28.6. Tilannekatsaus levätilanteeseen

Järven vesi on edelleen vaalean vihreän sameaa ja siinä on tuulen hajottamaa leväkasvustoa. Tuulen alapuolisella rannalla ei ole näkyvissä yhtenäisiä sinileväkasvustoja.

Uimaan mennessä on tarkistettava levätilanne edellisen artikkelin ohjeistuksen mukaan. Vedenlaatunäytteitä on alettu ottaa uimarannnoilta tehostetusti viikottain, ja niiden tulokset ja viranomaisten suositukset ovat nähtävillä paitsi ilmoitustauluilla myös näillä sivuilla.

Vedenlaadun seurantamittausten ja viimeisimpien tulosten tarkastelun perusteella todennäköisin levien ravinnelähde on hajoava uposkasvusto. Se on ottanut kasvuunsa sedimentistä ravinteita, ja ravinteet vapautuvat kasvin kuoltua takaisin veteen helppoliukoisessa muodossa. Levät ja syanobakteerit pystyvät hyödyntämään niitä nopeimmin. Kesäkuun alun näytteissä näkyy lievää kokonaisfosforitason nousua.

Ylikylläinen happisaturaatio kertoo erittäin voimakkaasta uposkasvien yhteyttämistoiminnasta, sillä klorofylliä on ollut vedessä vähän. Uposkasvillisuus lisääntyy nyt nopeasti ja nostaa veden pH:ta. Pitkän aikavälin katsannossa sedimentin pH on pysynyt Littoistenjärvessä vakaampana kuin rajustikin vaihdellut veden pH, joten ennuste fosforin pysymiselle sedimenttiin sitoutuneena on hyvä. Parhaassa tapauksessa kuolleesta kasvustosta vapautuva fosfori on kulutettu muutamassa viikossa, ja vesi kirkastuu. Tarkkailemme tilannetta ja arvion pitävyyttä järven eri osissa mielenkiinnolla.