Elokuun alussa ei mittauksissa havaittu sinilevien tuottamia maksamyrkkyjä lainkaan.
Ravinnemäärät ovat sen sijaan nousseet edellisestä kerrasta. Muut levät kasvavat ja samentavat vettä. Tulokset ovat tutkimussivuilla.
ja ne vähätkin sinilevät eivät olleet viime mittauksessa.myrkyllisiä.
Viranomaisten tekemä uimarantojen uimarantojen vedenlaatuseuranta näyttää myös hyvältä: bakteereita on vain vähän. Kävijämääriin nähden tilanne on hyvä. Täydelliset dokumentit liitteineen ovat tutkimussivuilla.
Niin, ja kioskikin on taas ollut avoinna.
Sinilevien määrä on edelleen vähäinen ja niiden ilmaantuminen. on viikon-parin myöhässä aiempiin vuosiin verrattuna. Lämpötila ja sinilevien määrät näkyvät lähes reaaliaikaisena tässä verkko-osoittessa.
Allaolevassa kuvassa näkyy sinilevien erittämien maksamyrkkyjen määrä ja rajat. Vielä ollaan maltillisissa lukemissa, sillä ne seuraavat levien määrää muutamien päivien viiveellä. Tilanne voi muuttua paikallisesti hyvinkin nopeaseti veden lämmetessä. Mittarien lisäksi on syytä käyttää silmiään ja älliä näiden ohjeiden mukaiseti.
Osakaskuntien kokous pidettiin juhannuksen alla 21.6.2022. Osakaskunnat myönsivät hoitokunnalle tili- ja vastuvapauden. Hoitokunta tiedottaa jatkossakin ensisijaisesti näiden sivujen kautta, ja valmistelee nykyistä paremmin osakkaat tavoittavat kokoonkutsumisen kanavat. Uusi hoitokunta järjestäytyi heti kokouksen jälkeen. Hoitokunta alkaa valmistella sääntöjä ja menettelytapoja katiskapyynnin sallimiseksi Littoistenjärvellä osakaskuntien päätöksen mukaisesti. Lisäksi osakkaat ja hoitokunta tarjoavat neuvottelukunnalle apua syanotoksiinien tihennettyyn seurantaan 2022. Hoitokunta on yhteydessä neuvottelukuntaan niinikään osakaskuntien kokouksen päätöksen mukaisesti.
Littoistenjärven osakaskuntien kokouskutsu julkaistiin Turun Sanomissa 6.6.2022:
Littoistenjärven Littoisten, Loukinaisten ja Vanhalinnan osakaskuntien vuosikokous pidetään tiistaina 21.6. klo 17:30 Oskarintalossa, h375, Oskarinkatu 4, Kaarina. Valtakirjojen tarkastus aloitetaan klo 17:00. Kokouksessa käsitellään osakaskuntien sääntöjen mukaan kokoukselle kuuluvat asiat ja esitetään päätettäväksi katiskapyynnin salliminen. Kokouksesta laadittu tarkistettu pöytäkirja tulee nähtäväksi kaupunkikehityspalveluiden toimistoon /Sami Kääriäinen.
Jouko Sarvala huomasi edellisten säännönmukaisten vedenlaadun seurantatulosten näyttävän merkillisen korkeita sameuslukuja, vaikka silmämääräisesti vesi oli kohtalaisen kirkasta. Korjatut tulokset ovat nyt tutkimussivulla – uudelleen mitattu tulos FNU = 1.9 vastaa näköhavaintoa varsin hyvin.
Suomessa vesistöjen sameusluvut voi luokitella esim näin:
Sadan kieppeille sameus nousee esim. tulvivassa Aurajoessa.
Tulosyksikkö FTU (Formazine Turbidity Unit) on suunnilleen yksi yhteen FNU:n (Formazine Nephelometric Unit) kanssa. Nefelometrinen mittaus on vähemmän herkkä valon absorption mittavirheelle värillisessä nesteessä. Se mittaa sivulle sironneen valon määrää, kun taas standardin (ISO 7027) perusteena oleva FTU mittaa siroamisen jälkeen nesteen läpäisseen valon määrää. Veden sameus vaihtelee myös syvyyksittäin, ja siksi se mitataan näytteistä, kun taas näkösyvyys vilkaistaan pinnalta alaspäin.
Sinilevää on hyvin vähän, ja sinilevämyrkkyjen on esiintynyt tuskin mitattavissa määrin:
11.5.2022
A_Saarten taus: below 0.2 µg/L
B_Koilliselkä: below 0.2 µg/L
C_Luoteisselkä: below 0.2 µg/L
A’_Hiekkaranta: below 0.2 µg/L
D’_Ristikallion Uimaranta: below 0.2 µg/L
24.5.2022
A_Saarten taus: below 0.2 µg/L
B_Koilliselkä: below 0.2 µg/L
C_Luoteisselkä: below 0.2 µg/L
A’_Hiekkaranta: below 0.2 µg/L
D’_Ristikallion Uimaranta: below 0.2 µg/L
9.6.2022
A_Saarten taus: 0.4 µg/L
B_Koilliselkä: 0.55 µg/L
C_Luoteisselkä: 0.7 µg/L
A’_Hiekkaranta:0.51 µg/L
D’_Ristikallion Uimaranta: 0.25 µg/L
Viileä kevät on pitänyt vedenlaadun kohtalaisen hyvänä. Typpeä oli jäiden lähdön jälkeen runsaasti, mutta fosforitasot varsin maltilliset. Silmämääräisesti tarkastellen vesiruttoa on ajautunut rannoille vain vähäisessä määrin. Neuvottelukunta on sopinut irtoavan vesikasvillisuuden keräämisestä, mikäli sitä alkaa ilmaantua suuremmissa määrin.
Kevään aikana uimarannoille on tuotu uutta hiekkaa, niin Lidolle kuin Ristikallin rannallekin. Lidolla on uusi kioski kesävieraita varten. Sinilevän määrää mittaava laitteisto on taas käynnissä ja lähes reaaliaikaisen tilanteen näet tästä linkistä! Säännönmukaisen vedenlaatuseurannan näytteistä neuvottelukunta on sopinut Turun ylilopiston biotekniikan tekevän levän myrkyllisyydestä. Ne raportoidaan ainakin näillä sivuilla parin viikon välein uimakaudella. Hoitokunta puolestaan kaavailee täydentävänsä kenttämittauksia kerran-pari viikossa.
Järvellä piipahti kevätmuuton aikana pari harvinaisuutta: mustakaulauikku ilmeisesti ensi vierailulla ja mustatiirakin muutaman vuoden tauon jälkeen.
Viime kesänä Littoistenjärven vesi oli pitkästä aikaa sameaa. Kesällä rannoille ajautui myös runsaasti vesikasvillisuutta keväällä ja vielä pitkin kesääkin, pääasiassa vesiruttoa. Kasvillisuus harveni ulappa-alueilla ja tähän nyt arvellaan olevan muutama syy: jäätalvi tukahduttaa kasvustoa, joka jäidenlähdön jälkeen ajautuu rannoille. Kuuma alkukesä ja samea kesä huonontavat uposkasvien kasvuolosuhteita. Tämä selittänee kesällä pohjasta kirvonnutta uposkasvillisuutta.
Kun uposkasvillisuus vähenee, jää vastaavasti kasviplanktonille enemmän ravinteita. Ensimmäisenä lähtivät kasvuun sinilevät – kuten viimevuosina – kun ravinteista ei ole pulaa. Sinilevien kukinnan loputtua tilalle tulivat runsain mitoin panssarilevät ja sitten myös piilevät ja viherlevät toisen sinileväkukinnon kanssa. Syksy sujuikin sitten aika mukavissa merkeissä (datat ovat tutkimussivuilla).
Neuvottelukunnan kokouksessa professori emeritus Jouko Sarvala esitteli eläinplanktonin mittaustuloksia viime kesältä. Ilahduttavasti eläinplanktonin määrä on kasvussa, mutta se koostuu enimmäkseen lajeista, jotka eivät laidunna kasviplanktonilla.
Eläinplanktonin populaatiot ovat runsaimmillaan keväällä ja uudelleen syksyllä. Tämä viittaa vahvasti siihen, että Litsan runsas kevätkutuinen kalasto tuottaa runsaasti poikasia, jotka käyttävät ravinnokseen eläinplanktonin alku- ja keskikesällä. Näitä pikkusinttejä on käytännössä mahdoton pyytää. Niiden vähentäminen on tehokkainta vähentämällä kutukypsiä kaloja jo syksyllä.
Siksipä hoitokunta puntaroi vakavasti ensi syksylle hoitokalastustalkoita. Stoltin Timon ja Askalan Ainon työryhmä pohtii myös katiskakalastuksen sallimista ja kalojen kierrätystä hyötykäyttöön tänä keväänä.
Kesän mittaustulokset (11.5. – 13.10.2021) osoittavat myrkyllisten sinilevien esiintymisen Littoistenjärvessä jääneen parin viikon mittaiseksi jaksoksi juhannuksen ympärillä.
Sinilevien määrää järvivedessä mitattiin jatkuvatoimisella optisella mittarilla Pirtan laiturilta. Allaolevassa kuvassa ei näy myrkyllinen sinileväkukinta, sillä mittari saatiin toimintakuntoon juhannuksen jälkeen. Elokuun sinileväesiintymä on havaittavissa myös syanotoksiin kuvassa yllä, mutta syyskuun piikit antavat aihetta epäillä joko hyvin paikallista kukintaa tai mittarin näyttäneen väärin. Loppusyksyn piikit reaaliaikaisen mittauksen levämäärässä ovat tuttuja myös aiemmilta vuosilta.
Kolmas tapa arvoida levän esiintymistä Litsassa on katsoa Suomen ympäristökeskuksen satelliittikuvia, jotka osuvat pari kertaa viikossa Litsan kohdalle. Tuossa linkin esimerkkikuvassa (sulje ensin ponnahdusikkuna) syyskuun 27. pv Littoistenjärvi ja Kakskerranjärvi erottuvat edukseen muusta Varsinais-Suomen rannikkoalueesta, jossa huuhtoumat pelloilta ja leväkukinnot näkyvät selvästi. Satelliiteista on apua pilvettömällä säällä, joskaan ilmakuvista ei pysty toistaiseksi päättelemään luotettavasti, mitä levää järvessä esiintyy.
Basillit saivat kyytiä Ristikallionkin rannalta elokuun lopussa (ks. tutkimussivulta 31.8. päivitys). Sen jälkeen vesi on jatkanut kirkastumistaan. Järvellä käy nyt aika kuhina, kun kesän satoa pistellään poskeen.
Littoistenjärven hoitokunta esittelee Litsan virkistyskäytön muutoksia ensi viikolla Lahdessa vesistökunnostuspäivillä etäyhteydellä. Esityksen runko ilman kuvia on ladattavissa tästä linkistä: LakeLittoistenjärviRemediation2021LahtiDeliveredJups
Liedon terveystarkastajan ottamien näytteiden mukaan Litsan uimarannat täyttävät vedenlaatuvaatimukset lukuunottamatta tunsasta enterokokkien määrää Ristikallion rannalla. Ristikallion ranta ei siis täyttänyt näytteenottohetkellä uimavedelle asetettuja vaatimuksia. Yleensä enterokokkipitoisuudet laskevat nopeasti. Niiden runsastuminen loppukesästä on ollut Litsalla jokavuotinen ilmiö, jonka syy on epäselvä – tänä vuonna ne ajoittuvat samaan aikaan runsaiden sateiden kanssa, joka voisi viitata huuhtoumaan maalta. Havainto antaa aihetta tarkkaavaisuuteen Ristikallion rannalla. Mittaustulokset ovat näkyvillä uimarannoilla ja myös tutkimussivuillamme, mutta tältä ne Ristikallion rannalla näyttivät (hälytysraja-arvo on max 400 MPN/100ml)
Kuten lähes reaaliaikainen seuranta tästä linkistä näyttää, vedessä on ollut sinilevää maltillisesti. Myrkyllisiä sinilevälajeja ei havaittu terveystarkastajan aistinvaraisessa tarkastelussa. Leväkukinnot näkyvät veden sameutena, mutta lajien tarkempi määrittäminen tehdään vasta talvella kesän aikana otetuista vesinäytteistä.