Maanantaina vielä jatketaan

Hyvässä säässä kelluvaa kasvustoa saatiin kerättyä suunnitelman mukaisesti, mutta Rantaparturit tulevat viimeistelemään tänään maanantaina Kuoviluodon/Verkatehtaan urakkaa. Eräät ranta-asukkaat ovat olleet suoraan yhteydessä Rantapartureihin, jotka neuvottelukunnan urakan päätyttyä voivat eri sopimuksesta auttaa nostamaan kelluvan kasvillisuuden rannalle.

Rantaparturien Villeä kävi moni jelppimässä nykäisemällä tiiviin lastin odottamaan kuljetusta rannalta. Tyylinäytettänä antaa Kaarinan kaupungin Pasi Saario, joka katsasti korjuuta perjantaina.

Vapaasti irrallaan kelluvan vesikasvillisuuden poistoon hoitokunta on myötämielinen, samoin pienimuotoinen laiturin ympäristön ja uimareittien niittäminen maksimissaan aarin alueelta on mahdollista ilman lupaa. Suurempi niitto vaatii aina naapuruston kuulemisen ja hoitokunnan luvan, useimmiten myös ELY-keskukselle tehtävän lupahakemuksen – viisainta olla siis varhaisessa vaiheessa yhteydessä ainakin hoitokuntaan (ks. yhteystiedot).

Mikäli kasvillisuutta poistetaan juurineen, se rinnastetaan ilmoituksen- ja luvanvaraiseen ruoppaamiseen.

Runsas uposkasvillisuus on kuitenkin avain kirkkaaseen ja levättömään veteen Litsan kaltaisessa vesistössä.

Mitä tapahtuu kerätylle kasvimassalle?

Nykymääräysten mukaan sen voi kompostoida omalla tontilla, mutta ei aivan vesirajassa. Jos kunta ottaa sen vastaan puutarhajätteenä, se viedään nykyisten ympäristömääräysten mukaan Topinojan biojätteiden käsittelyyn.

Tämänvuotiset rannoille nostetut kasat ovat niin suuria, että niiden poiskuljettaminen on perusteltua, kuntien ympäristö- tai viheryksiköt ovat auttaneet asiassa.

Neuvottelukunnan kokouksessa ti 1.6.2021 päätettiin tilata Rantaparturit Oy:ltä Kuoviluodon kainaloon (järven kaakkoisreunalle) kertyneen kuolleen ja irtonaisena kelluvan vesikasvillisuuden poisto. Hoitokunta kiittää. Tänään ja huomenna Tero (kuvassa) on keruukalustoineen paikalla. Kuvassa näkyy myös Kotimäen 5A ja 5B:läisiä sekä Ristikallion päiväkotilaisia, jotka ovat aloittaneet uimakauden silmämääräisesti arvioiden hyvälaatuisessa vedessä.

Kaarinan viheryksikkö ehti jo kerätä Ristikallion uimarannalle kasautuneen kasvillisuuden viime lauantaina, mutta Kuoviluodon ja Verkatehtaan edustalle kertynyt kasvillisuus on niin laajalla alueella, että sen saa kerättyä käytännössä vain ulapan puolelta. Keruulla vältetään fosforin liukeneminen kuolleesta kasvimassasta sinilevien rakennusaineeksi.

Runsaan kasvillisuuden ansiosta sinilevätilanne näyttää tällä hetkellä rauhalliselta (= sitä ei näy). Reaaliaikainen sinilevän määrää osoittava mittalaitteisto viivästyy, kun jäät olivat rikkoneet Pirtan venelaiturin.

Tulokset ovat tutkimussivulla. Koekorjuu osoitti sen, että vesiruton pitkäaikaissäilytys on mahdollista järvessä ja vedestä nostamisella ei ole kiire, ravinteita ei poistu kahdenkaan viikon säilytyksessä (ne kuuluisat verkkosäkit Ristikallion rannan liepeillä). Kasvit voivat olla jopa rannalla tämän aikaan syksyn viileissä olosuhteissa. Rannalla säilytyksen ansiosta niistä poistuva vesi vähentää kuljetustarvetta. Kuljetuksessa muutaman kilometrin päähän ei myöskään näytä poistuvan ravinteita.

Elodean pitoisuuksien perusteella päättelemme, sen että kasvillisuuden korjuu on parhaita ekologisia tapoja poistaa fosforia järvestä – sekä sedimentistä että vedestä. Tässä parhaassakin tapauksessa järvestä pitäisi poistaa satoja tonneja vesikasvillisuutta vuodessa, jos pyrittäisiin korjuulla vähentämään ulkoista fosforikuormitusta. Näin paljon vesiruottoa järvessä ei tällä hetkellä ole (eikä mielellään haluta). Onneksi huomattavasti pienempikin korjuumäärä ilmeisesti riittää, sillä osa kasvillisuudesta ajautuu syysmyrskyissä rantaan (esim. vuonna 2019 arviolta rannoilta kuljetettiin 40 tonnia, pääasiassa elodeaa puutarhajätteenä pois). Jos tämän lisäksi korjataan aktiivisesti muutama kymmenen tonnia pitkin kesää, fosforin kertymistä järveen saadaan huomattavasti hidastettua ja se näkyy veden kirkkautena: pienenä fosforipitoisuutena ja klorofyllin vähäisyytenä.

Keväällä kasvukauden alussa ja aikana hoitokunta käy vielä katsastamassa leikkuualat: kuinka hyvin leikattu elodea talvehtii verrattuna leikkaamattomaan alueeseen, onko leikatun alueen kasvuvauhdissa eroa jne.

Summa summarum: niitto sujuu hyvin ja nopeasti pienemmilläkin laitteilla, vedestä niitetyn kasvimassan kerääminen taas kehnosti ja kuljetus taas puolestaan hyvin kevyelläkin kalustolla. LITSAISTUS-hankkeessa on luonnosteltu keräämiseen soveltuvan laitteiston proton piirustuksia, ja tositoimiin päästäneen jo ensi keväänä.

Hoitokunta kiittää kokeiluun ja tulosten analysointiin osallistuneita ja lukuisista yhteydenotoista erilaisten korjuumenetelmien ja -laitteiden kehittäjiltä ja toimittajilta.