Category Archives: kasvit
17.10.2024 Littoistenjärven uposkasveista
Elokuussa Aava Luontoselvitys Oy:n sukeltajat kävivät jälleen keräämässä näytteitä uposkasvillisuudesta Littoistenjärvellä. Kuvasta alla näkyy kuinka kasvillisuuden määrä on kasvanut huimasti. Vuonna 2023 alkoi kasvillisuus runsastua reilusti ja runsastuminen jatkui tänä vuonna. Esimerkiksi vesiruton määrä nelinkertaistui viime vuodesta ja karvalehteä oli kolminkertainen määrä (tarkemmat tulokset löytyvät excelistä: Littoistenjärven kasvillisuusseuranta 2024).

Uposkasvien biomassamittausten tulokset 2015-2024. Lähde: Aava Luontoselvitys Oy, Littoistenjärven kasvillisuusseuranta 2024
Jo keväällä irronnutta vesiruttoa kellui järvellä suurina lauttoina, ja sen runsaudesta tulikin useita ilmoituksia niin hoitokunnalle kuin Liedon ja Kaarinan ympäristötoimiin pitkin kesää. Rantaparturit kutsuttiin apuun keräämään sitä huhti-toukokuussa viitenä päivänä ja vielä kerran syyskuussa.
Silti väistämättä talven tullen järven pohjaan kertyy runsaasti kuollutta kasvillisuutta. Tämä biomassan hajoaminen lisää ravinteiden määrää vedessä, mikä voi osaltaan kiihdyttää järven rehevöitymistä tulevina kasvukausina. Lisääntyneet ravinteet voivat luoda suotuisat olosuhteet niin vesirutolle kuin sinileville, jotka molemmat osaavat tehokkaasti hyödyntää lisääntyneitä ravinteita vedessä.
Vesiruttojen massaesiintymät toistuvat noin 5–6 vuoden sykleissä (vieraslajit.fi). Sen on havaittu aloittavan kasvun jo huhtikuussa viisiasteisessa vedessä ennen kotoperäisiä lajeja. Vesirutto kasvaa pohjalla ja muodostaa tiheitä kasvustoja vähentäen veden valonläpäisyä. Tämä voi estää syanobakteerien (=sinilevien) kasvua, koska valon määrä, erityisesti syvemmällä vedessä, on keskeinen rajoittava tekijä fotosynteesiä tekeville organismeille, kuten syanobakteereille. Vesirutolla on myös allelopaattisia ominaisuuksia eli se kykenee tuottamaan yhdisteitä, jotka estävät useiden epifyyttisten levien ja syanobakteerien kasvua. (https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/kanadanvesirutto-voi-kasvaa-jo-huhtikuulla-alle-5-asteisessa-vedessa/).
Kaiken kaikkiaan vesiruton ja syanobakteerien välinen suhde on dynaaminen ja riippuu ympäristöolosuhteista. Vesirutto voi rajoittaa syanobakteerien kasvua kilpailemalla ravinteista, varjostamalla ja erittämällä allelopaattisia yhdisteitä. Toisaalta vesiruton hajoaminen voi lisätä ravinteiden saatavuutta vedessä, mikä saattaa edistää syanobakteerien runsastumista.
18.10.2023 Järven kunto edelleen odotettua parempi
Littoistenjärven neuvottelukunta kokoontui 11.10.2023 ja kokouksessa emeritusprofessori Jouko Sarvala esitteli viimeisimmät lisäykset Littoistenjärven tilaa kuvaaviin aikasarjoihin. Niiden perusteella järvi näyttäisi olevan hyvässä kunnossa, jopa uposkasvillisuuden määrä on linjoilta laskettujen mukaan siedettävällä tasolla, vaikka karvalehteä alkaa esiintyy monen vuoden jälkeen elodean rinnalla runsain mitoin matalassa vedessä.
Seikkaperäinen Littoistenjärven tilasta koottu kymmensivuinen raportti on tutkimussivulla, samoin kuin sinilevän automaattisen mittalaitteiston aikasarja kesältä 2023.
31.8.2023 Keltalammikkia ei ole havaittu Litsassa kymmeneen vuoteen
Turun Sanomat uutisoi elokuussa Littoistenjärvessä olevan keltalammikkia. Hoitokunnan edustajat, kasvillisuuskartoittajat, neuvottelukunnan jäsenet ja Liedon ja Kaarinan ympäristöviranhaltijat eivät löytäneet lammikkia sen enempää järvestä kuin Väriojastakaan äskeisillä tarkastuskäynneillään.
Kymmenen vuotta sitten järven pohjoispäässä kasvillisuuskartoituksessa löytyneet keltalammikit onnistuttiin silloin hävittämään kumimatoilla peittäen. Koska lammikki leviää muissa vesistöissä edelleen – Litsaa lähinnä Aurajoessa – pyydämme ilmoittamaan keltalammikkiepäilyistä matalalla kynnyksellä kuntiin tai Littoistenjärven hoitokuntaan.
Yle uutisoi 28.8.2023 monipuolisesti Littoistenjärven kunnostuksesta nykytilaan.
7.6.2021 Kelluvan vesiruton keruuta viimeistellään
Maanantaina vielä jatketaan
Hyvässä säässä kelluvaa kasvustoa saatiin kerättyä suunnitelman mukaisesti, mutta Rantaparturit tulevat viimeistelemään tänään maanantaina Kuoviluodon/Verkatehtaan urakkaa. Eräät ranta-asukkaat ovat olleet suoraan yhteydessä Rantapartureihin, jotka neuvottelukunnan urakan päätyttyä voivat eri sopimuksesta auttaa nostamaan kelluvan kasvillisuuden rannalle.

Rantaparturien Villeä kävi moni jelppimässä nykäisemällä tiiviin lastin odottamaan kuljetusta rannalta. Tyylinäytettänä antaa Kaarinan kaupungin Pasi Saario, joka katsasti korjuuta perjantaina.
Vapaasti irrallaan kelluvan vesikasvillisuuden poistoon hoitokunta on myötämielinen, samoin pienimuotoinen laiturin ympäristön ja uimareittien niittäminen maksimissaan aarin alueelta on mahdollista ilman lupaa. Suurempi niitto vaatii aina naapuruston kuulemisen ja hoitokunnan luvan, useimmiten myös ELY-keskukselle tehtävän lupahakemuksen – viisainta olla siis varhaisessa vaiheessa yhteydessä ainakin hoitokuntaan (ks. yhteystiedot).
Mikäli kasvillisuutta poistetaan juurineen, se rinnastetaan ilmoituksen- ja luvanvaraiseen ruoppaamiseen.
Runsas uposkasvillisuus on kuitenkin avain kirkkaaseen ja levättömään veteen Litsan kaltaisessa vesistössä.
Mitä tapahtuu kerätylle kasvimassalle?
Nykymääräysten mukaan sen voi kompostoida omalla tontilla, mutta ei aivan vesirajassa. Jos kunta ottaa sen vastaan puutarhajätteenä, se viedään nykyisten ympäristömääräysten mukaan Topinojan biojätteiden käsittelyyn.
Tämänvuotiset rannoille nostetut kasat ovat niin suuria, että niiden poiskuljettaminen on perusteltua, kuntien ympäristö- tai viheryksiköt ovat auttaneet asiassa.
3.6.2021 Kelluvan vesikasvillisuuden keruuta
Neuvottelukunnan kokouksessa ti 1.6.2021 päätettiin tilata Rantaparturit Oy:ltä Kuoviluodon kainaloon (järven kaakkoisreunalle) kertyneen kuolleen ja irtonaisena kelluvan vesikasvillisuuden poisto. Hoitokunta kiittää. Tänään ja huomenna Tero (kuvassa) on keruukalustoineen paikalla. Kuvassa näkyy myös Kotimäen 5A ja 5B:läisiä sekä Ristikallion päiväkotilaisia, jotka ovat aloittaneet uimakauden silmämääräisesti arvioiden hyvälaatuisessa vedessä.
Kaarinan viheryksikkö ehti jo kerätä Ristikallion uimarannalle kasautuneen kasvillisuuden viime lauantaina, mutta Kuoviluodon ja Verkatehtaan edustalle kertynyt kasvillisuus on niin laajalla alueella, että sen saa kerättyä käytännössä vain ulapan puolelta. Keruulla vältetään fosforin liukeneminen kuolleesta kasvimassasta sinilevien rakennusaineeksi.
Runsaan kasvillisuuden ansiosta sinilevätilanne näyttää tällä hetkellä rauhalliselta (= sitä ei näy). Reaaliaikainen sinilevän määrää osoittava mittalaitteisto viivästyy, kun jäät olivat rikkoneet Pirtan venelaiturin.
30.11.2020 Vesiruton koekorjuun tuloksia
Tulokset ovat tutkimussivulla. Koekorjuu osoitti sen, että vesiruton pitkäaikaissäilytys on mahdollista järvessä ja vedestä nostamisella ei ole kiire, ravinteita ei poistu kahdenkaan viikon säilytyksessä (ne kuuluisat verkkosäkit Ristikallion rannan liepeillä). Kasvit voivat olla jopa rannalla tämän aikaan syksyn viileissä olosuhteissa. Rannalla säilytyksen ansiosta niistä poistuva vesi vähentää kuljetustarvetta. Kuljetuksessa muutaman kilometrin päähän ei myöskään näytä poistuvan ravinteita.
Elodean pitoisuuksien perusteella päättelemme, sen että kasvillisuuden korjuu on parhaita ekologisia tapoja poistaa fosforia järvestä – sekä sedimentistä että vedestä. Tässä parhaassakin tapauksessa järvestä pitäisi poistaa satoja tonneja vesikasvillisuutta vuodessa, jos pyrittäisiin korjuulla vähentämään ulkoista fosforikuormitusta. Näin paljon vesiruottoa järvessä ei tällä hetkellä ole (eikä mielellään haluta). Onneksi huomattavasti pienempikin korjuumäärä ilmeisesti riittää, sillä osa kasvillisuudesta ajautuu syysmyrskyissä rantaan (esim. vuonna 2019 arviolta rannoilta kuljetettiin 40 tonnia, pääasiassa elodeaa puutarhajätteenä pois). Jos tämän lisäksi korjataan aktiivisesti muutama kymmenen tonnia pitkin kesää, fosforin kertymistä järveen saadaan huomattavasti hidastettua ja se näkyy veden kirkkautena: pienenä fosforipitoisuutena ja klorofyllin vähäisyytenä.
Keväällä kasvukauden alussa ja aikana hoitokunta käy vielä katsastamassa leikkuualat: kuinka hyvin leikattu elodea talvehtii verrattuna leikkaamattomaan alueeseen, onko leikatun alueen kasvuvauhdissa eroa jne.
Summa summarum: niitto sujuu hyvin ja nopeasti pienemmilläkin laitteilla, vedestä niitetyn kasvimassan kerääminen taas kehnosti ja kuljetus taas puolestaan hyvin kevyelläkin kalustolla. LITSAISTUS-hankkeessa on luonnosteltu keräämiseen soveltuvan laitteiston proton piirustuksia, ja tositoimiin päästäneen jo ensi keväänä.
Hoitokunta kiittää kokeiluun ja tulosten analysointiin osallistuneita ja lukuisista yhteydenotoista erilaisten korjuumenetelmien ja -laitteiden kehittäjiltä ja toimittajilta.
19.11.2020 Lokakuun kasvillisuuskartoituksen tulokset valmistuivat
Tutkimussivuilla on kasvillisuuskartoituksen tulosaineisto excel-taulukoina. Vuonna 2020 elodean määrä on vastoin odotuksia vähentynyt, vaikka se näyttäisikin levinneen aiempaa laajemmalle. Kasvillisuuden perusteella järven ekologinen tila on edelleen hyvä ja aavistuksen parantunut viime vuodesta.
Tutkijoiden arvion mukaan kotiloiden ja pikkusimpukoiden määrä on lisääntynyt järvessä.
16.10.2020 Vesiruton säkitystä Ristikallion rantaan
Voisiko vesiruttoa korjata hallitusti ja poistaa samalla ravinteita Littoistenjärvestä?
Kunnostuksen jälkeen on pohdiskeltu, miten pohjasedimenttiin saostettua fosforia saataisin vähennettyä ainakin saman verran kuin järveen sitä vuosittain tulee lisää (ei paljon, joitakin kymmeniä kiloja vuodessa). SYKEn aikanaan Koillismaalla tekemästä ansiokkaassa elodea-tutkimuksessa jäi hoitokuntaan itämään ajatus, että mitäs jos uposkasvillisuuden hallitulla poistolla saataisiinkin ravinteita pohjasta ja vedestä pois? Sopisiko vesirutto tähän tarkoitukseen – meillähän sitä on.
Rannalta kerääminen on raskasta ja lisäksi kasvin ravinteista osa ehtii ilmeisesti liueta kasvimassasta. Siksipä nyt kokeiltiin kasvien niittoa ja keruuta suoraan leikkuun jäljiltä järvestä.
Niittokoneella saadaan lähinnä pintaa kovimman kasvun vaiheessa olevat silmut katkaistua siististi ja juuret jäävät ehjäksi tuottamaan uutta kasvustoa. Vähän syvemmälle olisi tosin pitänyt päästä – tiheitä kasvustoja oli harvahkosti. GPS ja etäkaukoluotain ovat oiva apu silloin, kun aurinko ei paista (tai vesi jos vesi olisi sameaa).

Hitaassa vauhdissa säkki kelluu, kovemmassa sukeltaa. 5hv moottori riittää hyvin, mutta sähköperämoottori hyötyy rivakasta soutajasta – ja päinvastoin.
Kasvillisuutta uitettiin säkkeihin ja säkkejä käsipelillä ja konevoimalla rantaan. Kumpikin oli odotettua työläämpää ja hitaampaa, muttei mahdotonta. Tekniikkaa saatiin hiottua päivän mittaan, taidettiin saada 2/3 niitetystä kasvillisuudesta säkkeihin.
Jokamiehen menetelmässä pärjättäisiin käsipelillä ja peräkärryllä poiskuljetuksessa. Vedestä valutettu 1,5m3 säkillinen elodeaa painanee noin 40-80kg.
Kasvillisuudesta otetaan näytteitä, joista otetaan analyysit tuore- ja kuivamassasta sekä fosfori- ja typpipitoisuudesta. Näitä voidaan sitten verrata eri aikoina mitattuihin elodean ravinnepitoisuuksiin. Järveen jätettiin säkkeihin kerättyä vesiruttoa Ristikallion rannan liepeille, jotta nähdään voidaanko säkkejä käyttää välivarastoina. Niitä tullaan keräämään vähitellen pois tulevina päivinä ja viikkoina.
Rapsakan aamun jälkeen ilma lämpeni nollasta 7 asteeseen, pintavesi 6:sta yhdeksään asteeseen auringonpaisteessa ja muutaman metrin pohjoistuulessa. Merikotkakin kävi paikalla lokkeja nostattamassa.
14.10.2020 Uposkasvien kasvu vauhdissa
Odottelemamme uposkasvien kasvu näyttää kiihtyvän syksyä kohti. Kasvillisuuskartoituksessa havaittiin silmämääräisesti kasvillisuuden levinneen laajemminkin ulappa-alueelle, mutta elodean pohjaversot ovat vielä pieniä. Samalla havaittiin uusia nilviäisiä, joten odottelemme kasvillisuus- ja pohjaeläinkartoitusten tuloksia mielenkiinnolla.
Järvellä on taas laiduntamassa runsaasti hanhia ja aiemmista vuosista poiketen satoja nokikanoja. Vedenpinta on talvea vasten alhaalla ja runsaan kasvillisuuden vyöhykkeeltä (suunnilleen talvisen hiihtoladun paikalta) on helppo tankata muuttomatkalle särvintä. Samoille apajille menee hoitokunta perjantaina 16.10. klo 9:00 alkaen kokeilemaan uusia korjuumenetelmiä parilta sään sallimalta koealalta. Samalla saadaan mitattua, josko vesiruton suunnitelmallisella poistolla saataisiin fosforia sedimentistä. Työtä tekevät Rantaparturit Oy:n Tero Almi ja Terco Oy:n Ari Saari yhdessä hoitokunnan puheenjohtajan Jukka Heikkilän kanssa. Työssä käytetään perämoottoriveneitä ja polttomoottorikäyttöistä niittokonetta ja nostellaan kokeeksi vesiruttoa poisvietäväksi Kaarinan kaupungin kanssa.
Myös hoitokalastussuunnitelma on toteutumassa. Ilkka Sammalkorpi ja Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskukselta valmistelevat pienten särkikalojen syysnousuun kohdistettua pyyntiä Rullakadun saostusaltaan, Pirtan saostusaltaan ja uimarannan viereisellä ojalla. Laskuojien suita muokataan kaloille houkettelevimmiksi ja pyynti samoille alueille nousun alkaessa. Hoitokunnasta toimiin osallistuu varapj. Timo Stolt.