herätti paljon huomiota lehdistössä: viimeksi tänään HeSa uutisoi pääutisenaan Littoistenjärvestä (vain tilaajille netin Luonto-osiossa (https://www.hs.fi/alueet/art-2000010549712.html), mutta näköislehdessäkin etusivulla).

Kesän sinilevän runsastuminen on alkanut tänä vuonna Suomessa poikkeuksellisen aikaisin.

HeSa 17.7.2024

Sinileväbarometri näyttää ilmiön erityisyyden eritysesti merialueella: https://www.jarviwiki.fi/wiki/Sinileväbarometri. Litsa on viimevuosina vertautunut paremmin merialueen kuin sisävesien sinilevätilanteeseen. Viime vuosi oli siitä hyvä esimerkki, jolloin sinilevä ilmestyi vasta syksyn keskimääräisen huipun aikaan elokuussa ja ennuste on voimassa tällekin vuodelle.

Lähde: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/Sinilevätilanne

Tilanne Litsalla on tänään kaksijakoinen. Järveltä tulleiden raporttien mukaan sinilevä on nyt kuollut, noussut pintaan ja muodostanut lauttoja etelä- ja itärannalle. Kuolleesta sinilevästä erittyy maksamyrkkyjä, joten levälauttaan ei pidä mennä uimaan, käyttää jne. Toisaalla järvessä vesi on kristallinkirkasta, eikä levää esiinny lainkaan. 

Tulevista hoitotoimista

Viikon aikana ilmestyneissä lehtijutuissa tuodaan esille käsittelyn uusimisen suunnittelun aloittaminen. Jos ja kun osakaskuntien kokous päättää syyskuussa aloittaa suunnittelun, käsittely on toteutettavissa viimeaikaisten kokemusten perusteella noin neljän vuoden päästä – edellyttäen, että rahoitus järjestyy. Huomattakoon, että suunnittelu ei tarkoita välttämättä samanlaista käsittelyä kuin viimeksi, jota ennen järven kasvillisuus oli käytännössä kuollut rantavyöhykkeen syvän puolelta. Nyt kasvillisuutta on runsaasti – se pitää järven enimmäkseen uimakelpoisena ja veden kirkkkaana – kemiallisen käsittelyn tehokkuudesta runsaan kasvillisuuden olosuhteissa on niukahkosti tietoa. Järven sedimentin ja ilmalaskeuman fosforin vähentäminen  edellyttää nimenomaan vilkkaasti kasvavaa ja ravinteita käyttävää kasvustoa, joka köyhdyttää pitkällä aikavälillä järven kasvuolosuhteita kohti karumpaa tilaa. Lisäksi tarvittaneen käsittelyjä esim kymmenen vuoden välein, joilla osa fosforista saadaan jatkossakin sidottua pysyvämmin sedimenttiin puhumattakaan hoitokalastuksesta, jolla korjataan ravintoverkossa olevaa eläinplanktonin kokoista reikää.

Sinilevätilanne näyttäisi helpottaneen, ainakin mittarin perusteella. Sinilevämittarin akku pääsi tyhjäksi ja mittaaminen katkesi hetkeksi. Uimaveden mikrobiologinen laatu oli 10.7. Järvelässä muuten erinomainen, mutta vielä silloin sinilevää oli sielläkin runsaasti. Uimaan pyrkivien on siis syytä arvioida tilanne silmämääräisesti paikan päällä ennen pulahtamista.

Litsa uutisissa: Kaarina-lehdessä julkaistiin 9.7. Julian Rauhaniemen paikan päällä tekemä juttu järven nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. MTV:n uutisissa oli Litsasta juttua 6.7. lauantaina ja sen otsikkoon liittyvänä muistutuksena todettakoon, että jo kaksi viikkoa puhdistuksen jälkeen toukokuussa 2017 ihmeteltiin järven samenemista “Kemikaaleilla puhdistetun Littoistenjärven vesi samentunut” (MTV, 29.5.2017) ja ennustettiin kunnostuksen tulosten jäävän lyhtyaikaiseksi – no seitsemän vuotta on mennyt varsin mainiosti: Kesät 2022 ja 2023 olivat pitkässä katsannossa 90-luvun alun parhaiden vuosien tasoa – kiitos käsittelyn ja valuma-alueella tehtyjen pitkä-aikaisten yhteisten hoitotoimien.

Sinilevää on esiintynyt runsaasti kesällä viikon-parin ajan ja syksyllä pitempään tutkitusti jo yli sata vuotta sitten 1909-1912, siis ennen elintarviketeollisuuden laajentumista. Järven tila heikkeni 1920-luvulla parantuakseen taas aina 1990-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen tila hiipui kohti 2015 pohjanoteerausta. Viimeisen kunnostuksen myötä on kuitenkin päästy perille järven kuntoon vaikuttavista prosesseista aivan uudella tavalla.

Jutuissa mainituista kävijämääristä sen verran, että hoitokunta arvioi Littoistenjärvellä käyntimäärien olevan nykyään ennemmin sadoissa kuin kymmenissä tuhansissa. Jo yksin Järvelässä on toistasataatuhatta saunojaa, sen päälle tulee Lidon ja Ristikallion kävijät, Kuoviluodon, Hamppukallion ja yksityisrantojen pulaajat ja vielä järvellä suppaajat, melojat, kalastajat ja yksi purjelautailija. Talviurheilun kulta-aikaan parhaina talvipäivinä hiihtäjiä, luistelijoita ja kävelijöitä oli tuhansia, pilkkijöitäkin ajoittain kymmeniä.

Virkistyskäytön lisääntyminen lisää vesistön ravinne- ja kemiallista kuormaa. Lisäyksen suuruutta ei ole arvioitu. Antaisiko tämänkesäinen sinilevätilanne aihetta alkaa kerätä rahastoa järven hyvän tilan säilyttämiseksi jatkossakin. Olisikohan siihen järven käyttäjilläkin halua osallistua?

Kesäkuun lopun helteet nostivat sinilevien määrää ja tällä hetkellä järvessä uiminen ei ole suotavaa. Runsastunut kasvillisuuskaan ei ole pystynyt pidättelemään sinilevien yleistymistä. Aiemmin pintaan noussutta kasvillisuutta nevuottelukunta keruutti pariin otteeseen pois itärannalta, mutta se ei näissä olosuhteissa ole riittänyt. Tihentynyt kasvillisuus, lämmin vesi ja tyyni ilma vapauttavat fosforin pohjasta veteen syanobakteerien käyttöön.

Itärannan kasvustoa 1.7.2024. Kuva: Ella Kiviniemi.

Tehokkaallakaan hoitokalastuksella ei enää ehdi tilannetta korjata, eikä se olisi mahdollistakaan tiheässä kasvustossa – eikä siihen ole saatu varojakaan.

Hoitokunta on selvittänyt niiton mahdollisuutta aiemmin ja se näyttäisi alustavasti toimivalta toimenpiteeltä sekä fosforin vähittäisessä poistamisessa että hoitokalastuksen mahdollistavana toimenpiteenä. Kasvillisuutta on kuitenkin tonneittain ja koneellinen niitto edellyttää ympäristöviranomaisen lupaa ja kokoamis-valutusalueen, ettei vettä tarvitsisi turhaan kuljetella.

Sinilevän määrän mittaus käynnistyi eilen ja hyvältä näyttää taas. Sinilevää nimittäin esiintyi silmämääräisesti tarkastellen jäitten lähdön jälkeen ajoittain runsaastikin toukokuun puoliväliin asti. Toinen ohimenevä riesa on ollut erityisesti pohjoisrannalle kasaantunut siitepölymönjä, joka haisee. Eilen keskiviikkona sitä oli kaivinkone peräkärryyn nostelemassa – ehti vähän pelata rantapalloa siinä samalla.

Kaivinkone Lido di Litsaa siitepölystä siivoamassa.

Jääkausi olikin yllättävän pitkä ja normaaliin Littoisten Lionsien järjestämän jään paksuuden arvuuttelukisan aikaan jäätä oli peräti 507mm (Turun seutusanomat paikalla). Noh, viime vuonna kasvanut vesikasvillisuus ei tästä tykännyt, vaan kuoli (osittain) ja alkoi nousta pintaan toukokuussa ja kertyä eritoten Verkatehtaan rantaan. Neuvottelukunnalla on ollut jo useamman vuoden Rantaparturien kanssa päivystys- ja toimeentarttumissopimus, jolle nyt tuli käyttöä 24.-29.5. Verkatehtaan liepeillä pörrännyt moottorivene oli siis töissä ja kuollut vesikasvillisuus saatiin nostettua järvestä.

Menneen talven erikoisuus oli kadonneiden kävely-, hiihto- ja luisteluratojen mysteeri, joka jatkui jo toista talvea. Sen juurisyyt ovat kaiken varmistamisessa. Jos yleiselle vesialueelle aletaan tehdä liikuntaratoja, se edellyttää, että jään vahvuus varmistetaan ennen radan tekemistä ja uudestaan aina sään muuttuessa (tiettyjen rajojen yli) työ- ja käyttöturvallisuuden varmistamiseksi. Tällaista ei tietenkään pystytä tekemään järjellisin kustannuksin – jos ollenkaan – Litsan leveysasteilla, joten jäivät tekemättä. Ja jäävät tekemättä jatkossakin kuluttajaturvallisuuslain tulkinnan ansiosta; ks. TUKESin yleiset ohjeet ja erityiset määräykset. Uusavuttomuuteen varautumista vai elämänlaadun parantamista, päättele itse – virkamiehet eivät voi toimia kuin lainmukaisesti.

Toinen moottoriveneavusteinen projekti on ollut Järvelän Uimakeskuksen rannassa kuluneella viikolla, jossa Lieto uusi Järvelän laiturin. Huippulämmin kevät on lisännyt järvellä kävijöiden määrää ennätyksellisesti ja siksipä rannoilla on tarvittu kunnostus- ja istutustöitä ja reittien korjaamisia.

Pyydämme järvellä liikkujia myös huomioimaan samanaikaisen pesimälinnuston runsastumisen. Järvellä pesii peräti neljä paria joutsenia ja lorvii vielä lukuisampi sakki pesimättömiä kyhmy- ja  laulujoutsenia. Nokikanojen, silkkiuikkujen ja telkkien poikaset ovat nyt lähteneet pesästään ja liikkuvat vielä enimmäkseen turvallisesti emojen selässä. Liian vauhdikas lähestyminen saa pesueet hajaantumaan ja helpoksi saaliiksi haukien kitaan, joten malttia. Pesimisen häirintä Kallioluodolla kuitenkin toistui tänäkin keväänä – mutta ehkäpä ei enää ensi keväänä.

Tänä vuonna tehostamme myös kalastuslupien valvontaa. Katiskalupia on vielä muutama myynnissä.

Hoitokunta lisäilee lähiaikoina talvenaikaiset raportit tutkimussivuille muutamin nostoin.

Littoistenjärven neuvottelukunta kokoontui 11.10.2023 ja kokouksessa emeritusprofessori Jouko Sarvala esitteli viimeisimmät lisäykset Littoistenjärven tilaa kuvaaviin aikasarjoihin. Niiden perusteella järvi näyttäisi olevan hyvässä kunnossa, jopa uposkasvillisuuden määrä on linjoilta laskettujen mukaan siedettävällä tasolla, vaikka karvalehteä alkaa esiintyy monen vuoden jälkeen elodean rinnalla runsain mitoin matalassa vedessä.

Sarvala, J. (2023), s 9.

Seikkaperäinen Littoistenjärven tilasta koottu kymmensivuinen raportti on tutkimussivulla, samoin kuin sinilevän automaattisen mittalaitteiston aikasarja kesältä 2023.

Syyskuussa järven tilanne muuttui nopeasti – pH alkoi nousta elodea-kasvuston tihentymisen ja kasvun hiipuessa valon vähetessä. Fosforia alkoi vapautua sedimentistä ja sinilevät yleistyivät syyskuun alussa ja niiden kukinnot ovat myrkyllisiä.

Tapatumien kulusta voisi päätellä, että kasvustoa olisi syytä harventaa ennen kuin se alkaa muodostaa tiheitä vyöhykkeitä ja poistaa, ettei sitä jää jään alle kuluttamaan talvella happea. Kasvuston voi Litsalla tehtyjen kokeilujen perusteella jättää rannalle kuivumaan ennen poiskuljetusta, jolloin sen massa pienenee kymmenykseen.

Lintuinfluenssasta: Litsalla liikkujien on syytä olla tarkkana kuolleitten lintujen kanssa vaikka toistaiseksi Litsalla ei lintuinfluenssaa tiedetä havaitun. Lähin tartunta on vahvistettu pari viikkoa sitten Topinojalle kuolleesta harmaalokista, ja harmaalokit käyvät suurin määrin Litsalla kylpemässä ja lepäilemässä. Ohjeet yksittäisten kuolleitten lintujen käsittelyyn hävittämiseen löytyvät Ruokaviraston sivuilta  ja mikäli järvellä tai kosteikolla havaitaan useita kuolleita lintuja, on siitä syytä ilmoittaa pikimiten Kaarinan tai Liedon virkaeläinlääkärille (yhteystiedot ovat erillisessä tiedostossa).

Turun Sanomat uutisoi elokuussa Littoistenjärvessä olevan keltalammikkia. Hoitokunnan edustajat, kasvillisuuskartoittajat, neuvottelukunnan jäsenet ja Liedon ja Kaarinan ympäristöviranhaltijat eivät löytäneet lammikkia sen enempää järvestä kuin Väriojastakaan äskeisillä tarkastuskäynneillään.

Kymmenen vuotta sitten järven pohjoispäässä kasvillisuuskartoituksessa löytyneet keltalammikit onnistuttiin silloin hävittämään kumimatoilla peittäen. Koska lammikki leviää muissa vesistöissä edelleen – Litsaa lähinnä Aurajoessa – pyydämme ilmoittamaan keltalammikkiepäilyistä matalalla kynnyksellä kuntiin tai Littoistenjärven hoitokuntaan.

Yle uutisoi 28.8.2023 monipuolisesti Littoistenjärven kunnostuksesta nykytilaan.

Litsan vedenlaatu on pysynyt koko kesän 2023 erinomaisena. Sinilevää ei ole esiintynyt ja kun ei ole sinilevää, ei sinilevämyrkkyjäkään ole havaittu. Enterokokkeja tai kolibakteereja ei ole havaittu, järvisyyhyä ei ole tullut hoitokunnan tietoon ja iilimatojakin vain nimeksi.

Vesi on ollut poikkeuksellisen kirkasta. Uposkasvit ovat runsastuneet kirkkaassa vedessä runsaasti ja mm elodeaa esiintyy rantavyöhykkeen ja ulapan välissä runsaina kasvustoina. Lisääntyvä uposkasvillisuus sitoo ravinteet vedestä ja vie fosforia kaipaavilta leviltä runsastumisen edellytykset. Ensi vuoden keväällä on varauduttava talven aikana kuolevan vesiruton nostamiseen ja mahdollisesti myös elodean korjuuseen syksymmällä.

Litsan luoteisselältä Toivosen Harttu löysi sitten vihdoinkin kiven, johon silloin tällöin joku on törmännyt. Se on vain parikymmentä senttiä vedenpinnan alapuolella Rauhaniemen ja Järvelän välisellä linjalla. Kivi on nyt merkitty syvemmällä olevien kivien kanssa valkoisella koholla.

Hoitokunta sai tiedoksi 12.6.2023, että ELY-keskus on päättänyt olla myöntämättä avustuspäätöksessään 25.5.2023 VARELY/8180/2022 Littoistenjärven osakaskuntien hakemalle Litsan fisut -hoitokalastushankkeelle valtionavustusta.

Hoitokunta kokoontui asiasta 12.6.2023 eikä katso hoitokalastukselle olevan taloudellisia edellytyksiä vuonna 2023. Hankkeen vaatiman väliaikaisen täyterahoituksen kustannukset eivät ole hankkeelle hyväksyttäviä kuluja, jonka vuoksi valtionavustuksen ehdot ovat osakkaiden kannalta epäedulliset.

Veden lämpötilan ja sinilevien määrän voi tarkastaa linkistä. Allaolevasta kuvaajasta puolestaan näkee Litsan sinilevien maksamyrkkyjen pitoisuuden, jos niitä on parin viikon välein otetuissa vesinäytteissä saatu laboratoriossa analysoitua (raportti tutkimussivulla). Nyt ei ole ollut ja toivotaan ettei tulisikaan.