Tässä mittaustulokset loppukesältä (Littoistenjärvi seurantatutkimus 7825 (ID 70517), Littoistenjärvi seurantatutkimus 0925 I (ID 70761)). Näkösyvyys on on pari metriä, muutkin arvot ovat tyydyttäviä.
| PARAMETRI | MITTAUS 21.8. | MITTAUS 2.9. | LAATULUOKITUS |
| NÄKÖSYVYYS | 2,0 M | 2,0 M | |
| A-KLOROFYLLI | – | 14 ΜG/L | TYYDYTTÄVÄ |
| KOKONAISFOSFORI | 43 ΜG/L | 33–46 ΜG/L | TYYDYTTÄVÄ |
| KOKONAISTYPPI | 840ΜG/L | 790 ΜG/L | TYYDYTTÄVÄ |
Tässä mittaustulokset heinäkuun 10. päivältä (Littoistenjärvi seurantatutkimus 0725 I (ID 70086). Verrattuna edelliseen mittaukseen 26.6. kaikki vedenlaadun arvot – lukuunottamatta näkösyvyyttä – olivat heikentyneet, vaikka pysyivät edelleen samojen laatuluokkien sisällä.
|
PARAMETRI |
MITTAUSARVO 10.7. |
LAATULUOKITUS |
|
|---|---|---|---|
|
NÄKÖSYVYYS |
1,2 M |
||
|
A-KLOROFYLLI |
25 ΜG/L |
VÄLTTÄVÄ |
|
|
KOKONAISFOSFORI |
47–63 ΜG/L |
VÄLTTÄVÄ |
|
|
KOKONAISTYPPI |
940–960 ΜG/L |
TYYDYTTÄVÄ |
*LUOKKA – MATALAT VÄHÄHUMUKSISET JÄRVET
Vaikka vedenlaadun luokitukset ovat olleet heinäkuussa osin välttäviä tai tyydyttäviä, tämä ei tarkoita, että järvi olisi pilalla. Se kertoo siitä, että järvi on herkkä rehevöitymiselle, eli altis leväkasvulle, kun olosuhteet (kuten lämpö ja ravinteet) sen sallivat.
Littoistenjärvi on luokiteltu matalaksi vähähumuksiseksi järveksi, ja tällaisissa järvissä vedenlaatu vaihtelee herkästi kesän aikana. Yksittäinen mittaus ei vielä määritä koko järven tulevaisuutta. Tärkeää on pitkäaikainen seuranta ja toimenpiteet järven sisäisen kuormituksen hillitsemiseksi – kuten sedimentin käsittely, valumavesien hallinta ja leväseuranta.
🌿 Positiivista on, että vaikka heinäkuun puolivälissä sinilevää havaittiin jonkin verran, sen määrä laski nopeasti, eikä merkkejä kukinnasta ole ollut 22.7. jälkeen.
Valitettavasti helteiden myötä myös levien kukinta on lisääntynyt. Littoistenjärven veden vihertäminen keskikesällä on silminnähtävä merkki siitä, että vedessä on runsaasti levää, joukossa myös sinilevää eli syanobakteereja. Levien määrää kasvattaa lämmin vesi ja ravinteet.
15.7. otetun näytteen mukaan sekä Littoisten hiekkarannan että Ristikallion uimaveden mikrobiologinen laatu täytti pienten yleisten uimarantojen uimaveden vaatimukset. Sinilevää oli vähän. Seloste 25-5798-1 liitteineen Seloste 25-5803-1 liitteineen
Sinilevät voivat tuottaa iholle ja terveydelle haitallisia yhdisteitä. Tämän vuoksi on tärkeää arvioida veden ulkonäkö ennen uimista. Seuraa Littoistenjärven veden laatua reaaliajassa (mittauspiste on Pirtan laiturissa lähellä hiekkarantaa):
🔗 luodedata.fi/littoistenjarvi
Viimeisin seurantaraportti (Littoistenjärvi seurantatutkimus 0625 II (ID 69912)) osoittaa, että veden sameus ja leväpitoisuus ovat koholla. Näkösyvyys on vain noin 1,1 metriä ja a-klorofyllipitoisuus 24 µg/l, mikä viittaa vilkkaaseen leväkasvuun. Näissä oloissa veden väri voi muuttua vihreäksi, mikä on merkki siitä, että levää on runsaasti koko vesipatsaassa. Fosfori ja typpi ovat vesikasvuston ja levien tärkeimmät ravinteet. Kun kumpaakin on paljon levät voivat lisääntyä merkittävästi, erityisesti helteillä.
*Luokka – Matalat vähähumuksiset järvet |
|---|
📖 Lue myös: YLE: Järvien sinilevätilanne räjähtämässä helteiden myötä
16.6.2025 tulosten mukaan vesi on melko kirkasta – näkösyvyys 1.7 m, kun viime vuonna vastaavaan aikaan 0,9 m. Sen sijaan muut mittaustulokset ovat huonommat kuin vuonna 2024: Kokonaisfosfori (Kok. P) on 33-34 µg/L ( 25 vuonna 2024). Klorofyllä on 15 µg/L (12 vuonna 2024), Typpeä (kok. N) on 760 – 780 µg/L (620 – 660 vuonna 2024).
Veden pH on korkea, melkein 10, joka kertoo uposkasvien voimakkaasta kasvusta. Kovat tuulet ovatkin viime aikoina ajaneet irrallista vesiruttoa eteläisille rannoille, joista sitä on kerätty pois jo pariin otteeseen.
Alla on vedenlaatua kuvaavat luokkarajat matalille vähähumuksisille järville (Aroviita et al., 2019 ) ja (boldattuna luokka viimeisimmän mittaustulosten perusteella.
| Luokka – Matalat vähähumuksiset järvet | |||||
| Erinomainen | Hyvä | Tyydyttävä | Välttävä | Huono | |
| a-klorofylli (µg/l) | <5 | 5 – 8 | 8 – 15 | 15 – 30 | >30 |
| Kok. P (µg/l) | <15 | 15 – 25 | 25 – 45 | 45 – 80 | >80 |
| kok. N (µg/l) | <480 | 480 – 600 | 600 – 1000 | 1000 – 1500 | >1500 |
Vertailun vuoksi: Jos Littoistenjärvi luokiteltaisiin runsasravinteiseksi järveksi, vedenlaadun tila arvioitaisiin hyväksi tai jopa erinomaiseksi.
| Luokka – Runsasravinteiset järvet | |||||
| Erinomainen | Hyvä | Tyydyttävä | Välttävä | Huono | |
| a-klorofylli (µg/l) | <12 | 12 – 20 | 20 – 40 | 40 – 60 | > 60 |
| Kok. P (µg/l) | <40 | 40 – 55 | 55- 75 | 75 – 120 | >120 |
| kok. N (µg/l) | <780 | 780 – 930 | 930 – 1200 | 1200 – 1800 | >1800 |
Valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto vieraili kesäkuussa Littoistenjärvellä, missä emeritusprofessori Jouko Sarvala esitteli viimeisimmät analyysitulokset järven tilasta.
– Ihan ensimmäiseksi katsoin, miltä näyttää kokonaisfosforin kehitys – fosforin sisäinen kuormitushan on rehevöitymisen ja syanobakteerikukintojen tärkein syy, kuten Gertrud Nürnberg ansiokkaassa kirjassaan Lake Functioning (2024) osoittaa, Sarvala kertoi.
– Nyt näyttää hyvältä! Kahdeksana alumiinikäsittelyä seuranneena vuotena kokonaisfosforin kesämaksimin keskiarvo on ollut vain 34 % käsittelyä edeltäneestä tasosta (48,8 vs. 145,7 µg/L). Kolmena kesänä (2019, 2021, 2022) fosforia oli yli 60 µg/L, mutta silloinkin pitoisuus aleni jo kesän aikana, hän jatkoi.
Sarvalan mukaan muina vuosina fosforitaso vastasi suunnilleen sitä, mitä valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen perusteella oli odotettavissa. – Klorofyllille vastaava prosenttiluku oli 30 %. Näyttää siltä kuin Littoistenjärven ekosysteemi olisi palautumassa sisäkuormitteisesta säätelystä ulkoisen kuormituksen säätelemään tilaan – ja se on erinomainen merkki järven palautumisesta, hän totesi.
Sarvala kiinnitti huomiota myös siihen, että korkeammat fosforitasot ja ohimenevät levähuiput näyttävät liittyneen tavallista lämpimämpiin hellejaksoihin. – Myös Gertrud Nürnberg on havainnut, että korkeat lämpötilat kiihdyttävät fosforin vapautumista pohjasta veteen eli sisäistä kuormitusta. Tällä tavalla ilmastonmuutos vaikeuttaa entisestään etenkin matalien järvien rehevöitymisen torjuntaa, Sarvala arvioi.
Littoistenjärven tila on tällä hetkellä hyvä. Viime viikolla, torstaina ja perjantaina, Rantaparturit Oy poisti talven jäljiltä veden pinnalle kertynyttä vesikasvillisuutta Littoisten ja Ristikallion uimarantojen edustalta. Kasvillisuutta kerättiin ja toimitettiin Topinojalle yhteensä 980 kiloa. Tänä vuonna kasvillisuutta on ollut merkittävästi vähemmän kuin viime kesänä, eli siltä osin tilanne näyttää hyvältä.
Vedenlaatu on ollut Littoistenjärvessä viime vuosina erinomainen, eikä viimeisimmissä mittauksissa ole havaittu huolestuttavaa leväkasvua. Tilanne on toistaiseksi rauhallinen.
Kelien lämmettyä ja veden lämpötilan noustua järvellä on jo nähty useita uimareita nauttimassa kesästä, mutta lämpö myös lisää sinilevän mahdollisuutta. Järven länsirannalla, Pirtan laiturilla, toimii jälleen automaattinen sinilevä- ja lämpötilamittaus. Mittaustuloksia voi seurata reaaliaikaisesti osoitteessa:
👉 luodedata.fi/littoistenjarvi
Littoistenjärven osakaskunnat päättivät huhtikuussa laatia järvelle hoitosuunnitelman. Suunnitelmassa määritellään konkreettiset toimet, aikataulut ja vastuut, joiden avulla järven hyvä tila voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy tutki 27.2.2025 Littoistenjärvestä ottamansa vesinäytteen. Näytteitä otettaessa järvi oli jäässä.
Tarkemmat tulokset Littoistenjärvi-seurantatutkimus-0225-ID-68500.pdf
Kesän uimakausi on päättynyt ja samoin myös sinilevämittaus on jäänyt tauolle. Suomessa sinileväkukintoja havaittiin tänä vuonna erityisesti avomerialueilla ja rannikoilla, sisävesillä sinilevätilanne oli vaihteleva (https://www.sttinfo.fi/tiedote/70452775). Alla kuvassa näkyy tämän vuoden sinilevien määrät (mg/l) Littoistenjärvessä. Punaisella määrät olivat parin viikon ajan (28.6-10.7.). Muulloin sinilevien määrä on pysynyt aisoissa.
Syksyä kohti vesi on kirkastunut ja elokuun lopussa tehdyissä mittauksisa näkösyvyys oli pohjaan saakka (2.6 metriä). Nyt lokakuun alussa veden lämpötila on noin 11 asteen tienoilla.
Vedenlaatu on pysytellyt jo useamman viikon hyvänä; ei ole sinilevää eikä ilmeisesti muitakaan bakteereja uimavesiselosteen mukaan. Mutta kasvillisuutta on enemmän kuin riittävästi – elodeaa, ruskoärviää ja erilaisia partoja – ja se vaikeuttaa kalastusta, uimista ja vesillä liikkumista yleensä. No, ainakin kasveja syövillä vesilinnuilla on nyt herkkupäivä
Pikkunokikanoja opetetaan elodealle
vaikka melojilla onkin sitten vaikeampaa:
Ensin pitää päästä vesille että voi tehdä eskimokäännöksen (video Markus Mattsson)
Uimarannoilta kasvillisuutta on kauhottu pois koneella. Hoitokunta harkitsee kelluvan kasvuston korjuuttamista muualtakin. Hyvä uutinen on se, että lammikkia ei tänäkään vuonna löydetty Litsasta.
Eurofins Ahma koekalasti Littoistenjärvellä 30.7-2.8 muutaman vuoden tauon jälkeen. Tuloksia tulee syksyn mittaan. Myös Aava Luontoselvitys on tekemässä kasvillisuuskartoituta lähiaikoina viimevuotiseen tapaan ja työssä käytetään konevoimaa. Mainittakoon vielä, että ELY-keskus inventoi Littoistenjärven ympäristön luontotyyppejä.
Osakkaiden kokous tulossa
Littoistenjärven osakaskuntien osakkaat kokoontuvat tiistaina 4.9.2024 klo 18, alkaen 17:30 vuosikokoukseen (paikka ilmoitetaan lähiaikoina), jossa on sääntömääräisten asioiden lisäksi pohdittavana toimet kasvillisuuden korjuulle, valmistautuminen uusintakäsittelyyn ja niiden rahoitus. Lisäksi kokouksessa valitaan Littoistenjärven hoitokunnalle jäsenet ja puheenjohtaja.
Sinilevä tuli ja kuoli massoittain
Tämän kesän sinileväesiintymä herätti paljon huomiota lehdistössä: viimeksi tänään HeSa uutisoi pääutisenaan Littoistenjärvestä (vain tilaajille netin Luonto-osiossa (https://www.hs.fi/alueet/art-2000010549712.html), mutta näköislehdessäkin etusivulla).
Kesän sinilevän runsastuminen on alkanut tänä vuonna Suomessa poikkeuksellisen aikaisin.
HeSa 17.7.2024
Sinileväbarometri näyttää ilmiön erityisyyden eritysesti merialueella: https://www.jarviwiki.fi/wiki/Sinileväbarometri. Litsa on viimevuosina vertautunut paremmin merialueen kuin sisävesien sinilevätilanteeseen. Viime vuosi oli siitä hyvä esimerkki, jolloin sinilevä ilmestyi vasta syksyn keskimääräisen huipun aikaan elokuussa ja ennuste on voimassa tällekin vuodelle.
Lähde: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/Sinilevätilanne
Tilanne Litsalla on tänään kaksijakoinen. Järveltä tulleiden raporttien mukaan sinilevä on nyt kuollut, noussut pintaan ja muodostanut lauttoja etelä- ja itärannalle. Kuolleesta sinilevästä erittyy maksamyrkkyjä, joten levälauttaan ei pidä mennä uimaan, käyttää jne. Toisaalla järvessä vesi on kristallinkirkasta, eikä levää esiinny lainkaan.
Tulevista hoitotoimista
Viikon aikana ilmestyneissä lehtijutuissa tuodaan esille käsittelyn uusimisen suunnittelun aloittaminen. Jos ja kun osakaskuntien kokous päättää syyskuussa aloittaa suunnittelun, käsittely on toteutettavissa viimeaikaisten kokemusten perusteella noin neljän vuoden päästä – edellyttäen, että rahoitus järjestyy. Huomattakoon, että suunnittelu ei tarkoita välttämättä samanlaista käsittelyä kuin viimeksi, jota ennen järven kasvillisuus oli käytännössä kuollut rantavyöhykkeen syvän puolelta. Nyt kasvillisuutta on runsaasti – se pitää järven enimmäkseen uimakelpoisena ja veden kirkkkaana – kemiallisen käsittelyn tehokkuudesta runsaan kasvillisuuden olosuhteissa on niukahkosti tietoa. Järven sedimentin ja ilmalaskeuman fosforin vähentäminen edellyttää nimenomaan vilkkaasti kasvavaa ja ravinteita käyttävää kasvustoa, joka köyhdyttää pitkällä aikavälillä järven kasvuolosuhteita kohti karumpaa tilaa. Lisäksi tarvittaneen käsittelyjä esim kymmenen vuoden välein, joilla osa fosforista saadaan jatkossakin sidottua pysyvämmin sedimenttiin puhumattakaan hoitokalastuksesta, jolla korjataan ravintoverkossa olevaa eläinplanktonin kokoista reikää.