https://www.ts.fi/uutiset/6787183
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/008cc1e4-c9ae-4211-8910-8f29042bee44
https://www.ts.fi/uutiset/6787183
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/008cc1e4-c9ae-4211-8910-8f29042bee44
Littoistenjärvellä vieraili loppukesästä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) vesistö- ja kala-asiantuntija Jussi Vesterinen, joka saapui tutustumaan järven tilanteeseen ja tekemään videohaastattelun. Videolla Kaarinan kaupungin ympäristötarkastaja Pia Aarnio ja Littoistenjärven hoitokunnan puheenjohtaja Marikka Heikkilä kertovat järven tämänhetkisestä tilasta, sen kunnostustoimista sekä yhteistyöstä, jota tehdään järven hyvinvoinnin turvaamiseksi. Haastattelijana toimii Jussi Vesterinen ja kuvaajana Maj Rasilainen (LUVY).
🎥 Katso video vierailusta Littoistenjärvellä Youtubesta https://www.youtube.com/watch?v=h5elL9vA1jM
Tässä mittaustulokset loppukesältä elokuulta ja syyskuulta (Littoistenjärvi seurantatutkimus 7825 (ID 70517), Littoistenjärvi seurantatutkimus 0925 I (ID 70761), Littoistenjärvi seurantatutkimus 0925 II (ID 70966)). Näkösyvyys on on pari metriä, klorofylliä on on todella paljon ja kokonaisfosforin määrät korkeat.
| PARAMETRI | MITTAUS 21.8. | MITTAUS 2.9. | MITTAUS 18.9. |
| NÄKÖSYVYYS | 2,0m | 2,0 m | 1,9m |
| A-KLOROFYLLI | – | 14 μg/l tyydyttävä | 53 μg/l huono |
| KOKONAISFOSFORI | 43 μg/l tyydyttävä | 33–46 μg/l tyydyttävä | 46-50 μg/l välttävä |
| KOKONAISTYPPI | 840 μg/l tyydyttävä | 790 μg/l tyydyttävä | 780 μg/l tyydyttävä |
Hoitokunta on todella iloinen Villa Järvelä Oy:n ilmoituksesta osallistua järven kunnossapitoon vuosittain 15 000 eurolla. Tänä vuonna Villa Järvelä käytti tätä summaa vieraslajin koneelliseen poistoon loppukesästä.
Turun Sanomien juttu: https://www.ts.fi/uutiset/6771077
Rantaparturit niittää vesiruttoa järvellä. Työ alkoi tänään 18.9. ja päättyy 3.10.
kasvillisuutta kerätään kuvassa näkyvällä laitteella. Lautassa on liukuhihna ja leikkuuterät ( video: vesiruton niiittoa ). Se laskettiin veteen Ristikallion rannasta, mutta niittoa tehdään pääosin Kaarinan uimarannan edustalla.
Kaikkiaan reilut 20 tn vesiruttoa vietiin lopuksi Gasumille.
Lue lisää Kaarina-lehdestä: https://www.kaarina-lehti.fi/2025/09/vesiruttoa-on-nostettu-littoistenjarvesta-jo-pian-sata-kuutiota-se-voi-hyvin-olla-uusi-normaali/
27.8.2025 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätti Littoistenjärven säännöstely-yhtiön lakkauttamisesta Päätös 259-2025-www. Päätöksessä aluehallintovirasto toteaa Littoistenjärven säännöstely-yhtiön purkautuneeksi ja tekee tästä merkinnän ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tämän päätöksen saatua lainvoiman.
Liedon kunta ja Kaarinan kaupunki ja Littoistenjärven hoitokunta ovat sopineet 1.1.2021, että Liedon kunta ja Kaarinan kaupunki hoitavat kokonaisuudessaan Littoistenjärven säännöstelyn sekä säännöstelyrakenteisiin liittyvät huolto- ja muut vaadittavat toimenpiteet. Samoin säännöstelyyn ja säännöstelyrakenteisiin liittyvät kustannukset ovat kokonaisuudessaan em. kuntien hoidettavia.
Littoistenjärvessä on tänä kesänä runsaasti vesikasvillisuutta, joka on pääosin vesiruttoa. Runsastuminen on tuonut järvelle uudenlaista elämää – vesiruton kelluvilla matoilla on nähty paljon kahlaajia, kuten liroja ja suokukkoja. Samalla tiheä kasvillisuus kuitenkin haittaa uimista, veneilyä ja muuta virkistyskäyttöä.
Tänään Villa Järvelän edustalla kokeillaan kerätä irronnutta vesiruttoa koneellisesti, Syksyn aikana järvellä tehdään lisäksi rajoitetusti niittoa, jonka avulla pyritään hallitsemaan kasvillisuuden leviämistä ja turvaamaan järven monipuoliset käyttömahdollisuudet. Toimet toteutetaan harkiten, jotta järven monimuotoinen luonto säilyy elinvoimaisena.
Littoistenjärvellä Varsinais-Suomessa nautitaan tällä hetkellä harvinaisesta tilanteesta: järvessä ei ole sinilevää vaikka kesä on kuumimmillaan. Lisää YLE:n uutisessa: https://yle.fi/a/74-20174942
Tässä mittaustulokset heinäkuun 10. päivältä (Littoistenjärvi seurantatutkimus 0725 I (ID 70086). Verrattuna edelliseen mittaukseen 26.6. kaikki vedenlaadun arvot – lukuunottamatta näkösyvyyttä – olivat heikentyneet, vaikka pysyivät edelleen samojen laatuluokkien sisällä.
|
PARAMETRI |
MITTAUSARVO 10.7. |
LAATULUOKITUS |
|
|---|---|---|---|
|
NÄKÖSYVYYS |
1,2 M |
||
|
A-KLOROFYLLI |
25 ΜG/L |
VÄLTTÄVÄ |
|
|
KOKONAISFOSFORI |
47–63 ΜG/L |
VÄLTTÄVÄ |
|
|
KOKONAISTYPPI |
940–960 ΜG/L |
TYYDYTTÄVÄ |
*LUOKKA – MATALAT VÄHÄHUMUKSISET JÄRVET
Vaikka vedenlaadun luokitukset ovat olleet heinäkuussa osin välttäviä tai tyydyttäviä, tämä ei tarkoita, että järvi olisi pilalla. Se kertoo siitä, että järvi on herkkä rehevöitymiselle, eli altis leväkasvulle, kun olosuhteet (kuten lämpö ja ravinteet) sen sallivat.
Littoistenjärvi on luokiteltu matalaksi vähähumuksiseksi järveksi, ja tällaisissa järvissä vedenlaatu vaihtelee herkästi kesän aikana. Yksittäinen mittaus ei vielä määritä koko järven tulevaisuutta. Tärkeää on pitkäaikainen seuranta ja toimenpiteet järven sisäisen kuormituksen hillitsemiseksi – kuten sedimentin käsittely, valumavesien hallinta ja leväseuranta.
🌿 Positiivista on, että vaikka heinäkuun puolivälissä sinilevää havaittiin jonkin verran, sen määrä laski nopeasti, eikä merkkejä kukinnasta ole ollut 22.7. jälkeen.
Valitettavasti helteiden myötä myös levien kukinta on lisääntynyt. Littoistenjärven veden vihertäminen keskikesällä on silminnähtävä merkki siitä, että vedessä on runsaasti levää, joukossa myös sinilevää eli syanobakteereja. Levien määrää kasvattaa lämmin vesi ja ravinteet.
15.7. otetun näytteen mukaan sekä Littoisten hiekkarannan että Ristikallion uimaveden mikrobiologinen laatu täytti pienten yleisten uimarantojen uimaveden vaatimukset. Sinilevää oli vähän. Seloste 25-5798-1 liitteineen Seloste 25-5803-1 liitteineen
Sinilevät voivat tuottaa iholle ja terveydelle haitallisia yhdisteitä. Tämän vuoksi on tärkeää arvioida veden ulkonäkö ennen uimista. Seuraa Littoistenjärven veden laatua reaaliajassa (mittauspiste on Pirtan laiturissa lähellä hiekkarantaa):
🔗 luodedata.fi/littoistenjarvi
Viimeisin seurantaraportti (Littoistenjärvi seurantatutkimus 0625 II (ID 69912)) osoittaa, että veden sameus ja leväpitoisuus ovat koholla. Näkösyvyys on vain noin 1,1 metriä ja a-klorofyllipitoisuus 24 µg/l, mikä viittaa vilkkaaseen leväkasvuun. Näissä oloissa veden väri voi muuttua vihreäksi, mikä on merkki siitä, että levää on runsaasti koko vesipatsaassa. Fosfori ja typpi ovat vesikasvuston ja levien tärkeimmät ravinteet. Kun kumpaakin on paljon levät voivat lisääntyä merkittävästi, erityisesti helteillä.
*Luokka – Matalat vähähumuksiset järvet |
|---|
📖 Lue myös: YLE: Järvien sinilevätilanne räjähtämässä helteiden myötä