Valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto vieraili kesäkuussa Littoistenjärvellä, missä emeritusprofessori Jouko Sarvala esitteli viimeisimmät analyysitulokset järven tilasta.
– Ihan ensimmäiseksi katsoin, miltä näyttää kokonaisfosforin kehitys – fosforin sisäinen kuormitushan on rehevöitymisen ja syanobakteerikukintojen tärkein syy, kuten Gertrud Nürnberg ansiokkaassa kirjassaan Lake Functioning (2024) osoittaa, Sarvala kertoi.
– Nyt näyttää hyvältä! Kahdeksana alumiinikäsittelyä seuranneena vuotena kokonaisfosforin kesämaksimin keskiarvo on ollut vain 34 % käsittelyä edeltäneestä tasosta (48,8 vs. 145,7 µg/L). Kolmena kesänä (2019, 2021, 2022) fosforia oli yli 60 µg/L, mutta silloinkin pitoisuus aleni jo kesän aikana, hän jatkoi.
Sarvalan mukaan muina vuosina fosforitaso vastasi suunnilleen sitä, mitä valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen perusteella oli odotettavissa. – Klorofyllille vastaava prosenttiluku oli 30 %. Näyttää siltä kuin Littoistenjärven ekosysteemi olisi palautumassa sisäkuormitteisesta säätelystä ulkoisen kuormituksen säätelemään tilaan – ja se on erinomainen merkki järven palautumisesta, hän totesi.
Sarvala kiinnitti huomiota myös siihen, että korkeammat fosforitasot ja ohimenevät levähuiput näyttävät liittyneen tavallista lämpimämpiin hellejaksoihin. – Myös Gertrud Nürnberg on havainnut, että korkeat lämpötilat kiihdyttävät fosforin vapautumista pohjasta veteen eli sisäistä kuormitusta. Tällä tavalla ilmastonmuutos vaikeuttaa entisestään etenkin matalien järvien rehevöitymisen torjuntaa, Sarvala arvioi.
Littoistenjärven tila on tällä hetkellä hyvä. Viime viikolla, torstaina ja perjantaina, Rantaparturit Oy poisti talven jäljiltä veden pinnalle kertynyttä vesikasvillisuutta Littoisten ja Ristikallion uimarantojen edustalta. Kasvillisuutta kerättiin ja toimitettiin Topinojalle yhteensä 980 kiloa. Tänä vuonna kasvillisuutta on ollut merkittävästi vähemmän kuin viime kesänä, eli siltä osin tilanne näyttää hyvältä.
Vedenlaatu on ollut Littoistenjärvessä viime vuosina erinomainen, eikä viimeisimmissä mittauksissa ole havaittu huolestuttavaa leväkasvua. Tilanne on toistaiseksi rauhallinen.
Kelien lämmettyä ja veden lämpötilan noustua järvellä on jo nähty useita uimareita nauttimassa kesästä, mutta lämpö myös lisää sinilevän mahdollisuutta. Järven länsirannalla, Pirtan laiturilla, toimii jälleen automaattinen sinilevä- ja lämpötilamittaus. Mittaustuloksia voi seurata reaaliaikaisesti osoitteessa:
Littoistenjärven osakaskunnat päättivät huhtikuussa laatia järvelle hoitosuunnitelman. Suunnitelmassa määritellään konkreettiset toimet, aikataulut ja vastuut, joiden avulla järven hyvä tila voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Keväisestä järvestä voi jo nauttia monin tavoin. Umareita on havaittu jo muuallakin kuin Järvelässä, ja kalastajatkin ovat liikkeellä. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei lintujen pesintää saa häiritä.
Maihinnousu on KIELLETTY Kuoviluodon luonnonsuojelualueeseen kuuluvalle Kalliosaarelle ajalla 15.4.–31.7. Tänä keväänä saarella pesii jo noin 60 paria naurulokkeja kaksi paria kalatiiroja, mahdollisesti muitakin lintuja.
Rauhoitetut lintulajimme, kuten naurulokki, nauttivat vahvaa lainsäädännöllistä suojaa. Niiden tappaminen, pesien vahingoittaminen ja tahallinen häiritseminen on kiellettyä. Kullekin lajille on määritelty ohjeellinen arvo, jonka perusteella määrätään korvaus, jonka pesän tuhoaja tai aikuisen linnun tappaja joutuu maksamaan valtiolle. Esimerkiksi yhden naurulokin pesän arvo on 101 euroa.
Tänään kolme kaverusta nousi Kalliosaarelle huolimatta selkeästä kieltotaulusta ja vietti siellä pitkän iltapäivän. Tänä aikana pesivät linnut joutuivat jättämään pesänsä, mikä saattaa johtaa pesinnän epäonnistumiseen.
Lintujen ja kaverusten onneksi linnut palasivat illalla takaisin saarelle ja vahingot jäivät toivottavasti vähäisiksi. Jos vastaava tilanne toistuu, hoitokunta tekee asiasta rikosilmoituksen ja liitteeksi toimitamme valokuvat, joista henkilöiden tunnistaminen on mahdollista.
LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNNAT eli Littoisten, Vanhalinnan ja Loukinaisten osakaskuntiin kuuluvat Littoistenjärven omistajat ovat lämpimästi tervetulleita sääntömääräiseen vuosikokoukseen Kaarinataloon tiistaina 29.4.2025 klo 18. Kokous pidetään 2. kerroksessa Kuusistonsalmi-tilassa alkaen 17:30 valtakirjojen tarkastuksella.
Sääntömääräisten asioiden lisäksi keskustellaan vesiruton keruusta sekä järven kunnostuksen ja rahoituksen vaihtoehdoista.
Kokouksen jälkeen on uusi hoitokunta järjestäytyy.
14.3. Littoisten Lions Clubin Jäänpaksuuden arvauskilpailun lopputulokseksi mitattiin poliisin valvonnassa 97 mm.
Lions Club Littoinen on mitannut ja arvuutellut jään paksuutta jo vuodesta 1979 lähtien ja vain kerran, vuonna 2020, ei jäätä ollut mittauspaikallamme yhtään. Parhaimmillaan sitä on ollut yli 70 cm. Mittauspaikkana on Ristikallion koulun edusta ja jäälle mennään niin pitkälle kuin se on turvallista, tavoite on järven puolivälissä.
Paikoitellen jäätä ei ole enää lainkaan. Saarten luona ja pohjoisrannalla on jo avovesi. Vesilintuja tuntuu saapuvan joka päivä lisää – osa varailee pesäpaikkoja ja toiset jatkanevat matkaa pohjoiseen kunhan kevät etenee. Kaikkein näkyvimpiä ovat joutsenet, jotka viihtyvät samassa avannossa Järvelän uimareiden kanssa. Timo Haapasaari kuvasi dronella laulujoutseniien välistä kiistaa järven jäällä eilen:
Littoistenjärven puheenjohtaja Marikka Heikkilä ja edellisvuosien hoitokunnan aktivistit Jukka Heikkilä ja Simo Ala-Nissilä ovat paikalla kuulemassa ja keskustelemassa järven mahdollisista tulevaisuuden kunnostusvaihtoehdoista ja Littoista koskevista suunnitelmista sunnuntaina 2.3. klo 11-14. Paikkana on Lido di Litsa (eli Littoistenjärven hiekkaranta), jolla on samaan aikaan menossa Kaarinan ja Liedon kokoomuslaisten järjestämä perinteinen talvitapahtuma.
Paikalla on siis järven kunnostamisen rahoittamisesta ja kunnostukseen osallistuneita kunnanvaltuuston ja lautakuntien edustajia – ja tulevia ehdokkaita – jotka otaksuttavasti kuuntelevat mielellään litsalaisten mielipiteitä.
Kunnostusvaihtoehtojen kartoitus ja valmistelu etenevät
Kuvassa hoitokunnan puheenjohtaja Marikka Heikkilä ja Rantaparturit Oy:n Tero Almi tutkiskelevat vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla kasvillisuutta voidaan kerätä ja tehdä mahdollisesti muita järven tilaa parantavia toimenpiteitä. Terolla on jo useamman vuoden kokemus Litsalla toimimisesta ja erityispiirteistä. Perjantaina 21.2. pidetyn kokouksen jjälkeen hoitokunta ja Tero alkavat selvittää tarvittavia lupia mm. viranomaisilta ja Rymättylän kunnostuksen valmistelun perusteella.
Jouko Sarvalan ja Jukka Heikkilän avustuksella hoitokunta on ollut yhteydessä Ruotsiin kunnostuksista hyvin perillä olevaan Brian Huseriin ja vastaaviin kunnostushankkeisiin Eestissä ja molemmista on saatu varteenotettavia vinkkejä kunnostustoimien varalle. Tule siis sunnuntaina kuulolle, ei säävarausta.
Ympäristökonsultointi Jynx Oy on selvittänyt Järvelän kosteikon linnustoa vuosina 2023 ja 2024 Kaarinan kaupungin toimeksiantona ja osana Varsinais-Suomen Helmikunnat 2 -hanketta.
Edellisten vuosien havaintojen perusteella saattaa laulujoutsenpari saapua jo nyt helmikuussa kosteikolle. Vaikka kosteikko olisi vielä jäässä, pariskunta varaa reviiriänsä vierailemalla kosteikolla säännöllisesti. Vuonna 2023 joutsenen neljästä poikasesta vain yksi selviytyi isoksi, mutta viime vuoden pesintä onnistui paremmin. Vanhemmat ja viisi poikasta viihtyivät kosteikolla kesän ja elo-syyskuun vaihteessa siirtyivät oleilemaan enemmän järven puolella.
Seuraavana kosteikolle saapunee kurki, joka on aiempina vuosina saapunut talvisella kosteikolle maaliskuun loppupuolella. Kurki on pesinyt kosteikolla 2019 alkaen – yleensä vain yksi pariskunta, mutta viime vuosina toinenkin kihlapari on viihtynyt kosteikolla.
Myös harmaahaikara saapunee samoihin aikoihin kurjen kanssa. Yksi pariskunta on pesinyt kosteikon lähettyvillä jo neljän vuoden ajan.
Merihanhipari sai vuonna 2024 yhden poikasen ja samalla se oli ensimmäinen onnistunut lajin pesintä kosteikolla ja Littoisissa.
Valtaosa linnuista saapuu, kun kosteikko on sulanut. Lukumääräisesti eniten kosteikolla on viime vuosina ollut naurulokkeja, nokikanoja, sinisorsia ja taveja. Vaikka viime vuonna lokkeja nähtiin järvellä yöpymässä satoja, pesivien määrä jäi 27 pariin (vuonna 2023 pareja oli ennätysmäinen 379). Nokikanoja on pesinyt reilu 20, ja sinisorsia ja taveja kymmenkunta paria.
Ilahduttavasti myös liejukanat viihtyvät kosteikolla (8 paria vuonna 2024). Sen sijaan kosteikon erikoisuuden mustakurkku-uikun pesintämenestys on viime vuodet ollut todella huono. Parhaimmillaan 2012-2013 pesiviä pareja oli 14, mutta 2024 enää 1.
Kosteikon lintutornille kannattaa poiketa kesällä myös kuuntelemaan yölaulajia. Kerttusia on ehkä vaikea nähdä, mutta niiden laulua voi kyllä kuulla illalla ja yöllä. Ruokokerttusia kosteikolla on kymmenkunta paria ja viime vuonna myös yksi rastaskerttupari (viimeksi pesi kosteikolla vuonna 2015).
Järvelän kosteikolla pesi selvityksen mukaan vuonna 2024 kaikkiaan 25 lintulajia (vuonna 2023 30 lajia). Viime vuonna puuttuneita lajeja olivat: pikku-uikku, kanadanhanhi, punajalkaviklo, rantasipi, kalalokki, kalatiira ja punavarpunen, joita kutakin pesi vuonna 2023 yksi pari. Toisaalta luhtakana pesi vuonna 2024 vuoden tauon jälkeen.
Littoistenjärvi ja Järvelän kosteikko ovat molemmat valittu maakunnallisesti tärkeiksi lintualueiksi (TLY, 2019). Molemmat ovat maakunnan tasolla tärkeitä lintujen pesimäalueena tai kerääntymisalueena ja joillekin lajeille Littoistenjärvi ja Järvelän kosteikko ovat samaa aluekokonaisuutta.
Amerikantukkasotka oli vuoden 2023 yleisömagneetti (Kuva: Jukka Heikkilä)
Lintujen lisäksi kosteikolla voi nähdä viita- ja rusko- ja rupisammakoita. Erikoinen kokemus on myös kuulla kosteikolle asettuneiden vihersammakoiden erittäin äänekäs soidin. Vihersammakot olivat viime vuonna äänessä myös järvellä, jossa se on levinnyt jo järven pohjoisrannan lisäksi järven länsirannalle. Täältä voit kuunnella Jukka Heikkilän nauhoittamia sammakoiden ääniä:
vihersammakko (kovaäänistä mölyä, muistuttaa aavemaista naurua):
Vielä muutama päivä ennen vuodenvaihdetta Lehtisaaren luona sulapaikassa uiskenteli telkkäpari, mutta nyt Littoistenjärvi on saanut täyden jääkannen. Alla muistilista kaikille jäällä liikkujille ja uimareille:
Jäällä kukin liikkuu omalla vastuullaan.
Virtaukset ja pohjalähteet voivat heikentää jäätä yllättävästi. Muista ottaa naskalit mukaan kaiken varalta.
Järvelle on jäänyt pari uimapoijua sekä neuvottelukunnan ilmastinlaite, joka oli rikki ja jonka vienti talvisäilöön myöhästyi talven yllättäessä (Alla kuvassa ilmastin, jonka sijainti on kartassa + merkin kohdalla). Nämä sekä useat pilkkiavannot kannattaa kiertää viilettäessäsi järven jäällä.
Littoistenjärvellä halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä vähintään 2 cm korkea heijastin. Yli 3m * 5m avainnot pitää merkitä talviuintipaikkojen edellyttämällä tavalla aidoilla, puomeilla tai lippusiimoilla.
