Tilannekatsaus 29.8.2017

Kesän fosforianalyysit jouduttiin uusimaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Yksi analyysi (20.6. mittaukset) mitätöitiin laboratoriomenetelmissä esiintyneiden virheiden vuosi. Varmennetut tulokset on nyt korjattu verkkosivulle. Korkeampi kokonaisfosforitaso vastaa hyvin ennustettua tasoa ja ahdinpartakasvustojen runsastumishavaintoja. Kohonnutkin kokonaisfosforipitoisuus on silti edelleen murto-osa aiempien vuosien elokuisista pitoisuuksista (ks. kuva alla). Liukoinen fosfori ja fosfaatti ovat matalat, joka rajoittaa selvästi sinilevien kasvua – niitä ei mainittavasti ole.

Kasvillisuuskartoitus saatiin suoritettua erinomaisissa olosuhteissa, kun sukeltajat näkivät kerätä kasveja linjoilta. Sukelluksilla havaittiin järven keskialueiden sedimentin olevan hyvin huokoista ja herkästi liikkuvaa.

Kalastontarkkailuohjelman mukaiset koekalastukset alkavat lähiaikoina. Niistä

Vesiperhonen, siiven pituus n. 1,5 cm.

ilmoitetaan näillä sivuilla ja Littoinen City -facebook-ryhmässä.

Pohjaeläimistö tutkitaan edellisten vuosien tapaan, mutta korjattujen fosforimittausten tulokset antavat aihetta analysoida kasvi- ja eläinplanktonin myös kesän näytteistä. Järven rantavyöhykkeillä on näkynyt runsaita vesiperhosten ja erityisen runsaita päivänkorentojen kuoriutumisia.

Myös uusia ilmavalokuvakansioita on lisätty verkkokansioon: https://1drv.ms/f/s!ApJCjVe76yKFhvtsgYgZSnRMFqMfRQ. Paikan neljä vene olisi muuten syytä käydä tyhjentämässä sadevedestä…

Päivänkorentoja hämähäkin seitissä, korennot n. 15 mm pitkiä peräsukasineen.

 

Tilannekatsaus 8.8.2017, päivitys 10.8.2017

Littoistenjärven vedenlaatua on seurattu kesällä säännöllisesti mm. JärviWikissä, eikä sinilevää ole havaittu sen enempää virallisella valtakunnallisella havaintopaikalla kuin vapaaehtoisissa tarkkailukohteissakaan. Heinäkuun 19. pv:n vedenlaatumittausten tulokset ovat nyt tutkimussivulla, mutta fosforianalyysit joudutaan vielä uusimaan (klorofyllipitoisuudet ovat yleensä hyvin linjassa fosforin kanssa ja ne ovat laskeneet). Näkösyvyys on reilut pari metriä, vesi kirkasta ja hajutonta. Veden lämpötila on vaihdellut heinä-elokuussa 18-22 asteen välillä. Ruskoärviä ja viimeaikoina vesirutto on alkanut runsastua – jossain määrin myös ahdinparran kaltainen höttö. Vesiruton ravinnepitoisuuksista otetaan näytteet elokuussa kasvillisuuskartoituksen yhteydessä tulevan vuoden kasvuston ennakoimiseksi. Rantavyöhykkeillä on havaittu runsaita päivänkorentojen ja vesiperhosten kuoriutumisia ja uimareita, jotka viihtyvät pääosin kunnostetuilla uimarannoilla Hiekkarannalla ja Ristikallion (koulun) rannassa. Kiitos tästä kuuluu myös ’Kaukopartiolle’, Kauko Pihlavan johtamalle asukasyhdistysten aktivisteille, jotka pitävät Hiekkarantaa puhtaana ja järjestyksessä.

Projekti ja vetäjät vaihtuvat

Käsittelystä ei havaittu kesän aikana seuranneen komplikaatioita, joten kemikaalikäsittelyprojektista jätettiin virallinen lopettamisilmoitus (ks Järven hoitosuunnitelmat ja luvat 3.8.2017). Littoistenjärven hoitokunta kiittää Vahanen Environment Oy:n Milja Vepsäläistä, Paula Wuokkoa ja Mikko Branderia erinomaisella tavalla läpiviedystä käsittelyprojektista.Seikkaperäisempi raportti käsittelystä valmistuu näinä päivinä. 1.7. käynnistyneen jälkikäsittelyprojektin projektipäällikkönä on aloittanut FM Anneli Wichmann Vapo Clean Water Oy:stä (anneli.wichmann@vapo.fi, 020 790 5862) varahenkilönään FT Merja Pulkkanen (merja.pulkkanen@vapo.fi, 020 790 5646). Parhaillaan he kilpailuttavat tulevien vuosien koekalastuksia.

Harppuunakalastus ja tuulastus sallitaan Littoistenjärvellä seuraavalla tavalla 30.4.2018 saakka:

Saaristomeren sukeltajat r.y.:n sukelluskalastusjaoston kanssa on tehty sopimus harppuunakalastuksesta Littoistenjärvellä, tuulastuksesta Seppo Linkisen kanssa. Harppuunakalastukseen aikovien tulee olla yhteydessä Tapio Salakariin (tapio.salakari@pp.inet.fi). Tuulastamaan aikovat: ottakaa yhteys Seppoon (seppo.linkinen@pp.inet.fi). He informoivat hoitokuntaa kalastajista ja yleisöä kalastajien määrästä ja kalastuksen ajankohdasta. Harppuunakalastuksen ja tuulastuksen toivotaan kohdistuvan särkikaloihin. Mikäli saalista ei aio itse käyttää, Seppo tarvitsee kalaa pienpetopyyntiin.

Littoistenjärven tilan muutos ilmakuvina kesä-lokakuussa

Vesa Ritvasen nelikopterikuvia  Littoistenjärveltä on nähtävillä: https://1drv.ms/f/s!ApJCjVe76yKFhvtsgYgZSnRMFqMfRQ. Kuvat on pyritty ottamaan samaan aikaan vedenlaatumittausten kanssa. Ne auttavat hahmottamaan kasvillisuuden kehittymistä sekä veden värin ja sameuden muuttumista kesän mittaan. Hoitokunta on hankkinut Vesalta oikeudet kuviin ja ne ovat vapaasti käytettävissä, kunhan kuvaaja Vesa Ritvanen mainitaan.

Kunnostuksen tilannekatsaus 4.7.2017

20.6. tehtyjen mittausten (ks. Kunnostukseen liittyvä tutkimustyö) mukaan vedenlaatu on pysytellyt vähäfosforisena: noin 10 mikrog/l, jossa ei ollut muutosta 6.6. mitattuun. Näkösyvyys 20.6. oli noin 2m ja veden sameus lisääntynyt aavistuksen. Ja lämmintähän tuo vesi on ilmaan verrattuna.

Reaaliaikaiset sinilevämittaukset hakevat tasoaan, mutta ainakaan sunnuntai-iltaisella kanoottikierroksella levää ei aistinvaraisesti näkynyt.

Loputkin mittaustulokset lahnanäytteistä tulivat kesä-heinäkuun vaihteessa (liitteet on päivitetty), eikä niistä löytynyt mitään, vaikka ankarasti yritettiin löytää. Niinpä ainakin Littoistenjärven lahna (tuo Litsan lohi) on raskasmetalleista ja haitta-aineista vapaa ja puhdas.

Ympäristöministeriön LITSA-hankkeen ohjausryhmän kokouksessa 26.6.2017 käytiin läpi kunnostuksen käänteet sitten huhtikuun. LITSA/KEM-projektin osuus on päättymässä ja sen loppuraportti ilmestyy lähiviikkoina ja Vahanen Environment Oy tekee virallisen lopettamisilmoituksen. Lisäksi kokouksessa nousi esille muutama uudempii asia, joihin hoitokunta ja neuvottelukunta kiinnittänevät jatkossa huomiota:

  • hulevesien laskeutusaltaiden kunnostus ja modernisointi järven lounais- ja luoteiskulmalla tulee ajankohtaiseksi. Näissä olisi myös järkevää kokeilla pintasuodatusta (Kaarina)
  • mahdollisesti uuden laskeutusaltaan rakentaminen Järvelän parkkipaikan laskuojiin (Lieto), sillä niihin näyttäisi pääsevän keväisin ja sateiden jälkeen ravinteikasta vettä kosteikolta.
  • Kausela-Kirismäki tienparannuksen vaikutukset valuma-alueella ja vedenoton suoja-alueella tulee ottaa puheeksi tienparannusta suunnitellessa (Tuulissuon kohdalla; Lieto ja hoitokunta).
  • Littoisten suojeluskunnan entisen ampumaradan valumavesien suunta ja laatu tullee niinikään selvitettäväksi (Lieto, ELY-keskus).

AVI on lausunut 11.6.2017 Kaarinan kaupungin ympäristölautakunnan oikaisuvaatimukseen koskien kalataloudellista tarkkailuohjelmaa ja pyytänyt siihen hoitokunnalta vastinetta. AVIn lausunto on sivulla Järven hoitosuunnitelmat ja luvat.

Sinileväseuranta Littoistenjärvellä 2017

Vaikka Littoistenjärven fosforin saostamisen 11.-12.5.2017 voikin katsoa tehneen tehtävänsä, veden plankton alkaa vähitellen palautua. Se näkyy levien ja syanobakteerien määrän lisääntymisenä. Näitä tarkkaillaan kesällä 2017 tehostetusti ja mittaustulokset ovat saatavissa seuraavista linkeistä, joista voi kätevästi tarkastaa myös uimaveden lämpötilan.

Lähes reaaliaikainen seuranta (Pirtan ranta näyttää toimivan parhaiten)

JärviWikin havaintopisteet

Ja vielä niitä raja-arvoja Kaarinan kaupungin sivulta (2016) kopioituna: ”Osa sinileväkukinnoista on myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa mm. iho- ja hengitystieoireita, päänsärkyä ja pahoinvointia. Alhaiset sinileväpitoisuudet (0-2mg/l) eivät tyypillisesti aiheuta oireita, mutta sinileväpitoisuuden ylittäessä 2 mg/l saattaa se aiheuttaa oireita herkimmille. Sinileväkukintojen ollessa runsaita (yli 10mg/l) ei uimista tai muuta veden käyttöä suositella. Sinilevät ovat erityisen haitallisia nieltynä ja tämän vuoksi ne voivat aiheuttaa oireita pienille lapsille ja lemmikeille jo alhaisinakin pitoisuuksina. Sinileväpitoisessa vedessä uimisen jälkeen kannattaa aina peseytyä puhtaalla vedellä.”

Edellisten vuosien tilannetta voi katselle JärviWikin valtakunnallisesta mittauspaikasta tai Kaarinan kaupungin sivujen reaaliaikaisista aikasarjoista. Niihin verrattuna nykytilanne (1.7.2017) on mainio. Absoluuttisesti tarkastellen ollaan murto-osissa yllämainitusta ’alhaisista pitoisuuksisista’, ilmeisesti reaaliaikaisen seurannan mittaustarkkuuden rajoilla, kun graafeja tarkastelee.

Hevosten uintimahdollisuus Ristikalliossa loppuu

Lisääntyneen virkistyskäytön vuoksi Liedon kunta ja Kaarinan kaupunki kieltävät hevosten uittamisen ja uimisen (kuten muidenkin lemmikeiden) Ristikallion hiekkarannalla. Kieltomerkintä ilmestynee paikanpäälle lähipäivinä. Korvaavasta uintipaikasta ei ole keskusteltu.

Kunnostuksen tilannekatsaus 23.6.2017

Kunnostuksen vaikutukset kasviplanktoniin ovat odotetut ja näkyvät selvästi oheisessa graafissa, jossa lajiryhmät on eritelty. Kasviplanktonin lailla äyriäisten lukumäärä väheni olemattomiin, eikä palautumista vielä juurikaan ollut tapahtunut vielä 6.6. toisin kuin kasiplanktonilla.

Kokonaisfosforipitoisuus oli nousussa 6.6. mittauksissa, mutta edelleenkin alhainen 10mikrog/l.

Tutkittavaksi lähetyistä kaloista on saatu haitta-ainepitoisuustulokset, mutta ne vaativat vielä tulkintaa. Alkuperäiset tulokset ovat saatavilla sivulta kunnostukseen liittyvät tutkimustulokset.

Ympäristöministeriön rahoittaman LITSA-hankkeen ohjausryhmä kokoontuu ma 26.6.2017.

Kunnostuksen tilannekatsaus 12.6.2017

Järven tilanne on 6.6. tehtyjen L-SVYT Oy:n mittausten alustavien analyysien perusteella pysynyt hyvänä, jopa odotettua parempana: Liukoista fosforia on <3…8 mikrogrammaa/l, fosfaattia alle analyysitarkkuuden, pH on noussut kolmessa virallisessa mittauspisteessä lukemiin 6,8…7,0 ja puskurointikykykin jatkaa nousuaan (18.5. 0,06 -> 0,12 mmol/l). Näkösyvyys on 2…3 m, vesi hajutonta ja kirkasta.

Kuva: Vesamikael, 6.6.2017

V-S vesistösaneeraus Oy:n simpukkatutkimus valmistui ja sen tulosten mukaan Littoistenjärvessä on arviolta noin 300.000 pikkujärvisimpukkaa. Käsittely ei näyttäisi aiheuttaneen juurikaan simpukkakuolemia, vaan kanta on pienentynyt vuosien saatossa. Edellisellä arviointikerralla 1988 simpukoita arvoitiin olleen noin 1.500.000 kpl. Nyt tehdyssä tutkimuksessa löydettiin myös pieniä 20 mm:n simpukoita, joten pikkujärvisimpukan lisääntyminen on onnistunut myös viime vuosina.

24.5. pyydystetyistä 10-12 vuotiaista lahnoista saatiin elohopea-analyysin tulokset ja arvot olivat odotetun alhaiset, 39 mikrog/kg.

Viimeaikaiset tulokset on päivitetty sivulle http://www.littoistenjarvi.fi/tutkimustyo/

Kunnostuksen tilannekatsaus 31.5.2017

Tutkimustuloksista rohkenee tähän mennessä päätellä seuraavaa: 2.5.2017 ennen kunnostusta järven tila oli suhteellisen normaali, aiempia keväitä jopa aavistuksen parempi. Vesi oli normaalin värjäytynyttä ja sameaa. 11.-12.5. tehdyssa kemikaalikunnostuksessa pH-laski paikoittain tavoiteltua alemmas ja tavoiteltu pH-haarukka (0,3) osoittautui käytännössä liian kapeaksi, ollen todellisuudessa lähellä yhtä (1). Tämän seurauksena ELY-keskuksen valvojan Asko Sydänojan kanssa sovittiin pH:n kehitystä seurattavan tehostetusti ja tarkkailtavan kunnostusprosessin päättymistä ylimääräisin mittauksin. Viimeisimmät tulokset, joista alla siis puhutaan ovat 18.5 ja 22.5. mittauksista.

18. ja 22.5.2017 tulokset näyttävät odotetuilta, tai jopa odotettua paremmilta – veden fosforipitoisuus on edelleen olematon (alle 5 mikrog/l), mitä tavoiteltiinkin. Mittauksen aikana, siis 10-12 päivää käsittelyn jälkeen saostusprosessi on mitä ilmeisimmin päättynyt (alumiinipitoisuudet ovat alle Littoistenjärven kevään arvojen, kolmen pisteen keskiarvona 65 mikrog/l ja pH on nousussa, mittausten aikaan keskimärin noin 6,4. Puskurointikyky on edelleen erittäin alhainen, mutta sekin nousussa. Vesi samenee odotetusti ja toivotusti: käsittelykemikaalihan vei vettä raskaampana ja voimakkaasti reagoivana välittömästi myös kiintoaineksen vedestä (fosforin lisäksi) pohjaan ja muodostunut vaalea alumiinihydroksidisakka heijasti auringon valon tehokkaasti luoden välimereisen epätyypillisen värityksen järveen. Vaikka kirkastumisen nopeus ja voimakkuus hätkäytti, se ei ollut kunnostuksen ensisijainen tarkoitus, vaan fosforin saoastaminen ja pitäminen pohjassa. Alun jälkeen oli odotettavissa veden värileiman häviäminen ja alumiinihydroksidisakan tummeneminen ja sekoittuminen sedimentin pinnassa. Kun vielä voimakkaat vaihtelevansuuntaiset tuulet sekoittavat vettä tehokkaasti koko järvialtaassa ja varsinkin tuulenalaisilla rannoilla, niin järvi alkaa näyttää normaalimmalta suomalaisjärveltä. Käsittelyn ansiosta veden liikkeitä järvialtaassa ollaankin päästy toljottelemaan ilmeisesti ensimmäisiä kertoja näinkin hyvin parantuneen näkösyvyyden ansiosta.

Kuolleita kaloja on viety yhteensä 4940kg, viimeiset 50kg lahnoja maanantaina 29.5. Kauden viimeinen kunnostukseen liittyvä kalojen keräily ja hoitokalastustapahtuma on/oli järjesteillä 31.5.2017. Järjestäjänä on Saaristomeren sukeltajat r.y. (yhteyshenkilönä tapio.salakari@pp.inet.fi, 040 749 635). Järvestä poistetaan särkikaloja – niin kuolleita kuin eläviäkin, ja saalis luetteloidaan entiseen malliin.

Torstaina 1.6. tehdään pH:n mittaus 19 pisteestä ja 6.6. vedenlaadun, kasviplanktonin ja eläinplanktonin mittaukset kolmesta pisteestä. Jälkimmäisistä tulokset saadaan parin viikon päästä juhannuksen tienoilla. Silloin myps simpukkatutkimusten tulokset ovat silloin käytettävissä ja käsittelyn vaikutuksia vesiekosysteemiin päästään tarkastelemaan kokonaisuutena. Toistaiseksi normaalista poikkeavaa ei ole havaittu eikä raportoitu projektilaisille tai talkoolaisille; tai no, onhan nyt koleaa ja noin viikko sitten kuoriutuneet naurulokin poikaset värjöttelevät emojen kyljissä Kalliosaaressa. Ensimmäinen telkkäpoikuekin (1+4) tuli bongattua lintutornin edustalla sunnuntaina 28.5.

Talkoisiin ja kunnostukseen osallistuneille kaunis kiitos mahtavasta työstä!

 

Kunnostuksen tilannekatsaus 27.5.2017

24.-25.5. tehdyn simpukkatutkimuksen perusteella järven pikkujärvisimpukkakannalle ei näytä aiheutuneen merikittävästi vaihinkoja (jos ollenkaan).

26.5. L&T:lle viettin 56kg lahnoja ja yksi neljän kilon hauki.

Yhteensä kaloja on viety 4890kg.

23.5. L&T:lle vietiin 550kg kaloja, lähes kaikki lahnoja ja hajoamistilassa.

22.5. L&T:lle vietiin

  • 2160kg lahnoja
  • 27kg haukia
  • 17kg särkiä
  • 10kg ruutanoita
  • 1kg ahvenia

Yhtensä kaloja on poistettu 4280kg.

20.5. rannoilta kerättiin taas useampi sata kiloa lahnoja ja yksi hauki. Lisäksi Saaristomeren sukeltajat nostivat rannalle kuollutta kalaa pohjasta seuraavasti

  • 232 lahnaa (arviolta 450-500kg)
  • 24 särkeä
  • 4 haukea ja
  • ahven

ja harppuunoivat:

  • 93 lahnaa (suurin 64cm, 3,6kg), yhteensä 162kg
  • 7 ruutanaa (suurin 40cm, 2kg), yhteensä 9,7kg
  • 2 särkeä

Lahnojen koko

Littoistenjärven hoitokunta kiittää Saaristomeren sukeltajia avusta ja lukuisia vapaaehtoisia, jotka säkittivät rannoille ajautuneita lahnoja – Kuoviluodossa ahkeroinut venekunta keräsi 128 lahnaa ja 2 ahventa. Elävänä pyydettyjen kalojen paino- ja pituustietoja tallennetaan parhaillaan, mutta arviolta kalaa on kerätty nyt liki kolme tonnia. Kolmesta kalasta otetaan kudosnäytteet, joista analysoidaan kaloihin vuosien saatossa kertyneet orgaaniset yhdisteet ja raskasmetallit.

Littoistenjärven Ruutana, 40cm.

Lisäksi muistutamme, että muu kuin mato-onginta ja viehe-kalastus Littoistenjärvessä vaatii luvan  hoitokunnalta; Saaristomeren sukeltajilla sellainen oli. Kuolleiden kalojen haaviminen ja nostaminen on toistaiseksi sallittu.

Helteen vuoksi kalat alkavat hajota nyt nopeasti ja hajuhaitta on merkittävä. Rannoilla liikkujien toivotaan nostavan rannoille ajautuneet kalat biojäteastioihin Kuoviluodossa, Järvelässä, Hiekkarannalla ja Ristikallion rannass

19.5. R. Santala vei 105kg lahnoja ja 10kg haukia, kumulatiivisesti yhteensä
2120kg.

18.5. R. Santala vei L&T:lle 215kg kalaa (195kg lahnoja, 15kg haukia ja 5kg särkiä).