Loppuvuoden 2018 tilannekatsaus

Ohessa on emeritusprofessori Jouko Sarvalan yhteenveto Littoistenjärven kunnostusta seuranneen kahden kesän vedenlaadun ja ekosysteemin muutoksista. Hoitokunnan puheenjohtajan Jukka Heikkilän 28.11.2018 Lahdessa pitämässä esityksessä on täydennetty kunnostusvuoden tuloksia vuoden 2018 tuloksilla ja pohdittu jatkotoimenpiteitä. Vesiruton (l. elodean) kasvupotentiaali vaikuttaisi olevan normaali, joten käsitys siitä, että vesirutto pystyy ottamaan ravinteita saostuskerroksen läpi saa vahvistuksen. Aiemman kokemuksen ja 2018 kasvillisuuskartoituksen perusteella kasvillisuutta ja vesiruttoa voi esiintyä tulevina vuosina jopa 20-30 kertaisesti vuoteen 2018 verrattuna, kuten 1990-luvun kiihkeän kasvun vuosina tapahtui. Ravinteet, isot vesilinnut ja kasvillisuuden kilpailu saattaa kuitenkin rajoittaa elodean kasvua. Järvellä oli syksyllä 2018 poikkeuksellisen paljon laulujoutsenia (>100) ja hanhiakin parhaiden vuosien tapaan (>400) keräämässä ruokavarastoja muuttomatkalle.

Huomattakoon, että analyyseistä puuttuvat vielä määritettävänä olevat kasvi- ja eläinplankton-, pohjaeläinmääritykset sekä koekalastuksen saalismäärät ja kalaston ikärakennelaskelmat. Ne raportoidaan näillä sivuilla tammikuussa kärkihankeloppuraportin yhteydessä.

Tutkimussivuilla ovat viimeisimmät vedenlaatuportit mukaan lukien myös Turun yliopiston tekemät sinileväanalyysit vuodelta 2018. Vuonna 2017 toksista sinilevää ei havaittu lainkaan ja vuonna 2018 muutamassa näytteessä heinäkuussa ja silloinkin selvästi turvallisen juomavesirajan alle. Hoitokunta olettaa määrien olevan hitaasti lisääntymään päin. mutta veden vähäinen ravinnemäärä ennakoi sinilevien jäävän vähäisiksi ensi vuonnakin. Kasvillisuuskartoitus tehtiin tänä vuonna myös standardoidulla päävyöhykemenetelmällä ensimmäistä kertaa ja sen tulosten (ks. tutkimussivut 30.10.2018) perusteella Littoistenjärvi olisi luokassa hyvä, uimavesiluokitukseltaan erinomainen. Vedenlaadun hyvä-erinomainen tila ja kasvillisuusluokitus yhdessä tulevat todennäköisesti parantamaan Littoistenjärven ekologista luokitusta vesipuitedirektiivin ja -asetuksen tavoitetta vastaavaksi.

Väriojassa havaittiin poikkeuksellisen korkeita ravinnepitoisuuksia alkusyksystä 2018 lähtien. Ne eivät voi tulla järvestä, vaan jostain alavirran valuma-alueelta. Asiaa selvitellään.

Sedimenttinäytteenotto kilpailutettiin ja saatiin tehtyä suunnitellusti. Rami ja Petri Varsinais-Suomen vesistösaneeraus Oy:stä saivat otettua näytteet sukeltamalla juuri ennen järven toista jäätymistä torstaina 13.12.2018. Näytteet lähetettiin Ruotsiin, jossa analyysit tekee tammikuussa 2019 Sveriges lantbruksuniversitet i Uppsala, Institutionen för vatten och miljö, Sektionen för geokemi och hydrologi.

Järvi näyttäisi siis olevan hyvässä kunnossa. Kiitos siitä kuuluu kaikille toimijoille ja talkoolaisille! Yhteistyö Littoistenjärven neuvottelukunnan kanssa on sujunut mallikkaasti ja jatkuu samaan malliin ensi vuonnakin. Viime kokouksessa päätettiin neuvottelukunta ja hoitokunta päättivät yksissä tuumin muun muassa seuraavaa:

  • Ilmastus: tarkkaillaan talvista happitilannetta säännöllisesti ja ryhtyä hapettamiseen vain tilanteen niin vaatiessa. Ilmastuslaitteet ovat edelleen järvessä, toinen Järvelän ja toinen hiekkarannan tienoilla.
  • Avannot: Järven lisääntyneen talvikäytön ja viime talven läheltä piti tilanteen vuoksi avannot tulee merkitä kunnolla:
    • Halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä vähintään 2 cm korkea heijastin.
    • Yli 3m * 5m avainnot pitää merkitä talviuintipaikkojen edellyttämällä tavalla

Littoistenjärven hoitokunta päättää hallituksen kärkihankeohjelmaan kuuluvan LITSA-projektin vuoden 2018 lopussa. Järven vedenlaadun huononemisen perimmäinen syy on sedimentin runsaassa fosforivarannossa eikä se ole kemiallisen saostuksen myötä vielä muuttunut miksikään. Siksipä Littoistenjärven hoitokunta pohtii fosforin keräys- ja kierrätysideoiden selvittämiselle rahoitusvaihtoehtoja ympäristöministeriön kanssa. Neuvotteluissa ovat mukana myös Suomen ympäristökeskus ja luonnonvarakeskus.