27.9. Littoistenjärven ’zombie-hauet’

Eilen 26.9. facebookissa raportoi JP Juuso kuolevista hauista (7 kpl), jotka he olivat havainneet kalastaessaan Litsalla ilmeisesti samana päivänä. Kuvien hauista ei ole saatu näytteitä, eikä niitä myöskään ilmeisesti lähetetty Eviraan. Saaristomeren sukeltajien pari kävi tänään etsimässä kahden kalastajavenekunnan kanssa vastaavia tapauksia, mutta ei niitä kumpikaan löytänyt, eläviä haukia kymmenittäin. Etsintä jatkuu huomenna ja viikonloppuna, jotta saisimme ilmiön laajuuden ja laadun selvitettyä. Viikonlopun la 23.9. tapahtumassa sukeltajat olivat myös järvessä lukuisia kertoja eivätkä havainneet mitään poikkeavaa. Aiemmin kesältäkään hoitokunnan tietoon ei ole tullut vastaavia tapauksia, mutta nyt hoitokunta kiittää Juusoa tarkkasilmäisestä ja tuikitärkeästä havainnosta.

Saaristomeren sukeltaja lähdössä etsimään zombie-haukia.

Asiantuntijat (mm. median haastattelemat ja hoitokunnan kontaktoimat) ympäri Suomea ovat tutkailleet JP Juuson kalakuvia tänään torstaina 27.9. Kuvista ei ole löytynyt sinänsä hälyttävää, vaan normaaleja tähän vuoden aikaan ilmeneviä kalatauteja. Epäilyissä ovat

  1. vesihome, joka alkaa kasvaa limakalvon ja nahkan rikkoumista ja on tyypillistä ylitiheissä kalapopulaatioissa ja johtaa useasti kuolemaan
  2. joku bakteeri- tai virustauti (”läikkätauti”) kuvissa näkyvän vesihomeen lisäksi. Hauella näistä esiintyy muutamia erilaisia ja osa niistä johtaa kuolemaan.

Huomattakoon, että epäilyt ovat vahvistamattomia, kun näytteitä ei ole. Mutta toivottavasti näytteitä siis saadaan. Paikasta ei ole vielä täyttä varmuutta – ongelma vaikuttaa järven mittakaavassa vielä paikalliselta. Tuuli on puhaltanut 22.-26.9 Littoisissa 0-8m/s lähes kokoajan idästä (kuvien kalat eivät ole enää vähään aikaan omin voimin uineet).

Mikä on sitten kaloja vaurioittanut?

  • Havainto1: kalastajien keskusteluissa on käynyt ilmi, että hauet ovat jahdanneet ja purreet toisiaan. Vapautetuissa hauissa on näkynyt hampaiden jälkiä ja joitakin tapauksia on, jossa kalalta on purtu pyrstö tai eviä. Syyllisenä tällöin on todennäköismmin (isompi) lajikumppani.
  • Havainto2: Hauet ovat ottaneet vieheisiin hyvin pitkin kesää. Kesällä keskusteltiin paikallislehdistössä monenkarvaisista pyydyksistä, joita Littoistenjärveltä on löytynyt, mutta pyyntivälinetilanne on muuttunut nopeasti parempaan. Hoitokunnan haastattelemat kalastajat osaavat hommansa ja päästävät kalat useimmiten väkäsettömistä koukuista vedessä.
  • Harppuunakalastus: Harppuunakalastusta on kunnostuksen jälkeen harrastettu neljästi, mutta kalastus on kohdistunut lahnoihin, ei haukiin ja aiemmista pyynneistä on jo kuukausia.
  • Tuulastus: Tuulastajat eivät ole olleet järvellä.
  • Verkot: Järvellä on tehty tarkkailusuunnitelman mukaisia koekalastuksia kolmeen otteeseen syyskuussa, viimeksi 14.9., ja hauet on vapautettu. Loisia on havaittu, mutta ei muita mainittavia poikkeamia. Koekalastajat ovat ammattilaisia kalankäsittelyssä, mutta vauriot aina mahdollisia verkkokalastuksessa.
  • Katiskat: Katiskapyynti ei ole järvellä sallittu, mutta mainittakoon tässä, koska osa vaurioista viittaa asiantuntijoiden mielestä pitkäaikaiseen kosketukseen metalliverkkoon.
  • Linnut: Mahdollisia kalastajia ovat merimetso, merilokki ja merikotka. Merimetsoja on ollut muutama silloin tällöin, mutta niiden saaliskalat ovat muutaman korkeintaan muutaman sadan gramman painoisia. Merilokki esiintyy järvellä säännöllisesti sulanveden aikaan ja pistelee mielellään poskeen suurempiakin vaivaisia haukia, merikotka myös yleensä syyskuusta alkaen. Ja saaliista tietysti osa pääsee karkuun.
  • Loiset: Koekalastajia haastateltaessa kaloissa oli näkynyt normaaleja loisia. Vahvimpana epäilyt kohdistuvat kidus- tai kalatäihin, joita Litsalla on esiintynyt, mutta vaurioiden laajuus antaa aihetta epäillä niiden roolia.

Kunnostukseen vauriot tuskin suoraan liittyvät, sillä vedenlaatu on ollut koko kesän parempi kuin vuosiin. Vedenarvot ovat olleet jo kuukausia varsin vakaita, eikä niissä ole mitään normaalista järvivedestä poikkeavaa. Haukia on paljon, mutta on niillä alustavien koekalastustulosten mukaan ruokaakin (= muita kaloja. Tänä kesänä on havaittu myös parin telkänpoikasen päätyneen hauen ruuaksi). Kalojen käyttäytymiseen veden kirkastuminen varmasti vaikuttaa parveuttamalla ja lisäämällä reviirikonflikteja.

Aiempia kalakuolemia Littoistenjärvellä

Arkistojen, osakkaiden ja emeritusprofessori Jouko Sarvalan muistin penkominen jatkuu, mutta tähän mennessä on löydetty seuraavia tapauksia ja havaintoja:

Kalakuolemia on Littoistenjärvessä ollut vuosikymmenten saatossa lukuisia, myös haukea koskevia. Ajoittaiset kalakuolemat olivat tavanomaisia jo 1900-luvun alussa, joten mistään uudesta ilmiöstä ei ole kysymys (Wahlberg, 1913). Huomattakoon, että syistä ei ole täyttä varmuutta.

  • Haukien kiduksissa elävä sukkulamato  on järvessä yleinen ja se voi olla kookas mutta silti tuskin aiheuttaa kaloille suuria ongelmia, ainakin näin parasitologit ovat arvioineet (Littoistenjärvikirja, 1994).
  • Lahnoja kuoli 1970 ilmeisesti kidustäin runsauden takia.
  • 1975 särkiä kuoli läikkätautiin 2600 kg.
  • Vuonna 1978 lahnoja ja haukia kuoli satoja kiloja ilmeisesti kidustäin ja kalatäin yhteisesiintymiseen.
  • Syyskuussa 1987 haukia kuoli 200 kg, syyksi arveltiin sisäloisia ja bakteeri-infektiota.
  • Marraskuussa 1988 tuhansittain särkiä tuppautui vesilaitoksen tulvakanavaan ja kuoli sinne
  • Syksyllä 2016 toistui pikkukalojen tulvakanavakuolemaa (n. 8tn). Yksittäisiä kalakuolemia on silloin tällöin havaittu, mutta pohjaan kuolevia kaloja ei ole voitu nähdä.
  • Toukokuun 2017 käsittelyn myötä kuoli yli 5tn kaloja sakan tukkiessa kidukset, 97% isoja lahnoja.

Normihauki 27.9.2017

Tilannekatsaus 21.9.2017

Elokuussa vedenlaatu pysyi edelleen hyvänä. Nyt myös 31.8. tulokset tutkimussivulla. Kyselyjä on tullut järven pohjassa ja välivedessä kelluvasta vaaleanvihreästä levästä. Se on rihmalevä, todennäköisesti ahdinparta cladophora glomerata tai mahdollisesti hentoahdinparta cladophora fracta (tai molempia).

AVI on hylännyt Kaarinan ympäristölautakunnan oikaisuvaatimuksen kalataloustarkkailuohjelmaan, päätös ilman liitteitä hoitosuunnitelmat ja luvat -sivulla.

Lauantaina 23.9. tapahtuu! Lounais-Suomen kalatalousalue järjestää koko perheen kalastus- ja luontopäivän Littoistenjärvellä klo 10-14:

”Littoistenjärveen pääsee tänä syksynä tutustumaan asiantuntijoiden johdolla, kun paikalliset yhdistykset ja Littoistenjärven osakakaskunnat järjestävät yhteisvoimin koko perheen ulkoilutapahtuman Littoistenjärvellä. 

Ohjelmassa on päivän aikana erilaisia aktiviteetteja niin perheen pienimmille, kuin jo varttuneemmillekin ulkoilijoille. Tarkemmat aikataulut ja tietoja ohjelmasta sekä Littoistenjärvestä saa tapahtuman infopisteeltä, jossa kysymyksiin vastaavat Littoistenjärven osakaskuntien edustajat.

L-S Kalatalouskeskuksen pisteellä pääsee kokeilemaan omia kalantunnistustaitoja ja tutustumaan kalojen biologiaan ja saa onkimisopastusta ja ongen lainaksi. Syksyn lintuja pääsee näkemään Järvelän kosteikon lintutornilta, jossa linnuista kertomassa Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin edustaja. Mukaan kannattaa ottaa omat kiikarit. 

Viimeistään Valonian pitämässä luontokoulussa tulee tutuksi ne pienimmätkin järven ja rannan asukeista, joita ei ehkä muuten tulisi huomanneeksikaan. Luontokoulut alkavat kello 10.15 ja 12.15, mutta mukaan voi mennä koska vaan. Saaristomeren sukeltajat kertovat sukelluksesta ja harppuunakalastuksesta sekä esittelevät sukellusvarusteita. Jos nälkä yllättää niin Villa Järvelässä on grillimakkaraa myynnissä ja lämmittelemäänkin pääsee, sillä Villa Järvelän yleinen saunavuoro on lauantaina kello 11-14.00 (aikuiset 5 €, lapset 1 €).

Tapahtuma-alueena toimii pääosin Littoisten uimarannan Littoisten lavan puoli. Lintuopastus järjestetään lintukosteikon lintutornilla. 
Lisätietoja tapahtumapäivästä: 
Anu Niinikorpi, L-S Kalatalouskeskus, , puh. 050 411 3667. 

Tapahtuma on osa L-S kalatalouskeskuksen Vesille viihtymään -hanketta, joka saa osarahoitusta Varsin Hyvä ry:ltä.”

 

Tilannekatsaus 29.8.2017

Kesän fosforianalyysit jouduttiin uusimaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Yksi analyysi (20.6. mittaukset) mitätöitiin laboratoriomenetelmissä esiintyneiden virheiden vuosi. Varmennetut tulokset on nyt korjattu verkkosivulle. Korkeampi kokonaisfosforitaso vastaa hyvin ennustettua tasoa ja ahdinpartakasvustojen runsastumishavaintoja. Kohonnutkin kokonaisfosforipitoisuus on silti edelleen murto-osa aiempien vuosien elokuisista pitoisuuksista (ks. kuva alla). Liukoinen fosfori ja fosfaatti ovat matalat, joka rajoittaa selvästi sinilevien kasvua – niitä ei mainittavasti ole.

Kasvillisuuskartoitus saatiin suoritettua erinomaisissa olosuhteissa, kun sukeltajat näkivät kerätä kasveja linjoilta. Sukelluksilla havaittiin järven keskialueiden sedimentin olevan hyvin huokoista ja herkästi liikkuvaa.

Kalastontarkkailuohjelman mukaiset koekalastukset alkavat lähiaikoina. Niistä

Vesiperhonen, siiven pituus n. 1,5 cm.

ilmoitetaan näillä sivuilla ja Littoinen City -facebook-ryhmässä.

Pohjaeläimistö tutkitaan edellisten vuosien tapaan, mutta korjattujen fosforimittausten tulokset antavat aihetta analysoida kasvi- ja eläinplanktonin myös kesän näytteistä. Järven rantavyöhykkeillä on näkynyt runsaita vesiperhosten ja erityisen runsaita päivänkorentojen kuoriutumisia.

Myös uusia ilmavalokuvakansioita on lisätty verkkokansioon: https://1drv.ms/f/s!ApJCjVe76yKFhvtsgYgZSnRMFqMfRQ. Paikan neljä vene olisi muuten syytä käydä tyhjentämässä sadevedestä…

Päivänkorentoja hämähäkin seitissä, korennot n. 15 mm pitkiä peräsukasineen.

 

Tilannekatsaus 8.8.2017, päivitys 10.8.2017

Littoistenjärven vedenlaatua on seurattu kesällä säännöllisesti mm. JärviWikissä, eikä sinilevää ole havaittu sen enempää virallisella valtakunnallisella havaintopaikalla kuin vapaaehtoisissa tarkkailukohteissakaan. Heinäkuun 19. pv:n vedenlaatumittausten tulokset ovat nyt tutkimussivulla, mutta fosforianalyysit joudutaan vielä uusimaan (klorofyllipitoisuudet ovat yleensä hyvin linjassa fosforin kanssa ja ne ovat laskeneet). Näkösyvyys on reilut pari metriä, vesi kirkasta ja hajutonta. Veden lämpötila on vaihdellut heinä-elokuussa 18-22 asteen välillä. Ruskoärviä ja viimeaikoina vesirutto on alkanut runsastua – jossain määrin myös ahdinparran kaltainen höttö. Vesiruton ravinnepitoisuuksista otetaan näytteet elokuussa kasvillisuuskartoituksen yhteydessä tulevan vuoden kasvuston ennakoimiseksi. Rantavyöhykkeillä on havaittu runsaita päivänkorentojen ja vesiperhosten kuoriutumisia ja uimareita, jotka viihtyvät pääosin kunnostetuilla uimarannoilla Hiekkarannalla ja Ristikallion (koulun) rannassa. Kiitos tästä kuuluu myös ’Kaukopartiolle’, Kauko Pihlavan johtamalle asukasyhdistysten aktivisteille, jotka pitävät Hiekkarantaa puhtaana ja järjestyksessä.

Projekti ja vetäjät vaihtuvat

Käsittelystä ei havaittu kesän aikana seuranneen komplikaatioita, joten kemikaalikäsittelyprojektista jätettiin virallinen lopettamisilmoitus (ks Järven hoitosuunnitelmat ja luvat 3.8.2017). Littoistenjärven hoitokunta kiittää Vahanen Environment Oy:n Milja Vepsäläistä, Paula Wuokkoa ja Mikko Branderia erinomaisella tavalla läpiviedystä käsittelyprojektista.Seikkaperäisempi raportti käsittelystä valmistuu näinä päivinä. 1.7. käynnistyneen jälkikäsittelyprojektin projektipäällikkönä on aloittanut FM Anneli Wichmann Vapo Clean Water Oy:stä (anneli.wichmann@vapo.fi, 020 790 5862) varahenkilönään FT Merja Pulkkanen (merja.pulkkanen@vapo.fi, 020 790 5646). Parhaillaan he kilpailuttavat tulevien vuosien koekalastuksia.

Harppuunakalastus ja tuulastus sallitaan Littoistenjärvellä seuraavalla tavalla 30.4.2018 saakka:

Saaristomeren sukeltajat r.y.:n sukelluskalastusjaoston kanssa on tehty sopimus harppuunakalastuksesta Littoistenjärvellä, tuulastuksesta Seppo Linkisen kanssa. Harppuunakalastukseen aikovien tulee olla yhteydessä Tapio Salakariin (tapio.salakari@pp.inet.fi). Tuulastamaan aikovat: ottakaa yhteys Seppoon (seppo.linkinen@pp.inet.fi). He informoivat hoitokuntaa kalastajista ja yleisöä kalastajien määrästä ja kalastuksen ajankohdasta. Harppuunakalastuksen ja tuulastuksen toivotaan kohdistuvan särkikaloihin. Mikäli saalista ei aio itse käyttää, Seppo tarvitsee kalaa pienpetopyyntiin.

Littoistenjärven tilan muutos ilmakuvina kesä-lokakuussa

Vesa Ritvasen nelikopterikuvia  Littoistenjärveltä on nähtävillä: https://1drv.ms/f/s!ApJCjVe76yKFhvtsgYgZSnRMFqMfRQ. Kuvat on pyritty ottamaan samaan aikaan vedenlaatumittausten kanssa. Ne auttavat hahmottamaan kasvillisuuden kehittymistä sekä veden värin ja sameuden muuttumista kesän mittaan. Hoitokunta on hankkinut Vesalta oikeudet kuviin ja ne ovat vapaasti käytettävissä, kunhan kuvaaja Vesa Ritvanen mainitaan.

Kunnostuksen tilannekatsaus 4.7.2017

20.6. tehtyjen mittausten (ks. Kunnostukseen liittyvä tutkimustyö) mukaan vedenlaatu on pysytellyt vähäfosforisena: noin 10 mikrog/l, jossa ei ollut muutosta 6.6. mitattuun. Näkösyvyys 20.6. oli noin 2m ja veden sameus lisääntynyt aavistuksen. Ja lämmintähän tuo vesi on ilmaan verrattuna.

Reaaliaikaiset sinilevämittaukset hakevat tasoaan, mutta ainakaan sunnuntai-iltaisella kanoottikierroksella levää ei aistinvaraisesti näkynyt.

Loputkin mittaustulokset lahnanäytteistä tulivat kesä-heinäkuun vaihteessa (liitteet on päivitetty), eikä niistä löytynyt mitään, vaikka ankarasti yritettiin löytää. Niinpä ainakin Littoistenjärven lahna (tuo Litsan lohi) on raskasmetalleista ja haitta-aineista vapaa ja puhdas.

Ympäristöministeriön LITSA-hankkeen ohjausryhmän kokouksessa 26.6.2017 käytiin läpi kunnostuksen käänteet sitten huhtikuun. LITSA/KEM-projektin osuus on päättymässä ja sen loppuraportti ilmestyy lähiviikkoina ja Vahanen Environment Oy tekee virallisen lopettamisilmoituksen. Lisäksi kokouksessa nousi esille muutama uudempii asia, joihin hoitokunta ja neuvottelukunta kiinnittänevät jatkossa huomiota:

  • hulevesien laskeutusaltaiden kunnostus ja modernisointi järven lounais- ja luoteiskulmalla tulee ajankohtaiseksi. Näissä olisi myös järkevää kokeilla pintasuodatusta (Kaarina)
  • mahdollisesti uuden laskeutusaltaan rakentaminen Järvelän parkkipaikan laskuojiin (Lieto), sillä niihin näyttäisi pääsevän keväisin ja sateiden jälkeen ravinteikasta vettä kosteikolta.
  • Kausela-Kirismäki tienparannuksen vaikutukset valuma-alueella ja vedenoton suoja-alueella tulee ottaa puheeksi tienparannusta suunnitellessa (Tuulissuon kohdalla; Lieto ja hoitokunta).
  • Littoisten suojeluskunnan entisen ampumaradan valumavesien suunta ja laatu tullee niinikään selvitettäväksi (Lieto, ELY-keskus).

AVI on lausunut 11.6.2017 Kaarinan kaupungin ympäristölautakunnan oikaisuvaatimukseen koskien kalataloudellista tarkkailuohjelmaa ja pyytänyt siihen hoitokunnalta vastinetta. AVIn lausunto on sivulla Järven hoitosuunnitelmat ja luvat.

Sinileväseuranta Littoistenjärvellä 2017

Vaikka Littoistenjärven fosforin saostamisen 11.-12.5.2017 voikin katsoa tehneen tehtävänsä, veden plankton alkaa vähitellen palautua. Se näkyy levien ja syanobakteerien määrän lisääntymisenä. Näitä tarkkaillaan kesällä 2017 tehostetusti ja mittaustulokset ovat saatavissa seuraavista linkeistä, joista voi kätevästi tarkastaa myös uimaveden lämpötilan.

Lähes reaaliaikainen seuranta (Pirtan ranta näyttää toimivan parhaiten)

JärviWikin havaintopisteet

Ja vielä niitä raja-arvoja Kaarinan kaupungin sivulta (2016) kopioituna: ”Osa sinileväkukinnoista on myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa mm. iho- ja hengitystieoireita, päänsärkyä ja pahoinvointia. Alhaiset sinileväpitoisuudet (0-2mg/l) eivät tyypillisesti aiheuta oireita, mutta sinileväpitoisuuden ylittäessä 2 mg/l saattaa se aiheuttaa oireita herkimmille. Sinileväkukintojen ollessa runsaita (yli 10mg/l) ei uimista tai muuta veden käyttöä suositella. Sinilevät ovat erityisen haitallisia nieltynä ja tämän vuoksi ne voivat aiheuttaa oireita pienille lapsille ja lemmikeille jo alhaisinakin pitoisuuksina. Sinileväpitoisessa vedessä uimisen jälkeen kannattaa aina peseytyä puhtaalla vedellä.”

Edellisten vuosien tilannetta voi katselle JärviWikin valtakunnallisesta mittauspaikasta tai Kaarinan kaupungin sivujen reaaliaikaisista aikasarjoista. Niihin verrattuna nykytilanne (1.7.2017) on mainio. Absoluuttisesti tarkastellen ollaan murto-osissa yllämainitusta ’alhaisista pitoisuuksisista’, ilmeisesti reaaliaikaisen seurannan mittaustarkkuuden rajoilla, kun graafeja tarkastelee.

Hevosten uintimahdollisuus Ristikalliossa loppuu

Lisääntyneen virkistyskäytön vuoksi Liedon kunta ja Kaarinan kaupunki kieltävät hevosten uittamisen ja uimisen (kuten muidenkin lemmikeiden) Ristikallion hiekkarannalla. Kieltomerkintä ilmestynee paikanpäälle lähipäivinä. Korvaavasta uintipaikasta ei ole keskusteltu.

Kunnostuksen tilannekatsaus 23.6.2017

Kunnostuksen vaikutukset kasviplanktoniin ovat odotetut ja näkyvät selvästi oheisessa graafissa, jossa lajiryhmät on eritelty. Kasviplanktonin lailla äyriäisten lukumäärä väheni olemattomiin, eikä palautumista vielä juurikaan ollut tapahtunut vielä 6.6. toisin kuin kasiplanktonilla.

Kokonaisfosforipitoisuus oli nousussa 6.6. mittauksissa, mutta edelleenkin alhainen 10mikrog/l.

Tutkittavaksi lähetyistä kaloista on saatu haitta-ainepitoisuustulokset, mutta ne vaativat vielä tulkintaa. Alkuperäiset tulokset ovat saatavilla sivulta kunnostukseen liittyvät tutkimustulokset.

Ympäristöministeriön rahoittaman LITSA-hankkeen ohjausryhmä kokoontuu ma 26.6.2017.