30.9.2017: ’Zombie’-kalojen tilannekatsaus 2

Julkisuudesta tuttu zombie-hauki on nyt Evirassa, jonne hoitokunnan pj sen henkilökohtaisesti kuljetti. Vastaanotto oli kuulemma hyvä ja rakennus Viikissä tieteellisen näköinen.

Mia lupasi ottaa hauen heti työn alle 9:30, mutta koska kala ehti olla pari päivää vedessä kuolleena, loiset on ’menetetty’, sillä ne ovat enimmäkseen vaihtaneet majaa isännän elintoimintojen loppuessa. Kalathan eivät kuollessaan vaihtolämpöisinä kylmene, joten loisilla on muut keinot todeta isäntänsä elinvoiman ehtyminen.

JP Juuso kävi Ilta-Sanomien Antti Halosen kanssa kalastelemassa perjantaina iltapäivällä. Livestream oli upea ja Antti Halosen selostus elävää, joskin zombie-vitsien kyllästämää. Videon lopussa vilahtaa yksi mahdollisesti vesihometta etuselässään kantava lahna. Varsinaisessa lehtijutussa raportoidaan lisäksi yhdestä vesihomeisesta särjestä. Muita ilmoituksia viimepäivinä havaituista ongelmista ei ole kuulunut.

Hoitokunnan venekunta teki ilmoituksen Linkisen Sepolle tuulastamisesta 30.9. Seppo ystävällisesti lainasi atraimen ja sää suosi ilmeisesti pitkään aikaan ensimmäistä tuulastusretkeä Litsalla: pilvistä, itärannalla tyventä, pintavesi 11-13C

Retken saalis oli yksi puolikuntoinen lahna, josta joku oli rouhaissut palan etuselästä ja jättänyt jälkiä kalan molempiin alakylkiin. Muuten launtai-iltayön kaakkois-koillisrantojen kierroksella havaittiin runsaasti kaloja:

Haukia (kokoja 20cm puikkarista metriseen halkoon)

  • 27 kpl: ei kuolleita, ei vesihometta, ei vammoja.

Lahnoja (kooltaan n. 30…70 cm)

  • 16 kpl: ei kuolleita, 2 vähän vesihometta (toisella takaselässä, toisella kyljessä pari täplää), 1 vioittunut (joka siis otettiin ylös).

Ruutanoita (noin 40cm)

  • 3 kpl: ei kuolleita, ei vesihometta. Niistä ei ehtinyt nähdä tosin kunnolla kuin toisen puolen, kun jo heräsivät ja sukelsivat kasvillisuuden alle piiloon.

Edellisten pannukarkeiden kalojen lisäksi näkyi paljon tunnistamatonta pikkukalaa nollikkaista alkaen – kalojen kutu näyttäisi tänä vuonna onnistuneen. Pikkukaloissa ei näkynyt vesihometta, eikä vaurioita. Kaloja oli tasaisesti ympäri järven rantaaluetta 0,7m:stä syvään päin.

Viime päivien tiedot kalastajilta ja hoitokunnan tuulastusretkeltä eivät anna aihetta epäillä laajempaa epidemiaa Littoistenjärvessä. Meillä on siis yksi varma tapaus tutkittavana Evirassa. Kalastajien toivotaan kuitenkin olevan tarkkana lähiviikkoinakin ja ilmoittavan havainnoistaan hoitokunnalle.

Taustaa ja toimenpidesuosituksia

Vesihometta esiintyy kaikkialla Kymijoelta-Tornionjoelle, niin meressä, järvissä kuin akvaarioissakin ja varsinkin kalanviljelylaitoksilla/-kasseissa (kyllä, silloin tällöin vesijohtoverkostossakin). Yleisimmin vesihome vaivaa lohi- ja särkikaloja, mutta koska sieni-itiöitä on kaikkialla, kaikki kalat ovat sille alttiita.

Jokunen hauenkalastaja on kuulemma raportoinut netissä tai lehdissä, ettei ole ikinä nähnyt tuonkaltaisia haukia. Siihen on parikin syytä:

  1. Littoistenjärvellä ei olekaan voinutkaan nähdä – monelle iso Litsan haukikin oli keväällä yllätys (JP Juusolla oli muuten kuva toisestakin kirveestä saaneesta hauesta; yksihän hoitokunnalle toimitettiin kahdessa osassa). Syvemmissä vesissä ei näe henkitoreissaan riutuvia kaloja pohjasta, kun valo tai näkösyvyys loppuu.
  2. Sairas kala joutuu nopeasti saaliiksi (Littoisissa 6 rannalle nostettua haukea, n. 10kg/36h). Vaikka kala nousisi pintaan, se ei kauaa linturyntäykseltä säästy.
  3. Sairas kala ei ota vieheeseen eikä ui pyydykseen. Ne pitää löytää ja nähdä.
  4. Kalastetaan sellaisella alueella, jossa kala- ja kalastajakanta on harva, eikä kalan limakalvo ja nahka joudu alttiiksi vaurioille.

Jos vesihometta on kalassa vain vähän, kalaa ei tarvitse ottaa ja lähettää voipaperissa jäähileessä Eviraan tai Åbo Akademiin. Sen sijaan zombie-hauen törkeännäköiset kitujat nostettakoon aina ylös järvestä analyysiin, lajista riippumatta, sillä niissä on todennäköisesti tuo sekundäärinen bakteeri- tai virustauti, ja sehän saattaa tarttua toisiin kaloihin. Jos kala on jo täysin pilalla, se pitäisi laittaa multiin, etteivät linnut ja yönkulkijat pudota sitä takaisin järveen levittämään bakteereita.