30.7.2019 Enterokokki- ja kolibakteerikausi menoillaan

Vesi ehti lämmitä taas lähemmäs kolmikymmenasteiseksi, mutta sinilevää ei ole aistinvaraisesti havaittavissa – ravinteet sitoutuvat muihin leviin ja kasvillisuuteen. Näkösyvyyskin on taas parin metrin hujakoilla, mutta uimarannoilla on havaittu 23.7. näytteissä bakteereita sinne ilmestyneiden ilmoitusten mukaisesti. Järvelän tilanteesta hoitokunnalla ei ole tietoa, Ristikallio täytti hyvän uimaveden kriteerit, mutta Hiekkarannalla oli runsaasti enterokokkia – se häviää noin viikossa, joten tätä kirjoittaessa tilanne lienee normalisoitunut.

24.7.2019 Sinilevä vähissä, vesi kirkastunut ja kasvillisuuden kasvu jatkuu

Heinäkuun alussa (4.7.) otetuissa vedenlaadun seurantanäytteissä oli runsaasti klorofylliä, fosforia ja typpeä, ja sinileväpitoisuudet olivat korkeita ja vesi sameaa.

11.7. sinilevä oli jo vähenemässä ja eri puolilta järveä otetuissa näytteissä syanobakteerien peptidihepatotoksiinien määrät vaihtelivat Turun yliopiston Bioteknologian laitoksen analyyseissä seuraavasti:

  • Eteläranta: 3,4 mikrog/l
  • Ristikallion uimaranta: 2,9 mikrog/l
  • Kuoviluodon laituri: 3,8 mikrog/l
  • Hamppukallion laituri: 4,2 mikrog/l
  • Littoistejärven hiekkaranta 3,4 mikrog/l
  • Pirtanrannan venelaituri 4,4 mikrog/l

Viikkoa myöhemmin 18.7 otetussa Littoistenjärven hiekkarannan näytteissä oltiin jo hyvän alhaisessa 1,3 mikrog/l lukemassa. 23.7. järviwikin havaintopisteessä ei ollut sinilevää. Uimaritkin alkavat palailla rannoille.

Ensimmäinen fosforiravinnelisä taitaa alkaa olla käytetty, mutta samalla pohjakasvit ovat taas voimakkaassa kasvussa veden kirkastuessa ja veden lämmetessä.

 

14.7.2019 Sinilevää edelleen – reaaliaikainen mittari käynnissä

Sinilevän määrä on laskemaan päin. Turun ammattikorkeakoulu on asentanut Pirtan rantaan sinilevämäärän optiseen mittaukseen perustuvan reaaliaikaisen mittarin, jollaista on järvellä aiemminkin käytetty menestyksellä.

Littoistenjärven hoitokunta esittää tulkittavaksi reaaliaikaisen mittauksen tuloksia vuonna 2019 neliportaisesti, joka vastaa suurin piirtein Valviran (EU:n uimavesien) sinileväarviointia:

  • 0-2 millig/l = ei sinilevää, uiminen ok
  • 2-4 millig/l = vähän sinilevää, harkitse uimista
  • 4-10 millig/l = runsaasti sinilevää, uimista ei suositella
  • 10 millg/l tai enemmän, älä mene uimaan

Sinilevien esiintyminen usein poikkeaa eri puolilla järveä ja siksi järviwikin ohjeistus on varmin arviointitapa. Käytä sitä!

Myös syanotoksiinien mittaus jatkuu viikkoaikataulussa, tulokset tulevat näille sivuille kahden viikon välein.

5.7.2019 Sinilevätilanne ennallaan – tehostetun seurannan tuloksia

Jotkut ovat ihmetelleet tempoilevaa uutisointia Littoistenjärven sinilevistä. Suomessa  sinilevätilannetta tarkkaillaan virallisilla havaintopaikoilla aistinvaraisesti, joissa käytetään neliportaista asteikkoa:

  1. ei sinilevää
  2. hieman/vähän
  3. runsaasti
  4. erittäin runsaasti

Suomen asteikossa ei ole virkistyskäytölle sinilevärajaa, toisin kuin useissa Euroopan maissa, joissa suositukset perustuvat laboratoriomäärityksiin. Suomessa viranomaiset antavat yleisluontoisen suosituksen tai varoituksen, että vesistössä on havaittu mahdollisesti myrkyllisiä kukintoja aiheuttavia sinileviä olosuhteiden ollessa leville otolliset. Littoisissa uimarannoille on sijoitettu asiasta kertovia ilmoitustauluja ja toistaiseksi määrä on ollut ’vähän’ (virallinen aistinvarainen seuranta). Koska lukuisten levien joukossa on havaittu myrkylliseksi tiedettyjä lajeja, viranomaiset ovat suositelleet välttämään uimista (Litsan uimarantojen pikalaboratorioanalyysit) .

Tilanne ei siis ole joko-tai vaan sekä-että; sinilevät saattavat yleistyä paikallisesti nopeastikin, muutamissa tunneissa. Koska Littoistenjärvellä on aina esiintynyt maksamyrkkyjä tuottavaa sinilevää, on hyvä osata arvioida sinilevien määrä: runsaiden tai erittäin runsaiden esiintymien aikana veden virkistyskäyttö ei ole suositeltavaa, sillä siinä on lähes varmasti syanobakteerien aiheuttamia toksiineja (arvioinnista ks. linkki).

Levää ollessa vähän, mahdollisuus virkistyskäyttöön riippuu toksiinien määrästä, joita ei voi havainnoida paljain silmin. Turun yliopiston bioteknologit ovat vuosia seuranneet Littoistenjärvellä myrkyllisten sinilevien esiintymistä mm. kehittääkseen niiden myrkyllisyyden analysointiin soveltuvaa reaaliaikaista menetelmää. Mittauksia on tihennetty nyt kesällä 2019, kun sinileviä taas on alkanut esiintyä käsittelyn jälkeen. Viikottaiset näytteet analysoidaan vähintään joka toinen viikko ja julkaistaan täällä. Littoistenjärven Hiekkarannalta otetuista näytteistä nykyisellä menetelmällä tehdyt mittaustulokset osoittavat hepatotoksiinien määrän lisääntyneen.

  • 16.5.2019    0.2 mikrog/l
  • 26.6.2019  10.9 mikrog/l
  • 1.7.2019      8.7 mikrog/l
  • 4.7.2019      9.6 mikrog/l

Eurooppalaisissa suosituksissa virkistyskäytön raja vaihtelee välillä 4-20…100 mikrog/l (eri tavoin mitattuja hepatotoksiineja), joten hoitokunnan näkemykset soveltuvuudesta virkistyskäyttöön ovat myös perusteltuja: uiminen on mahdollista, mutta pitäen mielessä edelliset huomautukset ja viranomaisten suositukset – erityisesti lasten ja lemmikkien kanssa on syytä olla huolellinen.

Juomavedeksi käytettävän raakaveden raja on 0,2 mikrog/l toksiineja ja sitä seurataan laboratoriomittauksin. Nykyään kaikki raakavesi Suomessa käsitellään ennenkuin se siirtyy vesijohtoverkkoon. Littoistenjärveä ei ole käytetty enää aikoihin vedenottamona, mutta olisi voitu periaatteessa käyttää käsittelyn jälkeen viime toukokuun puoliväliin saakka, jota ennen sinileväongelmaa ei siis reiluun kahteen vuoteen ollut, vaikka leviä runsaasti esiintyikin.

Reaaliaikainen mittauslaitteisto on asenteilla ja sen antamista tuloksista saa osviittaa järven tilanteesta, vaikka se havainnoi vain yhtä pistettä länsirannalla. Siksi oma aistinvarainen arvio on aina tarpeen uimaan mennessä. Uimarantojen seuranta jatkuu tihennetyllä aikataululla, vedenlaadun tarkkailu suunnitellusti.

 

 

2.7.2019 Vähän sinilevää 2.7. näytteessä

Järvelän rannasta ti 2.7. iltapäivällä otetussa näytteessä havaittiin vähän sinilevää. Turun Sanomien jutussa 1.7. myös aiheesta ja sen taustoitusta.

Tiistaina 18.6. ennen juhannusta otetuissa vesinäytteissä näkyy mittauksin se, minkä saattoi juhannuksen alla todeta silminkin – vesi on sameaa ja näkösyvyys heikentynyt. Veden typpi- ja fosforipitoisuudet ovat koholla ja klorofylliä runsaahkosti. Liukoisen fosforin määrä on pieni, mikä puolestaan viittaa runsaan kasvillisuuden ja kasviplanktonin (erilaisten levien, klorofyllin) käyttävän saatavilla olevan helppoliukoisen fosforin. Voimakas kasvu näkyy happisaturaation ylikylläisyyteenä (erillinen mittaus 23.6.) ja korkeana pH:na, joka pitkään jatkuessaan saattaa vapauttaa fosforia pohjasedimentin pintakerroksista.