17.3.2025 Kevätjää

14.3. Littoisten Lions Clubin Jäänpaksuuden arvauskilpailun lopputulokseksi mitattiin poliisin valvonnassa 97 mm. 

Lions Club Littoinen on mitannut ja arvuutellut jään paksuutta jo vuodesta 1979 lähtien ja vain kerran, vuonna 2020, ei jäätä ollut mittauspaikallamme yhtään. Parhaimmillaan sitä on ollut yli 70 cm. Mittauspaikkana on Ristikallion koulun edusta ja jäälle mennään niin pitkälle kuin se on turvallista, tavoite on järven puolivälissä.

Paikoitellen jäätä ei ole enää lainkaan. Saarten luona  ja pohjoisrannalla on jo avovesi. Vesilintuja tuntuu saapuvan joka päivä lisää – osa varailee pesäpaikkoja ja toiset jatkanevat matkaa pohjoiseen kunhan kevät etenee. Kaikkein näkyvimpiä ovat joutsenet, jotka viihtyvät samassa avannossa Järvelän uimareiden kanssa. Timo Haapasaari kuvasi dronella laulujoutseniien välistä kiistaa järven jäällä eilen:

 

12.1.2025 Littoistenjärven jäällä

Littoistenjärvi 12.1.2025 (kuva: Jukka Heikkilä)

Vielä muutama päivä ennen vuodenvaihdetta Lehtisaaren luona sulapaikassa uiskenteli telkkäpari, mutta nyt Littoistenjärvi on saanut täyden jääkannen. Alla muistilista kaikille jäällä liikkujille ja uimareille:

 

  1. Jäällä kukin liikkuu omalla vastuullaan.
  2. Virtaukset ja pohjalähteet voivat heikentää jäätä yllättävästi. Muista ottaa naskalit mukaan kaiken varalta.
  3. Järvelle on jäänyt pari uimapoijua sekä neuvottelukunnan ilmastinlaite, joka oli rikki ja jonka vienti talvisäilöön myöhästyi talven yllättäessä (Alla kuvassa ilmastin, jonka sijainti on kartassa + merkin kohdalla). Nämä sekä useat pilkkiavannot kannattaa kiertää viilettäessäsi järven jäällä.
  4. Littoistenjärvellä halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä vähintään 2 cm korkea heijastin. Yli 3m * 5m avainnot pitää merkitä talviuintipaikkojen edellyttämällä tavalla aidoilla, puomeilla tai lippusiimoilla.

 

5.3.2023 Umpihankihiihtoa ja revontulia

Pakkasten kiristyessä järvelle on ilmaantunut jälleen hiihtäjiä. Varsinaista tehtyä latua sen enempää kuin luistelubaanaakaan ei ole tehty. Vaihtelevien säiden vuoksi jäälle ei ole rohjennut sen enempää kunta kuin LTU. Tulevina viikkoina keskilämpötila pysyttelee pakkasen puolella, joten ainakin jään kantavuutta hiihtolatujen tekemiseen selvitellään alkuviikosta.

13.3.2022 (päivitys 17.3.) Jäätä on, mutta se alkaa haurastua

Järvellä on ollut koko talven poikkeuksellisen paksu jääpeite. Koska Lions-club Littoinen arvuuttaa jäänpaksuuden 15.3. perinteiseen tapaan, emme vielä paljasta omia mittaustuloksiamme. Happitilanne on parantunut välttävästä, vesi kirkasta ja hajutonta.

Pari viikkoa sitten teräsjäätä oli vielä suurin osa jään paksuudesta, mutta nyt sunnuntaina jää oli läpeensä kohvaa (60-70cm). Kierto on alkamassa: pohjassa on yli neljäasteista ja heti jään alla jo kolme asteista vettä. Jos sää jatkuu lämpimänä, niin viikon, korkeintaan parin päästä jäälle ei ole asiaa ilman naskaleita, köyttä ja/tai pelastuspukua. Ja kuten aina muistutamme, jokainen liikkuu jäällä omalla vastuullaan.

6.2.2021 Jäätalvi jatkuu

Littoistenjärvellä kävijöitä hemmoteltiin jäiden tultua  mahtavilla luisteluolosuhteilla. Joulukuun pakkaskauden ansiosta teräsjää vahveni nopeasti, mutta silti virtauskehittimien ja ojansuiden lähistöllä oli pitkään heikkoja jäitä. Lähes kaikki avannot ovat tätä kirjoitettaessa asiallisesti merkittyjä; merkitsemättä jättäminenhän voidaan tulkita vaaran aiheuttamiseksi. Se ei kuitenkaan poista jäälläkulkijan omaa vastuuta valppauteen ja varovaisuuteen.

Joulun jälkeen järvellä oli parhaimmillaan baanat luistelijoille, hiihtäjille ja käveilijöille. Luistelijoiden ja hiihtäjien kiirtosuunnaksi näyttää vakiintuneen vastapäivä, mutta kyllähän Littoistenjärvelle mahtuvat kaikki kulkivatpa mihin suuntaan tahansa, maastopyörillä tai koiravaljakoilla tai leijalaudoilla, muut pitää ottaa huomioon. Muutamana päivänä järvellä onkin jo hanki kantanut, ja vapaasti siellä pääsee kulkemaan (varovaisuus muistaen).

Ja miten kävi hiekkarannan ojan pikkukalojen marraskuussa? Miksi niitä siellä oli, spekuloidaan tässä  (https://www.ts.fi/uutiset/5493926/Littoistenjarven+pikkukalat+kokoontuvat+syksyisin+ojaan+kutuharjoitusten+merkeissa++ilonpito+voi+jatkua+viikkokausia). Hoitokunta on taipuvaineen uskomaan kalojen hakeutuneen suojaan saalistajia – nyt kun kasvillisuus on vähentynyt, piilopaikkoja on vähemmän. Niin tai näin, olisivat varmaan jäätyneet sinne ojaan, jos kalastalousalueen kalastajat eivät olisi peräkärryllistä hakeneet.

29.3.2021 Valunta lisääntynyt, jää sulaa ja happitilanne on parantunut

Maaliskuun 10. pv otetuissa näytteissä happipitoisuus oli jo selvästi paranemaan päin – hapekkaammat sulamisvedet lienee helpotuksen syynä, tuolloin jäätä oli 30cm. Fosfori- ja typpipitoisuudet ovat ajankohtaan nähden korkeampia kuin vuosiin ja antavat aihetta tarkkailuun.

Littoistenjärvi helmikuun lopulla 2021

Littoisten Lions Club mittasi virallisessa mittauksessaan jään paksuudeksi 43cm pakkasjakson jälkeen 15.3.2021. Jää kesti viime päiviin asti, mutta 28.-29.3. se muuttui tummaksi, joka on merkki läpipuikkoontumisesta. Samasta kertovat myös järvelle kertyvät muuttolintuparvet.

9.3.2021 Neuvottelukunnan kokouksesta: säännöstely, avannot ja järven tila

Littoistenjärven osakaskunnat valtuuttivat kokouksessaan syksyllä 2020 hoitokunnan sopimaan järven säännöstelystä Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan kanssa. Sopimuksella säännöstelyoikeus siirtyy osakaskunnille ja säännöstelyrakenteiden kunnossapito ja vedenpinnankorkeuden säännöstely kunnille. Koska säännöstely- ja vedenotto-oikeuden käsittely on vasta AVIssa, sopimus kuvaa osapuolten tahtotilan ja otetaan käyttöön oikeuksien siirtyessä.

Kokouksessa keskusteltiin myös järven avannoista. Pienet avannot ja ilmastimet ovat  hyvin merkityt, mutta isommat sulat Järvelän talviuintipaikalla ja Verkarannassa eivät. Hoitokunta, neuvottelukunta ja Kaarinan kaupunki ja Liedon kunta muistuttavat, että avannon tekijä merkitsee avannot näin: Avannot Littoistenjärvellä. Vaikka jäällä liikutaankin aina omalla vastuulla, eivät avantojen tekijät saa aiheuttaa vaaraa jäällä liikkujille. Vaaran aiheuttamista valvoo poliisi ja pelastuslaitos.

Emeritusprofessori Jouko Sarvalan pitämä esitelmä kuvaa kattavasti Littoistenjärvellä tapahtuneita muutoksia ja se sisältää myös tuoreimmat analyysit järven tilasta. Littoistenjärven ekologinen tila vuonna 2020 nettiversio

 

28.2.2021 Järvi alkaa lämmetä

Mittauspisteissä on 28.2. vielä 25cm jäätä, josta 5-7 päällimmäistä senttiä vettynyttä kohvaa. Aavistuksen verran sameuttakin näyttää vedessä olevan ja veden lämpötila on jo noussut puolisen astetta. Happipitoisuudesta ja matalammilla alueilla pilkkijöiden kairan mukana nouseesta kasvillisuudesta päätelleen vesirutto näytti talvehtineen hyvin.

14.2.2021 Kunnon jäätalvi

Pitkän pakkasjakson seurauksena Litsalla on nyt jäätä 35-40cm näytteenottopaikoissa. Jään alla happitilanne on pohjan lähellä kehno (ks. tutkimussivulla), muuten tyydyttävä.

Vuonna 2020 leviä ja erityisesta sinileviä (syanobakteereita) esiintyi vain lyhyen aikaa, kuten alla olevasta kuvasta näkyy. Reaaliaikaisen sinilevämittarin syksyn mittausten huippuarvot olivat virheellisiä sekä allaolevan kasviplankton- että syanotoksiinimittauksiin verrattuna. Syytä selvitetään.

LJ2020 kp fig

31.3.2020 Kevättä kohti

Littoistenjärvessä jäät lähtevät ja tulevat, mutta Lions Club Littoisten virallisen vuotuisen maaliskuun jäänmittauksen aikaan jään vahvuus oli 0 cm. Ero viime vuoteen oli 41,6cm.

Sulien kausien välissä järvi jäätyi välillä – linnut pakkaantuvat suliin ja sulien reunoille

Talven aikana hoitokunta, Vahasen Anne Liljendahl ja neuvottelukunta ovat koonneet ja analysoineet tietoja ja seuranneet järven tilaa. Säännöstely-yhtiö on pitänyt välpän ja padon puhtaana ja vettä on Väriojassa riittänyt. Neuvottelukunnan huollattamat ilmastuslaitteet ovat toimineet moitteetta talven ja myös avannonrajoittimet näyttivät toimivan silloin, kun jäätä on. Hoitokunnan tietojen mukaan tahattomat jään läpi pulahdukset evät sattuneet avantojen läheisyydessä.

Matti Jantunen esitteli neuvottelukunnassa yhteenvedon hulevesien mittauksista. Mittaukset vahvistavat päivitetyn VEMALA -valuma-alue -mallin tulokset – järveen tulevien ravinteiden määrä on vähentynyt kolmanneksella, kun Järvelän kosteikon vedet johdetaan Aurajokeen ja valuma-alueen pohjoispään vedet Kehätien parannustöiden myötä pohjoiseen Savijokeen.

Kaarinan kunta teetti linnustonselvityksen Ympäristökonsultointi Jynx Oy:llä sekä Littoistenjärvestä että Järvelän kosteikosta. Aiemmat selvitykset on tehty vuosina 1968, 1981, 2003 ja 2006 sekä pesimälinnustosta 2017. Lajisto ja lintumäärät ovat kasvaneet ja Littoistenjärvi on entistä suositumpi lintujen ja lintutarkkailijoiden vierailukohde. Tältä osin kunnostuksen tasapainoilu luonto- ja virkistysarvojen osalta on onnistunut jopa yli odotusten. Selvityksen suosituksena on rauhoittaa Lehtisaari pesimäaikaan Kalliosaaren tapaan, mutta tähän palataan laajemmalla keskustelulla.

Viime vuoden reaaliaikaisen sinilevämittauksen tulokset ovat nekin saatavilla. tutkimussivuilla. Aiemmin on rapotoitu toksiset sinileväkukinnot 2018-2019, joista on löytynyt sittemmin myös historiatietoja 2000-luvulta – niihinkin palaamme myöhemmin.

Kalastonhoitosuunnitelma on tekeillä, samoin kuin kasvillisuuden korjuun koealojen suunnittelu. Massiiviseen korjuuseen ei vielä olla ryhtymässä, koealojen avulla on tarkoitus tunnistaa korjutoimien kyky poistaa fosforia ja tunnistaa paras tai parhaat korjuuajat.

Lähiaikoina selviää myös se, onko alumiiniin sitoutunut fosfori edelleeen sedimentissä, kun syystalven 2019 sedimenttitutkimuksen tulokset saadaan Sveriges Lantbruksuniversitet i Uppsalan labrasta.

Viimeisenä mainittakoon, että Littoistenjärven vedenottamon suoja-alue on nyt purettu. Suojelun korkeasta tasosta vastaavat jatkossa ympäristöviranomaiset nykylainsäädännön puitteissa. Linkki AVIn päätökseen ja asian ESAVI/21502/2019 käsittelyyn on saatavilla Järven hoitosuunnitelmat ja luvat -sivulta.